Helsingin Sanomien vaalikonevastaukset

Ohessa vastaukseni Helsingin Sanomien vaalikoneeseen. Muut vaalikonevastaukseni löytyvät täältä.

Kuntaliitoskeskustelu on käynyt tämän hallituskauden aikana kuumana. Mikä olisi helsinkiläisen kannalta paras vaihtoehto?
● X Liitos Espoon, Kauniaisen, Sipoon ja Vantaan kanssa
● Liitos Espoon, Kauniaisen, Keravan, Kirkkonummen, Sipoon ja Vantaan kanssa
● Liitos Vantaan kanssa
● Ei mikään. Helsingin pitää säilyä itsenäisenä.

LEO:
Pääkaupunkiseudun kuntien ja hallinnon yhdistäminen olisi hyvä asia. Keinotekoiset kuntarajat aiheuttavat kaavoitusongelmia ja pirstovat yhdyskuntarakennetta. Kuntarajat estävät myös palveluiden tarkoituksenmukaisen järjestämisen. Kuntaliitosten tulee kuitenkin edetä vaiheissa ja vapaaehtoisesti. Esimerkiksi liitos Keravan ja Kirkkonummen kanssa kannattaa katsoa erikseen. Myös asukkaiden tulee päästä vaikuttamaan asiaan eri vaiheissa.

Mitä mieltä olet väittämästä: Helsingissä pitäisi ottaa käyttöön niin sanottu pormestarimalli, jossa kaupungin johtajisto koostuisi valtuustokaudeksi valituista poliitikoista.
● X Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● Täysin eri mieltä

LEO:
Kaupunkilaisten pitää voida vaikuttaa myös kaupungin ylimmän johdon valintaan. Helsingissä pitäisi siis olla vaaleilla valittu pormestari. Lisäksi apulaiskaupunginjohtajat tulisi valita vaalikausittain vaalitulosta kunnioittaen.

Helsinki nosti vuodeksi 2011 kuntaveronsa 18,5 prosenttiin. Kaupungin taloustilanne oli kuitenkin viime vuonna odotettua parempi ja tulos 280 miljoonaa ylijäämäinen. Mitä kaupungin pitäisi ensisijaisesti tehdä? Valitse yksi vaihtoehto.
● Laskea kuntavero takaisin 17,5 prosenttiin.
● X Hillitä velanottoaan ja varautua tuleviin vuosiin.
● Käyttää ylijäämä koulujen peruskorjausten kaltaisiin investointeihin.
● Veroprosenttia pitää korottaa vielä enemmän, että tulevaisuudessa mahdollisesti häämöttäviin talousongelmiin voidaan varautua.

LEO:
Velkaantumisaste kannattaa pitää maltillisena, jotta Helsingin taloutta ei aseteta alttiiksi tulevaisuuden riskeille. Jonkin verran ylijäämää voitaisiin kuitenkin käyttää esimerkiksi koulujen peruskorjauksiin, perusterveydenhuoltoon ja erilaisiin ympäristöinvestointeihin.

Uudenmaan kuntien enemmistö kannattaa noin 14 kunnan yhteishallinnon selvittämistä. Millainen kuntien metropolialueesta pitäisi tehdä?
● Metropolialuetta ei tarvita.
● Valta maankäytössä, asumisessa ja liikenteessä on siirrettävä metropolille. Sille on annettava verotusoikeus.
● X Metropolialueesta on tehtävä löyhä yhteistyöelin, joka sopii asiat sopimuksilla.

LEO:
Uudenmaan kuntien kannattaa tehdä tiivistä yhteistyötä. Keinotekoiset kuntarajat aiheuttavat kaavoitusongelmia ja pirstovat yhdyskuntarakennetta. Kuntarajat estävät myös palveluiden tarkoituksenmukaisen järjestämisen. Pidemmällä tähtäimellä Helsingin seudulle tarvitaan suorilla vaaleilla valittu metropolivaltuusto, joka päättää seudullisen tason asioista, kuten maankäytöstä, liikenteestä, asumisesta, ympäristöstä, sairaanhoidosta sekä toisen asteen koulutuksesta.

Kaupunginhallitus päätti toukokuussa kaataa Helsinkiin kaavaillun Guggenheimin taidemuseon. Mitä tyhjäksi jääneelle Katajanokan tontille pitäisi mielestäsi tehdä?
● Tontille pitäisi rakentaa Guggenheimin taidemuseo.
● Tontille pitäisi rakentaa Helsingin uusi taidemuseo.
● X Tontti pitäisi valjastaa kansalaisten urheilulliseksi oleskelutilaksi, jossa olisi esimerkiksi pingispöytiä ja koripallokoreja.
● Tontti pitäisi jättää tyhjäksi ainakin toistaiseksi.

LEO:
Guggenheimin sijaan kannattaa tukea ruohonjuuritason kansalaistoimintaa, kulttuuria ja taidetta.

Terveyskeskusmaksun poistaminen aiheuttaisi Helsingille noin 4 miljoonan vuosittaiset lisäkustannukset. Mitä mieltä olet väittämästä: terveyskeskusmaksu pitäisi poistaa.
● X Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● Täysin eri mieltä

LEO:
Jokaisella tulisi olla tulotasostaan riippumatta mahdollisuus saada perusterveydenhuoltopalveluita. Maksuttomuus tarkoittaa matalaa kynnystä hakeutua terveydenhuollon piiriin. Tämä mahdollistaa ennaltaehkäisyn. Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto taas säästää terveydenhuoltokuluja pidemmällä tähtäimellä.

Hintasäännellyn Hitas-asuntojärjestelmän tarkoitus on tarjota kohtuuhintaisia omistusasuntoja ja myös valvoa, että asunnot pysyvät kohtuuhintaisina. Mitä mieltä olet väittämästä: Hitas-järjestelmä pitäisi purkaa.
● Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● X Täysin eri mieltä

LEO:
Hitas-järjestelmää ei pidä purkaa, koska se auttaa pitämään asuntojen hintatasoa tavallisten helsinkiläisten ulottuvilla.

Helsinkiin kaavaillaan runsaasti korkeita rakennuksia eli niin sanottuja tornitaloja. Torneja on suunnitteilla esimerkiksi Kalasatamaan, Pasilaan ja Jätkäsaareen. Minne torneja voisi mielestäsi rakentaa?
● X Kantakaupungin ulkopuolelle rakennettaville alueille, kuten Pasilaan ja Kalasatamaan.
● Periaatteessa minne vain eli myös nykyisen kantakaupungin läheisyyteen.
● Ei minnekään.

LEO:
Tornitalot ja tiivis kaupunkirakenne ovat ekotehokas ratkaisu kaupunkiympäristössä. Kaikkialle ne eivät kuitenkaan sovi. Esimerkiksi Kalasatama, Pasila ja Jätkäsaari ovat tornitaloille sopivia ympäristöjä.

Helsingin Energian tavoitteena on leikata päästöjään viidenneksellä vuoteen 2020 mennessä. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten asennoitumistasi tavoitteeseen?
● X Päästöjä on vähennettävä, vaikka se nostaisi Helsingin Energian tuottaman sähkön hintaa reilustikin.
● Tavoite on sinänsä hyvä, mutta päästötalkoot eivät saa näkyä liikaa energian hinnassa.
● Tavoite on liian kova, tavoitteen toteuttaminen nostaisi sähkön ja energian hintaa liikaa ja vaikeuttaisi Helsingin Energian kilpailukykyä.

LEO:
Ilmastonmuutos on ihmiskunnan vakavin koskaan kohtaama haaste. Teollisuusmaiden tulee Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaan vähentää päästöjä vähintään 25-40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Helsingin kannattaa olla päästöjen vähentämisessä mieluimmin edelläkävijä kuin perässähiihtäjä. Tämä on myös taloudelisesti järkevää pidemmällä tähtäimellä.

Kannatatko ruuhkamaksua Helsinkiin?
● X Kyllä
● Ei

LEO:
Tutkimukset osoittavat, että ruuhkamaksujen myötä liikenneturvallisuus paranisi, keskustan viihtyvyys lisääntyisi ja joukkoliikenteen osuus kasvaisi. Myös liikenteen päästöt ja melu vähenisivät. Ruuhkamaksut ovat tehokkain yksittäinen toimenpide liikenteen haittojen vähentämiseksi. Lisäksi maksujen avulla voitaisiin kerätä rahaa joukkoliikenteen kehittämiseen.

Kaupunginvaltuusto lyttäsi kesäkuussa Vallilanlaakson joukkoliikennekadun. Mitä pitkään valmistellulle hankkeelle pitäisi mielestäsi tulevalla valtuustokaudella tehdä?
● Hankkeen valmistelu pitää käynnistää uudelleen niin, että alueelle voidaan rakentaa ensin bussiliikenteen ja myöhemmin myös raideliikenteen mahdollistava joukkoliikennekatu.
● Hankkeen valmistelu pitää käynnistää uudelleen niin, että alueen vanhaan ratapohjaan luodaan maisemoitu ratikkareitti.
● X Ei mitään.

LEO:
Suosittua puistoaluetta ei ole syytä halkaista joukkoliikennekaduksi. Vanhaan ratapohjaan voidaan rakentaa keskustassa sijaitsevan pyöräilybaanan kaltainen kävely- ja pyöräilyväylä. Joukkoliikennettä pitää edistää lippujen hintoja laskemalla ja kokeilemalla maksuttomuutta Tallinnan esimerkkiä seuraten. Myös bussien valoetuuksia pitää kehittää.

Mitä mieltä olet väittämästä: Hämeentielle pitäisi rakentaa polkupyöräväylä, vaikka tila otettaisiin pois autoilijoilta.
● X Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● Täysin eri mieltä

LEO:
Pyöräily on kaikkein ympäristöystävällisin, tehokkain ja terveellisin tapa liikkua paikasta toiseen kaupungissa. Jotta pyöräilyn osuutta liikenteestä voidaan nostaa, tulee kaupunkiin ottaa käyttöön merkittävästi lisää pyöräkaistoja sekä parantaa pyöräilijöiden turvallisuutta esimerkiksi autojen kattonopeuksia laskemalla. Hämeentie on yksi itäisen kantakaupungin merkittävimmistä reiteistä, jolla pyöräily on tällä hetkellä kohtuuttoman vaikeaa.

Joillain Helsingin alueilla lähikoulu kelpaa vain alle puolelle perheistä. Mitä mieltä olet väittämästä: vanhempien oikeutta valita lasten koulu pitäisi rajoittaa?
● Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● X Jokseenkin eri mieltä
● Täysin eri mieltä

LEO:
Koulujen eriytyminen on merkittävä ongelma. Tärkeintä on pitää huolta kaikkien koulujen opetuksen laaduista (ja maineesta), jotta niihin hakeuduttaisiin. Eriytymistä ehkäistään parhaiten kaavoittamalla mahdollisimman hyviä asuinalueita. On kuitenkin hyvä, että koululaiset voivat valita esimerkiksi Steinerkoulun tai koulun, joka on erikoistunut esimerkiksi musiikkiin, urheiluun tai johonkin kieleen. Valinnanmahdollisuus lisää opiskelumotivaatiota.

Helsingin väestöstä noin 10 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Mitä mieltä olet väittämästä: Helsinki on onnistunut maahanmuuttajien kotouttamisessa.
● Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● X Jokseenkin eri mieltä
● Täysin eri mieltä

LEO:
Helsinki on tehnyt paljon maahanmuuttajien kotoutumisen eteen, mutta paljon on vielä tehtävää. Maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten erot ovat edelleen liian suuret esimerkiksi koulutuksen ja työllistymisen suhteen. Erityisesti kielenopetuksessa olisi tehtävää.

Pitäisikö maahanmuuttajalasten osuudelle koululuokasta olla kiintiöt?
● Kyllä
● X Ei

LEO:
Maahanmuuttajalapset on sijoitettava kouluihin samoilla periaatteilla kuin muutkin lapset. Kiintiöt eivät ole mahdollisia. Etnisen taustan perusteella ei voi osoittaa tai evätä keneltäkään koulupaikkaa. Kysymys on yhdenvertaisuudesta.

Kotikuntani palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.
● Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● X Täysin eri mieltä

LEO:
Lähtökohtana palveluiden tuotannossa tulee olla asiakkaiden etu. Yksityistäminen voi joissain tilanteissa parantaa palveluita ja säästää kustannuksia laadusta ja työntekijöiden oikeuksista tinkimättä, mutta mitenkään automaattista tämä ei ole. On tärkeää, että kunnallisista peruspalveluista vastaa viime kädessä julkinen sektori. Julkisin varoin tuotetut palvelut painottavat yhteistä hyvää, kun taas yksityiset painottavat liiketaloudellisia näkökohtia. Helsinki on ulkoistanut palveluitaan jo liikaa yrityksille, jotka rahastavat palveluilla ja kierrättävät rahat veroparatiisien kautta maksamatta veroja.

Jos kunnassani tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata kunnallisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.
● X Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● Täysin eri mieltä

LEO:
Peruspalveluista, kuten terveydenhuollosta, koulutuksesta tai sosiaalietuuksista ei ole tällä hetkellä varaa tinkiä.

Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.
● Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● X Täysin eri mieltä

LEO:
Ahkeruudesta voi palkita. Pienten tuloerojen maissa on kuitenkin tutkimusten mukaan vähemmän rikollisuutta ja korkeampi hyvinvointi, joten tuloerojen kasvua kannattaa yleisen hyvän nimissä hillitä. Voidaan myös kyseenalaistaa, onko esimerkiksi jonkun yksittäisen ihmisen panos todella niin merkittävä, kuin mitä joidenkin korkeimmin palkattujen henkilöiden palkat Suomessakin antavat olettaa.

Nykyisen kaltaiset kunnalliset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.
● Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● X Täysin eri mieltä

LEO:
Kunnallisilla peruspalveluilla ja sosiaalietuuksilla pidetään huolta ihmisten perustarpeista. Pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli on osoittautunut kestäväksi ja joustavaksi järjestelmäksi. Esimerkiksi suomalainen osittain julkinen terveydenhoito on myös tutkimusten mukaan suhteellisen edullista yhdysvaltalaiseen yksityiseen järjestelmään verrattuna. Helsingissä tulisi kokeilla perustulomalliin perustuvia työttömyystukiratkaisuja. Nykyinen tukiviidakko ei ole kenenkään etu.

Kotikuntani päätöksenteossa pitää vaalia perinteisiä suomalaisia arvoja.
● Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● X Jokseenkin eri mieltä
● Täysin eri mieltä

LEO:
Mitä tarkoitetaan perinteisillä suomalaisilla arvoilla? Mikäli kyse on esimerkiksi rehellisyydestä, ahkeruudesta, inhimillisyydestä ja puhtaasta luonnosta, kannatan näiden arvojen vaalimista Helsingin päätöksenteossa lämpimästi. Toivotan kuitenkin tervetulleeksi myös uudemmat arvot, kuten monikulttuurisuuden, suvaitsevaisuuden, avoimuuden ja ympäristövastuullisuuden.

Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon?
● X Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● Täysin eri mieltä

LEO:
Kaikkien tulee olla yhdenvertaisia lain edessä.

Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntani keskustaan, tarjous pitää hyväksyä.
● X Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● Täysin eri mieltä

LEO:
Helsingin tulee kantaa oma vastuunsa inhimillisen hädän lievittämiseksi. Keskusta sopii paikaksi siinä missä muutkin kolkat Helsingissä.

Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.
● Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● X Täysin eri mieltä

LEO:
Tiukemmalla kurilla tuskin ratkaistaan koulujen ongelmia. Alueiden eriarvoistumiskehitykseen sekä koulujen resursointiin puuttumalla, esimerkiksi kouluavustajia ja erityisopettajia luokanopettajien avuksi lisäämällä, saadaan aikaan parempia tuloksia.

Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.
● Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● X Täysin eri mieltä

LEO:
Talouden tulee toimia ympäristön asettamissa rajoissa. Ympäristölle haitalliset työpaikat ovat pois tulevien sukupolvien mahdollisuuksista.

Kaikessa kotikuntani päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.
● X Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● Täysin eri mieltä

LEO:
Ympäristöhaittojen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ympäristölle haitallisista tukimuodoista ja hankkeista tulee luopua. Ei ole järkeä, että toisella kädellä tuetaan ympäristölle haitallista toimintaa ja toisella kädellä korjataan ympäristölle aiheutuneita vaurioita. Kaikissa julkisissa hankinnoissa tulisi ottaa huomioon ympäristönäkökohdat.

Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!