Helsingin Sanomien vaalikonevastaukset

Ohessa vastaukseni Helsingin Sanomien vaalikoneeseen. Muut vaalikonevastaukseni löytyvät täältä.

Kuntaliitoskeskustelu on käynyt tämän hallituskauden aikana kuumana. Mikä olisi helsinkiläisen kannalta paras vaihtoehto?
● X Liitos Espoon, Kauniaisen, Sipoon ja Vantaan kanssa
● Liitos Espoon, Kauniaisen, Keravan, Kirkkonummen, Sipoon ja Vantaan kanssa
● Liitos Vantaan kanssa
● Ei mikään. Helsingin pitää säilyä itsenäisenä.

LEO:
Pääkaupunkiseudun kuntien ja hallinnon yhdistäminen olisi hyvä asia. Keinotekoiset kuntarajat aiheuttavat kaavoitusongelmia ja pirstovat yhdyskuntarakennetta. Kuntarajat estävät myös palveluiden tarkoituksenmukaisen järjestämisen. Kuntaliitosten tulee kuitenkin edetä vaiheissa ja vapaaehtoisesti. Esimerkiksi liitos Keravan ja Kirkkonummen kanssa kannattaa katsoa erikseen. Myös asukkaiden tulee päästä vaikuttamaan asiaan eri vaiheissa.

Mitä mieltä olet väittämästä: Helsingissä pitäisi ottaa käyttöön niin sanottu pormestarimalli, jossa kaupungin johtajisto koostuisi valtuustokaudeksi valituista poliitikoista.
● X Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● Täysin eri mieltä

LEO:
Kaupunkilaisten pitää voida vaikuttaa myös kaupungin ylimmän johdon valintaan. Helsingissä pitäisi siis olla vaaleilla valittu pormestari. Lisäksi apulaiskaupunginjohtajat tulisi valita vaalikausittain vaalitulosta kunnioittaen.

Helsinki nosti vuodeksi 2011 kuntaveronsa 18,5 prosenttiin. Kaupungin taloustilanne oli kuitenkin viime vuonna odotettua parempi ja tulos 280 miljoonaa ylijäämäinen. Mitä kaupungin pitäisi ensisijaisesti tehdä? Valitse yksi vaihtoehto.
● Laskea kuntavero takaisin 17,5 prosenttiin.
● X Hillitä velanottoaan ja varautua tuleviin vuosiin.
● Käyttää ylijäämä koulujen peruskorjausten kaltaisiin investointeihin.
● Veroprosenttia pitää korottaa vielä enemmän, että tulevaisuudessa mahdollisesti häämöttäviin talousongelmiin voidaan varautua.

LEO:
Velkaantumisaste kannattaa pitää maltillisena, jotta Helsingin taloutta ei aseteta alttiiksi tulevaisuuden riskeille. Jonkin verran ylijäämää voitaisiin kuitenkin käyttää esimerkiksi koulujen peruskorjauksiin, perusterveydenhuoltoon ja erilaisiin ympäristöinvestointeihin.

Uudenmaan kuntien enemmistö kannattaa noin 14 kunnan yhteishallinnon selvittämistä. Millainen kuntien metropolialueesta pitäisi tehdä?
● Metropolialuetta ei tarvita.
● Valta maankäytössä, asumisessa ja liikenteessä on siirrettävä metropolille. Sille on annettava verotusoikeus.
● X Metropolialueesta on tehtävä löyhä yhteistyöelin, joka sopii asiat sopimuksilla.

LEO:
Uudenmaan kuntien kannattaa tehdä tiivistä yhteistyötä. Keinotekoiset kuntarajat aiheuttavat kaavoitusongelmia ja pirstovat yhdyskuntarakennetta. Kuntarajat estävät myös palveluiden tarkoituksenmukaisen järjestämisen. Pidemmällä tähtäimellä Helsingin seudulle tarvitaan suorilla vaaleilla valittu metropolivaltuusto, joka päättää seudullisen tason asioista, kuten maankäytöstä, liikenteestä, asumisesta, ympäristöstä, sairaanhoidosta sekä toisen asteen koulutuksesta.

Kaupunginhallitus päätti toukokuussa kaataa Helsinkiin kaavaillun Guggenheimin taidemuseon. Mitä tyhjäksi jääneelle Katajanokan tontille pitäisi mielestäsi tehdä?
● Tontille pitäisi rakentaa Guggenheimin taidemuseo.
● Tontille pitäisi rakentaa Helsingin uusi taidemuseo.
● X Tontti pitäisi valjastaa kansalaisten urheilulliseksi oleskelutilaksi, jossa olisi esimerkiksi pingispöytiä ja koripallokoreja.
● Tontti pitäisi jättää tyhjäksi ainakin toistaiseksi.

LEO:
Guggenheimin sijaan kannattaa tukea ruohonjuuritason kansalaistoimintaa, kulttuuria ja taidetta.

Terveyskeskusmaksun poistaminen aiheuttaisi Helsingille noin 4 miljoonan vuosittaiset lisäkustannukset. Mitä mieltä olet väittämästä: terveyskeskusmaksu pitäisi poistaa.
● X Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● Täysin eri mieltä

LEO:
Jokaisella tulisi olla tulotasostaan riippumatta mahdollisuus saada perusterveydenhuoltopalveluita. Maksuttomuus tarkoittaa matalaa kynnystä hakeutua terveydenhuollon piiriin. Tämä mahdollistaa ennaltaehkäisyn. Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto taas säästää terveydenhuoltokuluja pidemmällä tähtäimellä.

Hintasäännellyn Hitas-asuntojärjestelmän tarkoitus on tarjota kohtuuhintaisia omistusasuntoja ja myös valvoa, että asunnot pysyvät kohtuuhintaisina. Mitä mieltä olet väittämästä: Hitas-järjestelmä pitäisi purkaa.
● Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● X Täysin eri mieltä

LEO:
Hitas-järjestelmää ei pidä purkaa, koska se auttaa pitämään asuntojen hintatasoa tavallisten helsinkiläisten ulottuvilla.

Helsinkiin kaavaillaan runsaasti korkeita rakennuksia eli niin sanottuja tornitaloja. Torneja on suunnitteilla esimerkiksi Kalasatamaan, Pasilaan ja Jätkäsaareen. Minne torneja voisi mielestäsi rakentaa?
● X Kantakaupungin ulkopuolelle rakennettaville alueille, kuten Pasilaan ja Kalasatamaan.
● Periaatteessa minne vain eli myös nykyisen kantakaupungin läheisyyteen.
● Ei minnekään.

LEO:
Tornitalot ja tiivis kaupunkirakenne ovat ekotehokas ratkaisu kaupunkiympäristössä. Kaikkialle ne eivät kuitenkaan sovi. Esimerkiksi Kalasatama, Pasila ja Jätkäsaari ovat tornitaloille sopivia ympäristöjä.

Helsingin Energian tavoitteena on leikata päästöjään viidenneksellä vuoteen 2020 mennessä. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten asennoitumistasi tavoitteeseen?
● X Päästöjä on vähennettävä, vaikka se nostaisi Helsingin Energian tuottaman sähkön hintaa reilustikin.
● Tavoite on sinänsä hyvä, mutta päästötalkoot eivät saa näkyä liikaa energian hinnassa.
● Tavoite on liian kova, tavoitteen toteuttaminen nostaisi sähkön ja energian hintaa liikaa ja vaikeuttaisi Helsingin Energian kilpailukykyä.

LEO:
Ilmastonmuutos on ihmiskunnan vakavin koskaan kohtaama haaste. Teollisuusmaiden tulee Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaan vähentää päästöjä vähintään 25-40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Helsingin kannattaa olla päästöjen vähentämisessä mieluimmin edelläkävijä kuin perässähiihtäjä. Tämä on myös taloudelisesti järkevää pidemmällä tähtäimellä.

Kannatatko ruuhkamaksua Helsinkiin?
● X Kyllä
● Ei

LEO:
Tutkimukset osoittavat, että ruuhkamaksujen myötä liikenneturvallisuus paranisi, keskustan viihtyvyys lisääntyisi ja joukkoliikenteen osuus kasvaisi. Myös liikenteen päästöt ja melu vähenisivät. Ruuhkamaksut ovat tehokkain yksittäinen toimenpide liikenteen haittojen vähentämiseksi. Lisäksi maksujen avulla voitaisiin kerätä rahaa joukkoliikenteen kehittämiseen.

Kaupunginvaltuusto lyttäsi kesäkuussa Vallilanlaakson joukkoliikennekadun. Mitä pitkään valmistellulle hankkeelle pitäisi mielestäsi tulevalla valtuustokaudella tehdä?
● Hankkeen valmistelu pitää käynnistää uudelleen niin, että alueelle voidaan rakentaa ensin bussiliikenteen ja myöhemmin myös raideliikenteen mahdollistava joukkoliikennekatu.
● Hankkeen valmistelu pitää käynnistää uudelleen niin, että alueen vanhaan ratapohjaan luodaan maisemoitu ratikkareitti.
● X Ei mitään.

LEO:
Suosittua puistoaluetta ei ole syytä halkaista joukkoliikennekaduksi. Vanhaan ratapohjaan voidaan rakentaa keskustassa sijaitsevan pyöräilybaanan kaltainen kävely- ja pyöräilyväylä. Joukkoliikennettä pitää edistää lippujen hintoja laskemalla ja kokeilemalla maksuttomuutta Tallinnan esimerkkiä seuraten. Myös bussien valoetuuksia pitää kehittää.

Mitä mieltä olet väittämästä: Hämeentielle pitäisi rakentaa polkupyöräväylä, vaikka tila otettaisiin pois autoilijoilta.
● X Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● Täysin eri mieltä

LEO:
Pyöräily on kaikkein ympäristöystävällisin, tehokkain ja terveellisin tapa liikkua paikasta toiseen kaupungissa. Jotta pyöräilyn osuutta liikenteestä voidaan nostaa, tulee kaupunkiin ottaa käyttöön merkittävästi lisää pyöräkaistoja sekä parantaa pyöräilijöiden turvallisuutta esimerkiksi autojen kattonopeuksia laskemalla. Hämeentie on yksi itäisen kantakaupungin merkittävimmistä reiteistä, jolla pyöräily on tällä hetkellä kohtuuttoman vaikeaa.

Joillain Helsingin alueilla lähikoulu kelpaa vain alle puolelle perheistä. Mitä mieltä olet väittämästä: vanhempien oikeutta valita lasten koulu pitäisi rajoittaa?
● Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● X Jokseenkin eri mieltä
● Täysin eri mieltä

LEO:
Koulujen eriytyminen on merkittävä ongelma. Tärkeintä on pitää huolta kaikkien koulujen opetuksen laaduista (ja maineesta), jotta niihin hakeuduttaisiin. Eriytymistä ehkäistään parhaiten kaavoittamalla mahdollisimman hyviä asuinalueita. On kuitenkin hyvä, että koululaiset voivat valita esimerkiksi Steinerkoulun tai koulun, joka on erikoistunut esimerkiksi musiikkiin, urheiluun tai johonkin kieleen. Valinnanmahdollisuus lisää opiskelumotivaatiota.

Helsingin väestöstä noin 10 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Mitä mieltä olet väittämästä: Helsinki on onnistunut maahanmuuttajien kotouttamisessa.
● Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● X Jokseenkin eri mieltä
● Täysin eri mieltä

LEO:
Helsinki on tehnyt paljon maahanmuuttajien kotoutumisen eteen, mutta paljon on vielä tehtävää. Maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten erot ovat edelleen liian suuret esimerkiksi koulutuksen ja työllistymisen suhteen. Erityisesti kielenopetuksessa olisi tehtävää.

Pitäisikö maahanmuuttajalasten osuudelle koululuokasta olla kiintiöt?
● Kyllä
● X Ei

LEO:
Maahanmuuttajalapset on sijoitettava kouluihin samoilla periaatteilla kuin muutkin lapset. Kiintiöt eivät ole mahdollisia. Etnisen taustan perusteella ei voi osoittaa tai evätä keneltäkään koulupaikkaa. Kysymys on yhdenvertaisuudesta.

Kotikuntani palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.
● Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● X Täysin eri mieltä

LEO:
Lähtökohtana palveluiden tuotannossa tulee olla asiakkaiden etu. Yksityistäminen voi joissain tilanteissa parantaa palveluita ja säästää kustannuksia laadusta ja työntekijöiden oikeuksista tinkimättä, mutta mitenkään automaattista tämä ei ole. On tärkeää, että kunnallisista peruspalveluista vastaa viime kädessä julkinen sektori. Julkisin varoin tuotetut palvelut painottavat yhteistä hyvää, kun taas yksityiset painottavat liiketaloudellisia näkökohtia. Helsinki on ulkoistanut palveluitaan jo liikaa yrityksille, jotka rahastavat palveluilla ja kierrättävät rahat veroparatiisien kautta maksamatta veroja.

Jos kunnassani tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata kunnallisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.
● X Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● Täysin eri mieltä

LEO:
Peruspalveluista, kuten terveydenhuollosta, koulutuksesta tai sosiaalietuuksista ei ole tällä hetkellä varaa tinkiä.

Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.
● Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● X Täysin eri mieltä

LEO:
Ahkeruudesta voi palkita. Pienten tuloerojen maissa on kuitenkin tutkimusten mukaan vähemmän rikollisuutta ja korkeampi hyvinvointi, joten tuloerojen kasvua kannattaa yleisen hyvän nimissä hillitä. Voidaan myös kyseenalaistaa, onko esimerkiksi jonkun yksittäisen ihmisen panos todella niin merkittävä, kuin mitä joidenkin korkeimmin palkattujen henkilöiden palkat Suomessakin antavat olettaa.

Nykyisen kaltaiset kunnalliset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.
● Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● X Täysin eri mieltä

LEO:
Kunnallisilla peruspalveluilla ja sosiaalietuuksilla pidetään huolta ihmisten perustarpeista. Pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli on osoittautunut kestäväksi ja joustavaksi järjestelmäksi. Esimerkiksi suomalainen osittain julkinen terveydenhoito on myös tutkimusten mukaan suhteellisen edullista yhdysvaltalaiseen yksityiseen järjestelmään verrattuna. Helsingissä tulisi kokeilla perustulomalliin perustuvia työttömyystukiratkaisuja. Nykyinen tukiviidakko ei ole kenenkään etu.

Kotikuntani päätöksenteossa pitää vaalia perinteisiä suomalaisia arvoja.
● Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● X Jokseenkin eri mieltä
● Täysin eri mieltä

LEO:
Mitä tarkoitetaan perinteisillä suomalaisilla arvoilla? Mikäli kyse on esimerkiksi rehellisyydestä, ahkeruudesta, inhimillisyydestä ja puhtaasta luonnosta, kannatan näiden arvojen vaalimista Helsingin päätöksenteossa lämpimästi. Toivotan kuitenkin tervetulleeksi myös uudemmat arvot, kuten monikulttuurisuuden, suvaitsevaisuuden, avoimuuden ja ympäristövastuullisuuden.

Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon?
● X Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● Täysin eri mieltä

LEO:
Kaikkien tulee olla yhdenvertaisia lain edessä.

Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntani keskustaan, tarjous pitää hyväksyä.
● X Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● Täysin eri mieltä

LEO:
Helsingin tulee kantaa oma vastuunsa inhimillisen hädän lievittämiseksi. Keskusta sopii paikaksi siinä missä muutkin kolkat Helsingissä.

Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.
● Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● X Täysin eri mieltä

LEO:
Tiukemmalla kurilla tuskin ratkaistaan koulujen ongelmia. Alueiden eriarvoistumiskehitykseen sekä koulujen resursointiin puuttumalla, esimerkiksi kouluavustajia ja erityisopettajia luokanopettajien avuksi lisäämällä, saadaan aikaan parempia tuloksia.

Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.
● Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● X Täysin eri mieltä

LEO:
Talouden tulee toimia ympäristön asettamissa rajoissa. Ympäristölle haitalliset työpaikat ovat pois tulevien sukupolvien mahdollisuuksista.

Kaikessa kotikuntani päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.
● X Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● Täysin eri mieltä

LEO:
Ympäristöhaittojen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ympäristölle haitallisista tukimuodoista ja hankkeista tulee luopua. Ei ole järkeä, että toisella kädellä tuetaan ympäristölle haitallista toimintaa ja toisella kädellä korjataan ympäristölle aiheutuneita vaurioita. Kaikissa julkisissa hankinnoissa tulisi ottaa huomioon ympäristönäkökohdat.

Jätä kommentti

Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! 

Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.

Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa. 

Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani. 

50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.

Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia. 

Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää. 

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.
Kyllä Turussakin osataan tehdä hyvää pyöräkatua!
Hyvää joulua!
Posti toi kotiovelle parhaan joululahjan! Uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi. 

Unboxing-videon kuvasi ja editoi 10-vuotias lapseni. 

#unboxing #parempiarki #kirja @gummeruskustannus
Tietokirjailija ja vaikuttaja Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi(Gummerus) on konkreettinen opaskirja, joka auttaa valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin. Kirjassaan Stranius havainnollistaa esimerkein, miksi tiivis asuminen, minimalistinen kuluttaminen, vegaaninen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta ja kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme.

Mitä hyötyä on siitä, että omistaa vain vähän tavaraa? Miten tehdä ilmastoystävällinen pikalounas etätyöpäivän keskellä? Miten arvioida oman toiminnan päästöjä ja vaikuttavuutta? Leo Stranius antaa uutuuskirjassaan 1,5 astetta parempi arki välineitä oman hiilijalanjäljen pienentämiseen avaamalla konkreettisia hiililaskelmia arjen eri valinnoista.

”1,5 asteen kanssa linjassa oleva arki on monella tavalla hyvää. Kun elää omien arvojensa mukaan ja tekee itseään suurempia ja planeetan kannalta merkityksellisiä asioita, kasvattaa henkistä hyvinvointiaan ja vahvistaa omaa mielenterveyttään. Näin ei tarvitse elää jatkuvassa ristiriidassa sen kanssa mitä tietää ja mitä tekee”, Stranius kirjoittaa kirjassaan.

Straniuksen mukaan päästötavoitteiden mukainen arki tuo elämään levollisuutta ja onnellisuutta. Myös henkilökohtainen varallisuus kasvaa, kun kuluttaa vähemmän.

”Monet asiat ovat paljon yksinkertaisempia ja helpompia, kun turhat asiat rajautuvat arjesta kokonaan pois häiritsemästä. Ravintolassa ja kaupassa valinnat ovat selkeitä. Lomamatkat ja siirtyminen paikasta toiseen tapahtuvat selkeiden periaatteiden mukaan. Yksinkertaisuus, tehokkuus ja taloudellisuus sekä terveellisyys yhdistyvät kauniilla tavalla hyväksi kokonaisuudeksi”, Stranius kirjoittaa.

”Voisiko 1,5 asteen ilmastoystävällinen arki näyttää yhä useammalle houkuttelevammalta, jos se kehystettäisiin hyveellisyyden ja pyyteettömyyden sijaan oman edun tavoittelulla? Itsekkyydellä. Siitähän tässä kaikessa lopulta on kysymys: siitä, että meillä kaikilla olisi paljon nykyistä parempi elämä.”
Mistä voimaa vastuullisuustyöhön multikriisien aikakaudella? Tietysti työskentelystä planeetan puolesta! Aika hieno loikka ollaan tehty Third Rockissa viimeisen reilun neljän vuoden aikana. 

”Third Rock on muuttunut neljässä vuodessa kolmen ihmisen pienestä ja intohimoisesta vastuullisuuspalveluita tarjoavasta yrityksestä jo 17 asiantuntijan vaikuttavaksi yhteisöksi. Vuoden 2024 aikana olemme palvelleet peräti 96 yritystä tai organisaatiota 156 projektin muodossa.”

https://thirdrock.fi/mista-voimaa-vastuullistyohon-multikriisien-aikakaudella/