Helsingin Sanomien vaalikonevastaukset

Ohessa vastaukseni Helsingin Sanomien vaalikoneeseen. Muut vaalikonevastaukseni löytyvät täältä.

Kuntaliitoskeskustelu on käynyt tämän hallituskauden aikana kuumana. Mikä olisi helsinkiläisen kannalta paras vaihtoehto?
● X Liitos Espoon, Kauniaisen, Sipoon ja Vantaan kanssa
● Liitos Espoon, Kauniaisen, Keravan, Kirkkonummen, Sipoon ja Vantaan kanssa
● Liitos Vantaan kanssa
● Ei mikään. Helsingin pitää säilyä itsenäisenä.

LEO:
Pääkaupunkiseudun kuntien ja hallinnon yhdistäminen olisi hyvä asia. Keinotekoiset kuntarajat aiheuttavat kaavoitusongelmia ja pirstovat yhdyskuntarakennetta. Kuntarajat estävät myös palveluiden tarkoituksenmukaisen järjestämisen. Kuntaliitosten tulee kuitenkin edetä vaiheissa ja vapaaehtoisesti. Esimerkiksi liitos Keravan ja Kirkkonummen kanssa kannattaa katsoa erikseen. Myös asukkaiden tulee päästä vaikuttamaan asiaan eri vaiheissa.

Mitä mieltä olet väittämästä: Helsingissä pitäisi ottaa käyttöön niin sanottu pormestarimalli, jossa kaupungin johtajisto koostuisi valtuustokaudeksi valituista poliitikoista.
● X Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● Täysin eri mieltä

LEO:
Kaupunkilaisten pitää voida vaikuttaa myös kaupungin ylimmän johdon valintaan. Helsingissä pitäisi siis olla vaaleilla valittu pormestari. Lisäksi apulaiskaupunginjohtajat tulisi valita vaalikausittain vaalitulosta kunnioittaen.

Helsinki nosti vuodeksi 2011 kuntaveronsa 18,5 prosenttiin. Kaupungin taloustilanne oli kuitenkin viime vuonna odotettua parempi ja tulos 280 miljoonaa ylijäämäinen. Mitä kaupungin pitäisi ensisijaisesti tehdä? Valitse yksi vaihtoehto.
● Laskea kuntavero takaisin 17,5 prosenttiin.
● X Hillitä velanottoaan ja varautua tuleviin vuosiin.
● Käyttää ylijäämä koulujen peruskorjausten kaltaisiin investointeihin.
● Veroprosenttia pitää korottaa vielä enemmän, että tulevaisuudessa mahdollisesti häämöttäviin talousongelmiin voidaan varautua.

LEO:
Velkaantumisaste kannattaa pitää maltillisena, jotta Helsingin taloutta ei aseteta alttiiksi tulevaisuuden riskeille. Jonkin verran ylijäämää voitaisiin kuitenkin käyttää esimerkiksi koulujen peruskorjauksiin, perusterveydenhuoltoon ja erilaisiin ympäristöinvestointeihin.

Uudenmaan kuntien enemmistö kannattaa noin 14 kunnan yhteishallinnon selvittämistä. Millainen kuntien metropolialueesta pitäisi tehdä?
● Metropolialuetta ei tarvita.
● Valta maankäytössä, asumisessa ja liikenteessä on siirrettävä metropolille. Sille on annettava verotusoikeus.
● X Metropolialueesta on tehtävä löyhä yhteistyöelin, joka sopii asiat sopimuksilla.

LEO:
Uudenmaan kuntien kannattaa tehdä tiivistä yhteistyötä. Keinotekoiset kuntarajat aiheuttavat kaavoitusongelmia ja pirstovat yhdyskuntarakennetta. Kuntarajat estävät myös palveluiden tarkoituksenmukaisen järjestämisen. Pidemmällä tähtäimellä Helsingin seudulle tarvitaan suorilla vaaleilla valittu metropolivaltuusto, joka päättää seudullisen tason asioista, kuten maankäytöstä, liikenteestä, asumisesta, ympäristöstä, sairaanhoidosta sekä toisen asteen koulutuksesta.

Kaupunginhallitus päätti toukokuussa kaataa Helsinkiin kaavaillun Guggenheimin taidemuseon. Mitä tyhjäksi jääneelle Katajanokan tontille pitäisi mielestäsi tehdä?
● Tontille pitäisi rakentaa Guggenheimin taidemuseo.
● Tontille pitäisi rakentaa Helsingin uusi taidemuseo.
● X Tontti pitäisi valjastaa kansalaisten urheilulliseksi oleskelutilaksi, jossa olisi esimerkiksi pingispöytiä ja koripallokoreja.
● Tontti pitäisi jättää tyhjäksi ainakin toistaiseksi.

LEO:
Guggenheimin sijaan kannattaa tukea ruohonjuuritason kansalaistoimintaa, kulttuuria ja taidetta.

Terveyskeskusmaksun poistaminen aiheuttaisi Helsingille noin 4 miljoonan vuosittaiset lisäkustannukset. Mitä mieltä olet väittämästä: terveyskeskusmaksu pitäisi poistaa.
● X Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● Täysin eri mieltä

LEO:
Jokaisella tulisi olla tulotasostaan riippumatta mahdollisuus saada perusterveydenhuoltopalveluita. Maksuttomuus tarkoittaa matalaa kynnystä hakeutua terveydenhuollon piiriin. Tämä mahdollistaa ennaltaehkäisyn. Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto taas säästää terveydenhuoltokuluja pidemmällä tähtäimellä.

Hintasäännellyn Hitas-asuntojärjestelmän tarkoitus on tarjota kohtuuhintaisia omistusasuntoja ja myös valvoa, että asunnot pysyvät kohtuuhintaisina. Mitä mieltä olet väittämästä: Hitas-järjestelmä pitäisi purkaa.
● Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● X Täysin eri mieltä

LEO:
Hitas-järjestelmää ei pidä purkaa, koska se auttaa pitämään asuntojen hintatasoa tavallisten helsinkiläisten ulottuvilla.

Helsinkiin kaavaillaan runsaasti korkeita rakennuksia eli niin sanottuja tornitaloja. Torneja on suunnitteilla esimerkiksi Kalasatamaan, Pasilaan ja Jätkäsaareen. Minne torneja voisi mielestäsi rakentaa?
● X Kantakaupungin ulkopuolelle rakennettaville alueille, kuten Pasilaan ja Kalasatamaan.
● Periaatteessa minne vain eli myös nykyisen kantakaupungin läheisyyteen.
● Ei minnekään.

LEO:
Tornitalot ja tiivis kaupunkirakenne ovat ekotehokas ratkaisu kaupunkiympäristössä. Kaikkialle ne eivät kuitenkaan sovi. Esimerkiksi Kalasatama, Pasila ja Jätkäsaari ovat tornitaloille sopivia ympäristöjä.

Helsingin Energian tavoitteena on leikata päästöjään viidenneksellä vuoteen 2020 mennessä. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten asennoitumistasi tavoitteeseen?
● X Päästöjä on vähennettävä, vaikka se nostaisi Helsingin Energian tuottaman sähkön hintaa reilustikin.
● Tavoite on sinänsä hyvä, mutta päästötalkoot eivät saa näkyä liikaa energian hinnassa.
● Tavoite on liian kova, tavoitteen toteuttaminen nostaisi sähkön ja energian hintaa liikaa ja vaikeuttaisi Helsingin Energian kilpailukykyä.

LEO:
Ilmastonmuutos on ihmiskunnan vakavin koskaan kohtaama haaste. Teollisuusmaiden tulee Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaan vähentää päästöjä vähintään 25-40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Helsingin kannattaa olla päästöjen vähentämisessä mieluimmin edelläkävijä kuin perässähiihtäjä. Tämä on myös taloudelisesti järkevää pidemmällä tähtäimellä.

Kannatatko ruuhkamaksua Helsinkiin?
● X Kyllä
● Ei

LEO:
Tutkimukset osoittavat, että ruuhkamaksujen myötä liikenneturvallisuus paranisi, keskustan viihtyvyys lisääntyisi ja joukkoliikenteen osuus kasvaisi. Myös liikenteen päästöt ja melu vähenisivät. Ruuhkamaksut ovat tehokkain yksittäinen toimenpide liikenteen haittojen vähentämiseksi. Lisäksi maksujen avulla voitaisiin kerätä rahaa joukkoliikenteen kehittämiseen.

Kaupunginvaltuusto lyttäsi kesäkuussa Vallilanlaakson joukkoliikennekadun. Mitä pitkään valmistellulle hankkeelle pitäisi mielestäsi tulevalla valtuustokaudella tehdä?
● Hankkeen valmistelu pitää käynnistää uudelleen niin, että alueelle voidaan rakentaa ensin bussiliikenteen ja myöhemmin myös raideliikenteen mahdollistava joukkoliikennekatu.
● Hankkeen valmistelu pitää käynnistää uudelleen niin, että alueen vanhaan ratapohjaan luodaan maisemoitu ratikkareitti.
● X Ei mitään.

LEO:
Suosittua puistoaluetta ei ole syytä halkaista joukkoliikennekaduksi. Vanhaan ratapohjaan voidaan rakentaa keskustassa sijaitsevan pyöräilybaanan kaltainen kävely- ja pyöräilyväylä. Joukkoliikennettä pitää edistää lippujen hintoja laskemalla ja kokeilemalla maksuttomuutta Tallinnan esimerkkiä seuraten. Myös bussien valoetuuksia pitää kehittää.

Mitä mieltä olet väittämästä: Hämeentielle pitäisi rakentaa polkupyöräväylä, vaikka tila otettaisiin pois autoilijoilta.
● X Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● Täysin eri mieltä

LEO:
Pyöräily on kaikkein ympäristöystävällisin, tehokkain ja terveellisin tapa liikkua paikasta toiseen kaupungissa. Jotta pyöräilyn osuutta liikenteestä voidaan nostaa, tulee kaupunkiin ottaa käyttöön merkittävästi lisää pyöräkaistoja sekä parantaa pyöräilijöiden turvallisuutta esimerkiksi autojen kattonopeuksia laskemalla. Hämeentie on yksi itäisen kantakaupungin merkittävimmistä reiteistä, jolla pyöräily on tällä hetkellä kohtuuttoman vaikeaa.

Joillain Helsingin alueilla lähikoulu kelpaa vain alle puolelle perheistä. Mitä mieltä olet väittämästä: vanhempien oikeutta valita lasten koulu pitäisi rajoittaa?
● Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● X Jokseenkin eri mieltä
● Täysin eri mieltä

LEO:
Koulujen eriytyminen on merkittävä ongelma. Tärkeintä on pitää huolta kaikkien koulujen opetuksen laaduista (ja maineesta), jotta niihin hakeuduttaisiin. Eriytymistä ehkäistään parhaiten kaavoittamalla mahdollisimman hyviä asuinalueita. On kuitenkin hyvä, että koululaiset voivat valita esimerkiksi Steinerkoulun tai koulun, joka on erikoistunut esimerkiksi musiikkiin, urheiluun tai johonkin kieleen. Valinnanmahdollisuus lisää opiskelumotivaatiota.

Helsingin väestöstä noin 10 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Mitä mieltä olet väittämästä: Helsinki on onnistunut maahanmuuttajien kotouttamisessa.
● Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● X Jokseenkin eri mieltä
● Täysin eri mieltä

LEO:
Helsinki on tehnyt paljon maahanmuuttajien kotoutumisen eteen, mutta paljon on vielä tehtävää. Maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten erot ovat edelleen liian suuret esimerkiksi koulutuksen ja työllistymisen suhteen. Erityisesti kielenopetuksessa olisi tehtävää.

Pitäisikö maahanmuuttajalasten osuudelle koululuokasta olla kiintiöt?
● Kyllä
● X Ei

LEO:
Maahanmuuttajalapset on sijoitettava kouluihin samoilla periaatteilla kuin muutkin lapset. Kiintiöt eivät ole mahdollisia. Etnisen taustan perusteella ei voi osoittaa tai evätä keneltäkään koulupaikkaa. Kysymys on yhdenvertaisuudesta.

Kotikuntani palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.
● Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● X Täysin eri mieltä

LEO:
Lähtökohtana palveluiden tuotannossa tulee olla asiakkaiden etu. Yksityistäminen voi joissain tilanteissa parantaa palveluita ja säästää kustannuksia laadusta ja työntekijöiden oikeuksista tinkimättä, mutta mitenkään automaattista tämä ei ole. On tärkeää, että kunnallisista peruspalveluista vastaa viime kädessä julkinen sektori. Julkisin varoin tuotetut palvelut painottavat yhteistä hyvää, kun taas yksityiset painottavat liiketaloudellisia näkökohtia. Helsinki on ulkoistanut palveluitaan jo liikaa yrityksille, jotka rahastavat palveluilla ja kierrättävät rahat veroparatiisien kautta maksamatta veroja.

Jos kunnassani tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata kunnallisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.
● X Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● Täysin eri mieltä

LEO:
Peruspalveluista, kuten terveydenhuollosta, koulutuksesta tai sosiaalietuuksista ei ole tällä hetkellä varaa tinkiä.

Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.
● Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● X Täysin eri mieltä

LEO:
Ahkeruudesta voi palkita. Pienten tuloerojen maissa on kuitenkin tutkimusten mukaan vähemmän rikollisuutta ja korkeampi hyvinvointi, joten tuloerojen kasvua kannattaa yleisen hyvän nimissä hillitä. Voidaan myös kyseenalaistaa, onko esimerkiksi jonkun yksittäisen ihmisen panos todella niin merkittävä, kuin mitä joidenkin korkeimmin palkattujen henkilöiden palkat Suomessakin antavat olettaa.

Nykyisen kaltaiset kunnalliset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.
● Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● X Täysin eri mieltä

LEO:
Kunnallisilla peruspalveluilla ja sosiaalietuuksilla pidetään huolta ihmisten perustarpeista. Pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli on osoittautunut kestäväksi ja joustavaksi järjestelmäksi. Esimerkiksi suomalainen osittain julkinen terveydenhoito on myös tutkimusten mukaan suhteellisen edullista yhdysvaltalaiseen yksityiseen järjestelmään verrattuna. Helsingissä tulisi kokeilla perustulomalliin perustuvia työttömyystukiratkaisuja. Nykyinen tukiviidakko ei ole kenenkään etu.

Kotikuntani päätöksenteossa pitää vaalia perinteisiä suomalaisia arvoja.
● Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● X Jokseenkin eri mieltä
● Täysin eri mieltä

LEO:
Mitä tarkoitetaan perinteisillä suomalaisilla arvoilla? Mikäli kyse on esimerkiksi rehellisyydestä, ahkeruudesta, inhimillisyydestä ja puhtaasta luonnosta, kannatan näiden arvojen vaalimista Helsingin päätöksenteossa lämpimästi. Toivotan kuitenkin tervetulleeksi myös uudemmat arvot, kuten monikulttuurisuuden, suvaitsevaisuuden, avoimuuden ja ympäristövastuullisuuden.

Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon?
● X Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● Täysin eri mieltä

LEO:
Kaikkien tulee olla yhdenvertaisia lain edessä.

Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntani keskustaan, tarjous pitää hyväksyä.
● X Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● Täysin eri mieltä

LEO:
Helsingin tulee kantaa oma vastuunsa inhimillisen hädän lievittämiseksi. Keskusta sopii paikaksi siinä missä muutkin kolkat Helsingissä.

Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.
● Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● X Täysin eri mieltä

LEO:
Tiukemmalla kurilla tuskin ratkaistaan koulujen ongelmia. Alueiden eriarvoistumiskehitykseen sekä koulujen resursointiin puuttumalla, esimerkiksi kouluavustajia ja erityisopettajia luokanopettajien avuksi lisäämällä, saadaan aikaan parempia tuloksia.

Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.
● Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● X Täysin eri mieltä

LEO:
Talouden tulee toimia ympäristön asettamissa rajoissa. Ympäristölle haitalliset työpaikat ovat pois tulevien sukupolvien mahdollisuuksista.

Kaikessa kotikuntani päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.
● X Täysin samaa mieltä
● Jokseenkin samaa mieltä
● Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
● Jokseenkin eri mieltä
● Täysin eri mieltä

LEO:
Ympäristöhaittojen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ympäristölle haitallisista tukimuodoista ja hankkeista tulee luopua. Ei ole järkeä, että toisella kädellä tuetaan ympäristölle haitallista toimintaa ja toisella kädellä korjataan ympäristölle aiheutuneita vaurioita. Kaikissa julkisissa hankinnoissa tulisi ottaa huomioon ympäristönäkökohdat.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.