Ekoisi: Televisio ja taapero

Lähes kaikki (98-100%) länsimaalaiset lapset elävät perheessä, jossa on televisio (Media ja lasten hyvinvointi, 2011).

Meidän perheessä ei ole televisiota. Sitä ei ole ollut kotitaloudessamme kohta kymmeneen vuoteen.

Televisiosta luopumisen syynä oli oma huomio siitä, että sen edessä tuli illalla ”rentouduttua”, vaikka sieltä ei olisi tullutkaan mitään oikeasti kiinnostavaa ohjelmaa. Kanavasurffailuun jäi helposti kiinni ja esimerkiksi puolison kanssa keskustelut jäivät.

Lapsen myötä televisiolla saattaisi tietysti olla uusi merkitys. Joskus olisi varmasti helppoa laittaa lapsi vain katsomaan ruutua ja hoitaa itse samalla kotitöitä, laittaa ruokaa tai käydä läpi sähköposteja. Toisaalta kyllähän taaperon kanssa ohjelmia voi katsoa kannettavalta tietokoneeltakin, jos niin haluaa. Televisio tuntuu verkkotarjontaan verrattuna vähän vanhanaikaiselta käyttöliittymältä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan television katselusta on taaperoikäisille haittaa esimerkiksi puheenkehitykseen ja kouluiän keskittymiskykyyn. Voisin kuvitella, että sama koskee myös verkosta katsottavia ohjelmia.

Tästä huolimatta lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim julkaiseman Media ja lasten hyvinvointi -artikkelin mukaan:

”Jopa osa alle kaksivuotiaista lapsista katsoo säännöllisesti televisiota. Alle yksivuotiaista 17 % ja 1 – 2-vuotiaista 48 % katsoi televisiota vähintään tunnin päivässä, viimeksi mainituista viidesosa (22 %) käytti TV:n katselemiseen yli kolme tuntia päivässä (Certain ja Kahn 2002).”

Lasten TV:n katselu taas on yhdistetty käytöshäiriöihin ja käyttäytymisongelmiin, erityisesti aggressiivisuuteen ja antisosiaaliseen käytökseen.

Toisaalta voi television katselulla olla jotain hyötyjäkin. Esimerkiksi hiljattain julkaistun väitöskirjatutkimuksen mukaan vanhemmat kyllä osaavat rajata lasten television katselua ja lapset taas oppivat television myötä ymmärtämään maailmaa paremmin ja saavat virikkeitä omiin leikkeihinsä. Tosin tämä tutkimus koskee vasta 5-6-vuotiaita lapsia.

Lisäksi välillä voi tulla hetkiä, että lapsi ei rauhoitu, ulos ei voi lähteä ja itse tarvitsee hetken aikaa hengähtää. Silloin television tai liikkuvan kuvan katselu on varmasti ihan hyvä vaihtoehto.

Käytännössä televisiovapaasta elämästä lapsiperheessä on kuitenkin ainakin neljä ilmeistä hyötyä:

– Lapsen kanssa tulee vietettyä enemmän aikaa ja juteltua asioista.
– Omaa mielikuvitusta pitää kehittää enemmän keksiäkseen lapselle virikkeitä ja tekemistä.
– Kun ei ole televisiota, ei ole houkutusta käyttää sitä ja näin tulee vältettyä lapsen television katseluun liittyvät haittatekijät.
– Tarvittaessa ohjelmia voi katsoa vaikka kannettavalta tietokoneelta. Silloin katselu tapahtuu ainakin pienen lapsen kanssa todennäköisemmin yhdessä ja on ehkä rajatumpaa perinteiseen televisioon verrattuna.

Miten paljon ja millä ehdoilla olette antaneet vauvan tai taaperon katsoa televisio-ohjelmia?

Edelliset Ekoisi-kirjoitukset ovat luettavissa täältä.

8 kommenttia artikkeliin ”Ekoisi: Televisio ja taapero”

  1. Miten lasten tv- ohjelmat eroaa kannettavasta katsotuista ohjelmista? Ei televisiota ole pakko pitää auki, vaikka sellaisen omistaa ja yhtä lailla ohjelmia voi katsoa yhdessä lapsen kanssa tai esim. tehdä kotitöitä ja muita askareita samassa huoneessa, jossa lapsi katsoo ohjelmia.
    Televisiosta on haittaa, jos lapsi katselee aikuisten ohjelmistoa tai televisiota katsotaan paljon. Ihan pieni lapsi ei tietenkään välttämättä tarvitse liikkuvaa kuvaa, mutta isommille lapsille televisiosta voi olla pelkkiä positiivisia vaikutuksia, kunhan vanhemmat viitsivät valita hyviä ohjelmia eikä niitä katsota tuntitolkulla.

    Sama juttu vaikkapa koneen ja netin käytön kanssa. Se voi olla hyödyllistä tai sitten ei. Myös aikuisille. 🙂

  2. Esikoista pidettiin visusti erossa telkkarista ekoisinkin listaamien ilmeisten hyötyjen vuoksi pitkälle yli kolmevuotispäivän. Kuopus alkoi katsoa Pikku Kakkosta esikoisen kanssa heti, kun osasi ja malttoi telkkarin äärelle istua….

  3. Kohtuus kaikessa. Minunkaan mielestäni tv ei ole hyvästä lapsille missään muodossa. Eikä aikuisillekaan; lyöväthän aivot tutkitusti aika nollaa, kun kaikki tarjoillaan valmiiksi pureksittuna.

    Lapselle voi minuta ”täsmänäyttää” joitakin hyvin valittuja ohjelmia, mutta ne eivät saisi koskaan korvata vanhemman läsnäoloa ja lukemista ynnä muita terveitä virikkeitä. Lisäksi katseluhetki ei minusta saisi toistua usein, jotta lapsella säilyisi luontainen kyky keksiä itse virikkeitä luonnollisella tavalla.

    Kummallisen myönteinen on suhtautuminen muutenkin lasten television katselusta. Etenkin kun ottaa huomioon, ettei asiantuntijain mielestä lapsen aivot ole kehitykseltään valmiita ennen KOLMEA (3 v !) ikävuotta. Tätä monen pitäisi miettiä…

  4. Esikoinen taisi olla 3 tai 4 vuotta, kun meille hankittiin takaisin televisio. Sitä ennen hän sai nähdä joitain lastenohjelmia ylen areenalta tai youtubesta.

    Joskus pitää tehdä joitain aikuisten asioita, mihin lapsi ei voi tulla mukaan ja siksi hetkeksi lapselle on hyvä olla muuta tekemistä. Omalla kohdallani näitä asioita ei ole kuin muutama. Parran ajamiseen tarvitsen kaksi kättä ja jauhelihaa paistettaessa lapsen naamalle lentää helposti kuumaa rasvaa. Joskus lapsi viihtyy mukana, kun hän ei saa huomiota – aina ei.

    Tietokoneen etu löytyy mainosten puutteesta. Televisiota katsottuaan lapsi haluaa mainostettuja leluja. Sen lisäksi lapsi tylsistyy. Hän odottaa lempiohjelmaansa ja hengailee tylsän ohjelman läpi, kunnes mielenkiintoinen ohjelma näkyy ruudulla. Netistä katsottaessa katsotaan ne jaksot jotka löytyvät ja sen jälkeen lähdetään reippaasti muihin leikkeihin.

    Netin kautta katsottaessa lapsi ymmärtää, että hän valitsee. Hän päättää. Televisio sen sijaan passivoi, koska katsojalla ei ole mitään valtaa ohjelmatarjonnan suhteen. Siihen tyytyy tai sulkee television. Asiaa ei muuta mitenkään se, että voi valita useammalta kanavalta. DVD-boksi sen sijaan antaa jo hieman valinnan varaa.

    Television ehkä kaikkein raadollisin puoli tulee aamuisin ennen lasten ohjelmia. Musiikkivideoita näkyy parilta kanavalta (kaapelissa) jo ennen lasten ohjelmia. Näiden kautta välittyy hyvin yksipuoleinen ja ohut ihmiskuva. Naiset ovat itsensä hetkuttajia jopa laulaessaan. Miehet sen sijaan liikkuvat rauhallisesti ”halliten tilanteen”. Vahingollisia sukupuolisen minän kehittymisen suhteen.

  5. Kyllähän telkkaristakin voi aktiivisesti päättää tai aikuinen päättää mitä ohjelmia katsotaan ja muuta ei katsota. Tai ohjelmat voi tallentaa ja katsoa myöhemmin eli ei oteta tavaksi katsoa jotain tiettyyn kellonaikaan. YouTubessa minun käsittääkseni ”ohjelma” ei lopu koskaan vaan aina voi klikata uuden videon. Toisaalta moni lapsi kyllä tekee muuta tylsän ohjelman aikana eikä lasta tarvitse koko ajan television edessä istuttaa. Voidaan myös sopia, ettei lapsi saa itse avata televisiota esim. aamulla. Telkkarin haitallisuus on enemmänkin katsojassa kuin itse laitteessa.

    Ja mitä pahaa on tanssivassa naisessa? Musiikkivideoiden ihmiskuva toki on tietynlainen, mutta kyllä hetkuttava nainen voi hallita tilannetta siinä missä ”rauhallisesti” liikkuva. Tanssin ei tarvitse olla rauhallista eikä sitä tarvitse heti nähdä jonakin haitallisena, sukupuoli-identiteettiä häiritsevänä asiana:D

  6. Tietokoneeseen verrattuna television hyvä puoli on, että katsomisaika on helpompi rajata. Jos katsotaan vain Pikku Kakkonen, ei ruutua tule vahingossa tuijotettua muutamaa tuntia.

  7. Televisiota on aivan turha demonisoida. En itse henkilökohtaisesti voi sietää ohjelmien katsomista kannettavan näytöltä.
    Meidän lapsiperheessämme ( 5- ja 3-vuotiaat) on asiassa selkeät säännöt. Televisiota ei avata yksin. Pääsääntöisesti vältämme muiden kuin Ylen kanavien lastenohjelmia, ja niitäkään ei tule katsottua kuin pääasiassa viikonloppuisin.
    Me vanhemmat emme katso televisiota lasten valveillaoloaikana. On tässä muutakin touhuamista. En millään pysty ymmärtäämään näitä koko perheen ”salkkarihetkiä”.
    Sehän on vain sähkölaite, ei päättävä ja toimiva tekijä ainakaan meidän taloudessamme.

  8. Meillä ei ole ollut telkkaria vuosiin. Itse katselen Ylen Areenasta ohjelmia illalla, kun istahdan tekemään käsitöitä, nautin hyvistä tarinoista. Pidän siitä, että netissä valitsen itse, mitä katson. Ennen olin tavallinen kanavasurffaaja, jämähdin telkkarin ääreen vaikkei sieltä tullut mitään mielenkiintoista, ja hups, koko ilta meni.

    2v 4kk lapsemme ei välitä ohjelmista. Aina joskus yritän näyttää Muumeja tai Late Lammasta tietokoneelta, mutta ei hän jää katsomaan, ei vaikka olisi sairas ja väsynyt. Meitä se ei häiritse, mutta olen kyllä kyläpaikoissa miettinyt, kun paljon pienemmät lapset istuvat kuin naulittuna telkkarin ääressä, että mikä tässä oikeasti on taustalla? Onko lapset erilaisia luonnostaan, vai katsoisiko oma lapseni ohjelmia samalla tavalla, jos kotona olisi televisio ja hän näkisi, kuinka vanhemmat tai isot sisarukset katsovat ohjelmia.

Kommentointi on suljettu.

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä