Osallistuin torstaina (19.1.) Tarja Halosen Presidenttifoorumiin. Aiheena oli ”Nuoret ja tulevaisuus”. Tavoitteena oli keskustella siitä, miltä Suomi ja maailma näyttävät nuorten näkökulmasta.
Omassa puheenvuorossa Tarja Halonen totesi aluksi osuvasti: Vaikuttaminen alkaa kotipihalta, mutta ei kannata uskoa siihen, että se päättyy siihen.
Itse saavuin Presidentinlinnaan kotoani polkupyörällä. Valitettavasti linnan edessä ei ollut pyörätelineitä, joten mainitsin keskustelun yhteydessä asiasta presidentille. Tämän johdosta Halonen lupasi hoitaa pyörätelineet Presidentinlinnan edustalle vieraita varten. Kyllä kannatti siis lähteä töihin aamulla polkupyörällä pienestä lumipyrystä huolimatta!
Keskustelussa nostin esille kolme huomiota:
Maailma näyttää tällä hetkellä nuorten näkökulmasta usein ristiriitaiselta – suorastaan skitsofreeniselta.
1. Kuluttaako vai säästää ja suojella. Tämän sukupolven haaste on käsillä oleviin ympäristökysymyksiin vastaaminen. Miten toimitaan syvenevän ilmastokriisin, kiihtyvä lajien sukupuuttoaallon ja näiden taustalla olevan luonnonvarojen ylikulutuksen suhteen? Nuoria kehotetaan samaan aikaan kuluttamaan ja suojelemaan ympäristöä. Suomi on samaan aikaan kestävän kehityksen mallimaa ja täällä on luonnonvarojen kulutus henkeä kohden täysin kestämättömällä tasolla. Elämmekö kestävän kehityksen skitsofreniassa?
2. Verkossa vai luonnossa? Diginatiivien maailmassa lasten ja nuorten luonnonharrastuksen edistäminen korostuu. Esimerkiksi koulussa pitää olla useammin hetkiä, jolloin nuorilla on mahdollisuus tunkea sormet multaan, uida luonnonvesissä ja kuunnella metsän hiljaisuutta.
3. Vaikuttamista vai passivismia? Vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Kodin, koulun ja harrastusten lisäksi nuoret viettävät aikaa verkossa. Päätöksenteko ja siihen vaikuttaminen on muutakin kuin äänestämistä K18-vaaleissa. Tarjotaan suoran demokratian osallistumismahdollisuuksia, esimerkiksi kansanäänestyksiä. Alennetaan äänestysikärajaa. Nimetään tuleville sukupolville edustaja esimerkiksi eduskuntaan ja hallinnon työryhmiin, tehdään hankkeiden tulevaisuuden ja hiljaisten äänien vaikutusarvio (vrt. yva, sova) sekä valmistellaan YK:n julistus tulevien sukupolvien oikeuksista (vrt. ihmisoikeusjulistus sekä naisten ja lasten oikeuksien julistus).
Tasavallan presidentin kanslian tiedotteessa minua siteerattiin seuraavasti: ”Kulutanko, säästänkö, suojelenko?”, listasi Luonto-Liiton pääsihteeri Leo Stranius ristiriitaisia kysymyksiä. Yhteiskunnassa pitää Straniuksen mukaan varautua siihen, että talous ei kasva ikuisesti.
Keskustelun päätteeksi luovutin Haloselle omistuskirjoituksella varustetun minun ja Tom Henrikssonin kirjoittaman Ekopop – ekologisen ja onnellisen elämän opas -kirjan. Toivottavasti presidentti löytää siitä inspiraatiota ekologisesti kestävän ja oikeudenmukaisen maailman rakentamiseen.
Aiheeseen liittyen kannattaa katsoa myös nämä:
– Keskustelu on katsottavissa täällä: XX Presidenttifoorumi – Nuoret ja tulevaisuus
– Allianssi: Allianssin puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen puhui Presidenttifoorumissa 19.1.2012
– Allianssin ilmastolähettiläs Tom Henriksson: Puhe Presidenttifoorumissa ja Halosen terveiset nuorille
