Tapani-myrsky on aiheuttanut Suomessa paljon aineellista tuhoa ja samalla inhimillistä kärsimystä.
Pelkästään kustannukset vakuutusyhtiöille voivat nousta kymmeniin miljooniin euroihin. Tämän lisäksi ruokaa on mennyt pilalle esimerkiksi kaupoissa ja kotien pakastimissa, liikenne on takkuillut ja vedenjakelussa on ollut häiriöitä. Monien loma on mennyt pilalle.
Olimme itsekin Turussa noin neljä tuntia ilman sähköä. Näinkin lyhyessä ajassa ehti huomata, miten riippuvainen omassa arjessa on sähköstä.
Esimerkiksi valot, vesi, jääkaappi, vessan huuhtelu tai internet eivät toimineet. Pyykkikone jäi jumiin eikä autotallin sähköllä toimiva ovi avautunut. Lämmin aamutee jäi juomatta. Lisäksi junaliikenne Turun ja Helsingin välillä takkuili. Jouduimme vaihtamaan Karjaalla linja-autoon ja sen jälkeen Kirkkonummella paikallisjunaan. Käpylässä kotipihallamme kaatui yksi puu.
Kustannusten ja erilaisten haittojen lisäksi myrskystä on saattanut aiheutua myös jotain hyvää:
– Ihmiset ovat viettäneet enemmän aikaa yhdessä ilman sähköisiä härveleitä.
– Joidenkin kotitalouksien sähkönkulutus on pienentynyt.
– Metsiin on saatu uutta lahopuuta monimuotoisuutta lisäämään.
– Monet ovat havahtuneet huomaamaan, kuinka riippuvaisia olemme keskitetystä sähköntuotannosta.
– Monet ovat saattaneet huomata, että sähkölämmitys ei ole järkevä valinta.
Vaikka yksittäisestä sääilmiöstä on mahdotonta vetää yleistä johtopäätöstä, lienee kuitenkin selvää, että ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt myös Suomessa lisääntyvät.
Tähän kannattaa tavalla tai toisella varautua. Liiallisesta sähköriippuvuudesta on hyvä pyrkiä mahdollisuuksien mukaan eroon esimerkiksi energiansäästöllä ja energiatehokuutta parantamalla sekä panostamalla hajautettuun energiantuotantoon.
Kerro yksikin lämmitysmuoto, joka ei ole sähköstä riippuvainen. Puutulisija on itsestään selvyys, mutta onko muita?
No miten olisi aurinkokeräin tai biokaasu?
Sähkökatkot eivät tietääkseni aiheutuneet voimalaitosten vaan siirtolinjojen häiriöistä. Kun energiantuotantoa tullaan hajauttamaan, siirtolinjoja tarvitaan tuotannon vaihteluiden tasaamiseksi enemmän, ei vähemmän. Näin ollen myrskyille alttiita vikaantumispisteitä on enemmän.
Hajautettu energiantuotanto voi joissain tilanteissa tehdä sähkönsaannista luotettavampaa, esimerkiksi silloin, jos verkko kaatuu siten, että eristyksiin jääneessä osassa on riittävästi tuotantoa kattamaan koko kulutuksen. (Useimmissa hajautetun tuotannon tapauksissa näin ei ole.) Toisaalta, useampi siirtolinja ja tuotannon puolesta epävakaampi verkko tarkoittaa suurempaa todennäköisyyttä sille, että verkko kaatuu esimerkiksi myrskyvaurioiden vuoksi.
Todennäköisesti hajautettua tuotantoa tullaan tukemaan pienehköillä kaasuturbiineilla. Mukava juttu jos nämä voisivat käyttää biokaasua, mutta sitä ei riitä mitenkään kaikkeen tarvittavaan, ei vaikka energiansäästössä onnistuttaisiin sankarillisesti. Seurauksena tuleekin olemaan fossiilisen maakaasun käytön lisääntyminen. Tällä tulee olemaan varsin ikäviä seurauksia päästötavoitteiden saavuttamisen kannalta. Vaikka esim. WWF ja Greenpeace laskevat edelleen maakaasun hiilitaseen IPCC:n 2007 esittämän arvion perusteella, tuoreempi tutkimus antaa ikävä kyllä vahvoja syitä olettaa, että tässä arviossa metaanipäästöt on arvioitu reilusti alakanttiin ja että maakaasun todellinen ilmastotase on samaa luokkaa kuin kivihiilellä.
Aurinkokeräin ja biokaasu, kumpikin tarvitsevat sähköä. Kiertovesipumppujen, polttimen ja säätöjärjestelmän pyörittämiseen. Ja luulenpa aurinkokeräimen toimivan aika huonosti tällaisessa kelissä, mikä sähkökatkojakin aiheuttaa.
Täysin sähköstä riippumaton lämmitys on perinteinen tulisija, muita en tiedä.