Espoon Suomenoja kansainvälisen kosteikkosopimuksen kohteeksi?

Olin tiistaina (8.11.) eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän seminaarissa ”Suomenojan luonto – uhkaako maankäyttö?”.

Samaan aikaan esitimme myös ympäristöministeri Ville Niinistölle ja ympäristöministeriölle, että Espoon Suomenojan lisättäisiin kansainvälisesti tärkeiden lintuvesien luetteloon eli Ramsar-sopimukseen.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin esitys löytyy täältä.

Suomenojan suojelulle ja liittämiselle Ramsar-sopimukseen on kolme hyvää perustetta.

1. Alueen lintuarvot ovat maamme huippua. Suomenojan altaan erikoisuuksia ovat mm. mustakurkku-uikku, harmaasorsa ja liejukana. Puhumattakaan, että alueella hengailevat naurulokki, nokikana, lapasorsa, telkkä, punasotka sekä joukko harvinaisia kasveja ja monipuolinen perhoskanta.

2. Suomenojan linnuilla on suuri ympäristökasvatuksellinen merkitys. Sen penkoilta ja lintutorneilta pääsee katsomaan lintupaljoutta poikkeuksellisen läheltä. Vastaavaa lintukeidasta ei pääkaupunkiseudulla ole.

3. Suomenojan liittäminen Ramsar-sopimukseen edistäisi sen suojelua ja vahvistaisi alueen jo tieteellisesti saamaa kansainvälistä arvoa.

Aluetta kuitenkin uhkaa meneillään oleva kaavoitus. Paikalle on tarkoitus rakentaa vuoteen 2030 mennessä saada 14 000 uutta asukasta sekä tuoda noin 6000 työpaikkaa.

Tilaisuudessa projektijohtaja Torsti Hokkanen, Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Markku Markkula ja Espoon ympäristölautakunnan puheenjohtaja Tiina Pursula kuitenkin vakuuttivat, että alueen linnusto- ja luontoarvot otetaan huomioon suoja-alueineen. Tavoitteena on tehdä alueesta joukkoliikenteeseen tukeutuva hiilineutraali kaupunginosa, jossa on paikka myös omalle luontokeskukselle.

Toivottavasti ympäristöministeriö ja Espoon kaupunki tarttuvat haasteeseen ja Suomenoja saadaan mukaan Ramsar.sopimukseen! Luontokuvaajien Suomenoja-sivut löytyvät täältä.

Kiitos vielä kerran eduskunnan luonto- ja ympäristöryhmälle sekä erityisesti Pertti Salolaiselle ja Johanna Karimäelle tilaisuuden järjestämisestä!

6 kommenttia artikkeliin ”Espoon Suomenoja kansainvälisen kosteikkosopimuksen kohteeksi?”

  1. Pääkaupunkiseudulla on löydettävissä ratkaisuja, joilla luonto ja kaupunki saadaan limittymään toistensa lomaan. Lähiluonto tukee monin tavoin myös ihmisten jaksamista ja terveyttä.

    T: Olli

  2. Yhtään luontokohdetta ei pääkaupunkiseudulla pitäisi enää uhrata rakentamiselle.

    Tieliikenne vie Helsingin maa-alasta tällä hetkellä 25 %. Jos tonttimaata vielä tarvitaan asuntorakentamiseen, sitä on irrotettava autoilulta.

  3. Ilmasto on lämmennyt ennusteissa arvioitua vauhtia nopeammin. Paljonko ilmastonmuutos nostaa merenpintaa seuraavan sadan vuoden aikana, selviää käytännössä vasta tulevaisuudessa. Suomenojan rantaseutu on alavaa maata. Kysymys kuuluu: Onko pitkän päälle kannattavaa suunnitella pääkaupunkiseudulle uutta rakentamista rantojen tuntumaan?

    Tulevien asukasmäärien arvioiminen on pohdinnan arvoinen asia sekin. Esimerkiksi Helsingin väkimäärään odotetaan suurta kasvua. Ennusteiden laatiminen on kuitenkin vaikeata. Käytännön seurantatutkimus on tarpeen, jotta suuntaa voidaan korjata tarvittaessa. Miten esimerkiksi merenpinnan mahdollinen kohoaminen tulee muuttamaan asukasmäärien ennusteita jatkossa?

    T: Olli

  4. Hanna-Leenan 25% on suoraan stetsonista. Autotiet eivät vie neljännestä pinta-alasta edes keskustassa. Helsingin puolella on useita malmin lentokentän kokoisia rakentamattomia ”reikiä”. Tilaa on rakentaa jos vain alueita nopeammin kaavoitettaisiin ja rakennettaisiin.

    Kannattaa katsoa Helsinkiä satelliittikuvassa. Näin vehreää pääkaupunkia on vaikea löytää maailmalta.

    Toinen mikä kirskahtaa korvaan on ideologinen henkilöautoilun tölvintä. Minustakin on hyvää kehitystä jos suurempi osa ihmisistä siirtyy alati paranevien joukkoliikennevälineiden käyttäjiksi, mutta kaikkea liikkumisen ja kuljettamisen tarvetta ne eivät voi täyttää eikä ole edes tarkoitus. Tähän muuhun usein h-auto on hyvä ratkaisu. Ei kukaan aja pahuuttaan ja todella harva huvikseen. H-autoilu on nyt noin kolme kertaa kalliimpaa kilometrille kuin julkisilla liikkuminen. Vaikka julkiset muutettaisiin ilmaisiksi tulisi moni yllättymään siitä kuinka vähän H-autoilu vähenisi. Syynä nimenomaan se että h-auto täyttää liikkumisen tarpeita jota muut välineet eivät pysty täyttämään. Tärkeimpänä kyky kuljettaa reilusti tavaraa ja ihmisiä paikasta A -> B kulkematta paikan C, D ja E kautta.

    Todellista tukea tarvitsee kevyen liikenteen, erityisesti polkupyöräilyn mahdollistaminen entistäkin laajemmin ja turvallisemmin.

Kommentointi on suljettu.

Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.