Olin tiistaina (8.11.) eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän seminaarissa ”Suomenojan luonto – uhkaako maankäyttö?”.
Samaan aikaan esitimme myös ympäristöministeri Ville Niinistölle ja ympäristöministeriölle, että Espoon Suomenojan lisättäisiin kansainvälisesti tärkeiden lintuvesien luetteloon eli Ramsar-sopimukseen.
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin esitys löytyy täältä.
Suomenojan suojelulle ja liittämiselle Ramsar-sopimukseen on kolme hyvää perustetta.
1. Alueen lintuarvot ovat maamme huippua. Suomenojan altaan erikoisuuksia ovat mm. mustakurkku-uikku, harmaasorsa ja liejukana. Puhumattakaan, että alueella hengailevat naurulokki, nokikana, lapasorsa, telkkä, punasotka sekä joukko harvinaisia kasveja ja monipuolinen perhoskanta.
2. Suomenojan linnuilla on suuri ympäristökasvatuksellinen merkitys. Sen penkoilta ja lintutorneilta pääsee katsomaan lintupaljoutta poikkeuksellisen läheltä. Vastaavaa lintukeidasta ei pääkaupunkiseudulla ole.
3. Suomenojan liittäminen Ramsar-sopimukseen edistäisi sen suojelua ja vahvistaisi alueen jo tieteellisesti saamaa kansainvälistä arvoa.
Aluetta kuitenkin uhkaa meneillään oleva kaavoitus. Paikalle on tarkoitus rakentaa vuoteen 2030 mennessä saada 14 000 uutta asukasta sekä tuoda noin 6000 työpaikkaa.
Tilaisuudessa projektijohtaja Torsti Hokkanen, Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Markku Markkula ja Espoon ympäristölautakunnan puheenjohtaja Tiina Pursula kuitenkin vakuuttivat, että alueen linnusto- ja luontoarvot otetaan huomioon suoja-alueineen. Tavoitteena on tehdä alueesta joukkoliikenteeseen tukeutuva hiilineutraali kaupunginosa, jossa on paikka myös omalle luontokeskukselle.
Toivottavasti ympäristöministeriö ja Espoon kaupunki tarttuvat haasteeseen ja Suomenoja saadaan mukaan Ramsar.sopimukseen! Luontokuvaajien Suomenoja-sivut löytyvät täältä.
Kiitos vielä kerran eduskunnan luonto- ja ympäristöryhmälle sekä erityisesti Pertti Salolaiselle ja Johanna Karimäelle tilaisuuden järjestämisestä!
Pääkaupunkiseudulla on löydettävissä ratkaisuja, joilla luonto ja kaupunki saadaan limittymään toistensa lomaan. Lähiluonto tukee monin tavoin myös ihmisten jaksamista ja terveyttä.
T: Olli
Yhtään luontokohdetta ei pääkaupunkiseudulla pitäisi enää uhrata rakentamiselle.
Tieliikenne vie Helsingin maa-alasta tällä hetkellä 25 %. Jos tonttimaata vielä tarvitaan asuntorakentamiseen, sitä on irrotettava autoilulta.
Samaa mieltä Hanna-Leena! Onko sinulla jotain lähdettä tuolle 25 prosentin arviolle?
Hei Leo!
Tässä linkki:
http://www.hel.fi/hki/Helsinki/fi/uutiset/viisaan+liikkumisen+paketti
t. Hanna-Leena
Ilmasto on lämmennyt ennusteissa arvioitua vauhtia nopeammin. Paljonko ilmastonmuutos nostaa merenpintaa seuraavan sadan vuoden aikana, selviää käytännössä vasta tulevaisuudessa. Suomenojan rantaseutu on alavaa maata. Kysymys kuuluu: Onko pitkän päälle kannattavaa suunnitella pääkaupunkiseudulle uutta rakentamista rantojen tuntumaan?
Tulevien asukasmäärien arvioiminen on pohdinnan arvoinen asia sekin. Esimerkiksi Helsingin väkimäärään odotetaan suurta kasvua. Ennusteiden laatiminen on kuitenkin vaikeata. Käytännön seurantatutkimus on tarpeen, jotta suuntaa voidaan korjata tarvittaessa. Miten esimerkiksi merenpinnan mahdollinen kohoaminen tulee muuttamaan asukasmäärien ennusteita jatkossa?
T: Olli
Hanna-Leenan 25% on suoraan stetsonista. Autotiet eivät vie neljännestä pinta-alasta edes keskustassa. Helsingin puolella on useita malmin lentokentän kokoisia rakentamattomia ”reikiä”. Tilaa on rakentaa jos vain alueita nopeammin kaavoitettaisiin ja rakennettaisiin.
Kannattaa katsoa Helsinkiä satelliittikuvassa. Näin vehreää pääkaupunkia on vaikea löytää maailmalta.
Toinen mikä kirskahtaa korvaan on ideologinen henkilöautoilun tölvintä. Minustakin on hyvää kehitystä jos suurempi osa ihmisistä siirtyy alati paranevien joukkoliikennevälineiden käyttäjiksi, mutta kaikkea liikkumisen ja kuljettamisen tarvetta ne eivät voi täyttää eikä ole edes tarkoitus. Tähän muuhun usein h-auto on hyvä ratkaisu. Ei kukaan aja pahuuttaan ja todella harva huvikseen. H-autoilu on nyt noin kolme kertaa kalliimpaa kilometrille kuin julkisilla liikkuminen. Vaikka julkiset muutettaisiin ilmaisiksi tulisi moni yllättymään siitä kuinka vähän H-autoilu vähenisi. Syynä nimenomaan se että h-auto täyttää liikkumisen tarpeita jota muut välineet eivät pysty täyttämään. Tärkeimpänä kyky kuljettaa reilusti tavaraa ja ihmisiä paikasta A -> B kulkematta paikan C, D ja E kautta.
Todellista tukea tarvitsee kevyen liikenteen, erityisesti polkupyöräilyn mahdollistaminen entistäkin laajemmin ja turvallisemmin.