Suomen riistakeskus kerää kommentteja hirvistä ja hirvikannan hoidosta. Kyselyyn voi vastata täällä.
Hirvi on tärkeä osa suomalaista luontoa.
Hirviä tarvitaan luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjinä. Hirvien ansiosta suurpetokannat pysyvät elinvoimaisina. Hirvien ansiosta suurpedot eivät tule niin herkästi esimerkiksi ihmisten pihoihin tai syö poroja ja koiria.
Hirvikannan hoidossa pitäisi painottaa suurpetojen ravintotarpeita sekä sitä, että hirvillä on merkitystä joidenkin puu-, sieni-, hyönteis- ja mikrobilajien lisääjänä paikallisesti. Lisäksi hirvet toimivat luonnon tiettyjen puulajien luonnollisena vähentäjänä. Kaikkein tärkeintä olisi turvata hirville ja muille eläimille riittävät ekologiset verkostot.
Hirvien liikenneonnettomuuksia voi vähentää parhaiten vähentämällä autoliikennettä. Myös nopeusrajoitusten paikallinen alentaminen ja ekologisten käytävien/yhteyksien rakentaminen ehkäisee onnettomuuksia.
Hirvenmetsästystä pitäisi säädellä entistä tiukemmin tai lopettaa se kokonaan. Metsästyksen alkamista tulisi vähintäänkin siirtää myöhemmäksi, jotta esimerkiksi metsien virkistyskäyttö (marjastus, sienestys) olisi turvallisempaa.
Hirvi on kyllä ainoa riistaeläin, jonka metsästyksen lopettamisella olisi oikeasti ikäviä seurauksia.
Nykyinen tuhometsätalous on pusikoittanut metsämme hirville loputtomaksi ja yltäkylläiseksi ruokapöydäksi. Tämän seurauksena hirvikantamme on jo nyt moninkertainen verrattuna kantaan, jonka luonnontilaiset metsät voisivat ylläpitää.
Jos hirvien metsästys lopetettaisi, kasvaisi kanta eksponentiaalisesti muutaman vuoden, kunnes jossain puolen miljoonan paikkeilla romahtaisi totaalisesti kun tehometsätalouden taimikot olisi kaluttu tyhjiin.
Jos tästä skenaariosta pitäisi löytää jotain hyvää, niin nykyaikainen metsänhoito ja metsäteollisuus romahtaisivat muutamaa vuotta ennen hirvikantaa.
Pari kysymystä heräsi vaatimuksesta hirvenmetsästyksen sääntelyn tiukentamiseksi ja etenkin sääntelyn yhteydestä turvallisuuteen: 1) mitä marjoja on syyskuun 24. alkaen vielä poimittavissa? Ja toisaalta 2) montako sienestäjää on ammuttu hirvenä? Hirvenmetsästyksen edellytyksenä kun on ampumakoekin, joka on kolme vuotta kerrallaan voimassa.
Kiitos kommentista! Olisiko syyskuun lopussa vielä puolukoita jäljellä? Yhtään sienestäjää ei ole tietääkseni ammuttu hirvimetsästäjien toimesta.
Vihreän liiton metsästyskortillisena jäsenenä minun on pakko sanoa, että tämänkertainen kannanottosi kuulostaa hölmöltä jopa tällaisen semi-viherpiipertäjän näkökulmasta. Ikinä en hirvimetsällä ole käynyt, mutta kirjoituksessasi ei ole yhtä ainoaa järkevää argumenttia hirvestyksen lopettamisen puolesta. Ymmärrän, että mielestäsi metsästys tai eläimen tappaminen voi olla kategorisesti väärin, mutta ympäristöliikkeen imagolle olisi eduksi, jos edes argumentoitaisiin järkiargumenteilla eikä tällaisilla fiilispohjaisilla huitaisuilla.
Hieman asian vierestä: Koska suuri osa ihmisistä tulee joka tapauksessa syömään lihaa, soisin ihmisten syövän mieluummin esimerkiksi hirven kaltaista vapaana elänyttä riistaa kuin karsinassaan virunutta sikaa.
Kiitos kommentista Päivi! Yritän jatkossa parantaa argumentaatiotani.
Tietysti yhden ihmisen järkiargumentti on toisen tunteellista hempeilyä, mutta näillä argumenteilla voisi saman tien suojella vaikka rottaa: kuuluu luontoon, on pedoille tärkeä ravintoeläin, elättää joitakin kirppuja, rottien aiheuttamia tuhoja voisi vähentää yksinkertaisesti vähentämällä ihmisasutusta ja jättämällä maaseudut rottien mellastettavaksi.
Kävin kuitenkin vastaamassa hirvikyselyyn, kiitokset linkistä – olisi ilman blogiasi mennyt kokonaan ohi.
Ei kai ole mitään näyttöä olemassa siitä, että runsas hirvikanta vähentäisi poroihin tai peuroihin kohdistuvaa saalistusta. Poro on sudelle aika helppo saalis. Runsas hirvikanta voi mahdollistaa suuren petopopulaation ja lisätä siten poroon ja peuraan kohdistuvaa saalistusta etenkin pirstoutuneessa maisemassa. Koiravahinkojen kohdalla tiedot ovat ristiriitaisia, sillä eri susiyksilöiden ja perhelaumojen välillä voi olla suurta vaihtelua niiden aiheuttamissa koiravahingoissa riippumatta saalistiheydestä. Lisäksi hirvet valitettavasti vähentävät haavan uudistumista myös suojelualueilla. Ja haapahan on monelle eliölle tärkeä avainlaji. Perusteluja hirvimetsästyksen kritiikille ei kannatakaan hakea pelkästään ekologiasta. Loppujen lopuksi olemme muuttaneet maisemaamme niin paljon, että luontaisen kaltaisen luonnon ylläpitäminen vaatii hieman ihmistoimia. Tosin voisimme jättää kaiken luonnontilaan ja omaan huomaansa. Ainakin autoilua on syytä vähentää reippaasti ja metsänkäsittelyn muotoja parantaa!
Tällä hetkellä hirvikanta on aivan liian pieni Suomessa, kun katsotaan, mikä on ekologisesti parasta. Sudet ovat tulleet lähemmäksi ihmisasutusta ja syöneet hirvikoiria (o.t. hirvikoiran säkän tulee olla alle 28 cm lain mukaan). Nyt on sitten päällä kamala susiviha, vaikka metsästäjät ovat itse tämän aiheuttaneet. Hirvenmetsästys tulisi lopettaa joksikin aikaa, jotta kanta kasvaisi ja ruokaa riittäisi niille, jotka sitä eniten tarvitsevat (pedot).
Itseä henkilökohtaisesti myös ärsyttää se, että näin syksyisin ei uskalla mennä koiran kanssa metsään tai sitten puolukoita tai sieniä poimimaan (kyllä, sieniä on vielä tähän aikaan vuodesta saatavilla), kun metsästäjät ovat kyltittäneet metsätiet varoituskolmioilla.