Puhe Avaimen syysjuhlissa: Kalasuhteeni

Avaimen syysjuhlat 31.8.2011
Arvoisa juhlayleisö!

Tämä puhe on kirjoitettu, koska olen puolisoni kanssa synnytyspuuhissa saamassa ensimmäistä lastani.

”Jos saisin puhua kaloista, puhuisin niiden persoonallisuudesta, kyvystä tuntea kipua sekä siitä, kuinka paljon ihminen haittaa kalojen elämää myrkyttämällä vedet mitä moninaisimmin keinoin, patoamalla sekä meluamalla. Ja oikein pitkän puheen kun pitäisin, mainitsisin myös ydinvoimaloiden vaikutukset vesistöihin ja kaloihin.”

Näin kirjoitti ystäväni Satu Kauramäki Facebook-kysymykseen: ”Jos sinun pitäisi pitää puhe kaloista, niin mistä oikein puhuisit?”

Sain kysymykseen neljäkymmentä muutakin kommenttia.

Ihmiset haluaisivat puhua tonnikaloista, kutemisesta, pohjatroolauksesta, kalavesistä, liikakalastuksesta, kalaviljelmistä, haiden pyynnistä niiden evien takia, kalojen kyvyistä ja tunteista, kalojen tuskasta ja kivusta, kauppojen kalatiskeistä ja purkkikalasta, paikallisista kalastajista, jotka ymmärtävät luonnon päälle, fish & chipseistä, roskakaloista, kalaresepteistä sekä siitä, että osa Afrikasta Eurooppaan suuntautuvasta laittomasta siirtolaisuudesta johtuu EU-maiden kalastussopimuksista, jotka mahdollistavat liikakalastuksen ja näin kalastajilta on loppunut tulo.

Heräsi myös monia tärkeitä kysymyksiä. Ystäväni ihmettelivät, miksi Suomen kaupoista ja ravintoloista saa niin harvoin kotimaista kalaa. Miksi toiselta puolelta maapalloa tuotu pakastekala on edullisempaa kuin kotimainen? Miksi koira saa ahventa enemmän empatiaa?

Entä miksi kalat ovat niin härskejä, että tekevät hätänsä siihen veteen, missä toisten pitäisi uida? Miksi uimarannoilla sinilevän joukossa on niin paljon kuolleita pikkukaloja? Miten moottoriveneiden melu vaikuttaa kalojen kuuloaistiin? Miksi niin moni ylikalastettu kala päätyy lopulta kaatopaikalle?

Kalat ovat meille selvästi läheisempi aihe kuin osasin kuvitellakaan. Puhuisin teille kaikista noista aiheista, jos osaisin ja ehtisin. Siihen ei ole kuitenkaan nyt mahdollisuutta. Siksi haluan jakaa kanssanne vain muutaman havainnon.

Tätä puhetta pohtiessani olen oppinut, että kaloja voidaan kasvattaa tehoviljelmien sijaan myös permakulttuurisesti, kuten osassa Aasia tehdään. Ne kasvavat riisinviljelyaltaissa syöden riisiä syövien hyönteisten toukkia ja näin auttaen riisin viljelyä. Samoissa altaissa kasvaa myös ankkoja, joiden ulosteita kalat syövät.

Oma suhteeni kaloihin on muodostunut lapsena kahdella tavalla. Olen syönyt kalaa ja onkinut niitä. Ja olihan minulla myös akvaario.

Mitä jos kalat osaisivat huutaa? Millaiseksi olisi muodostunut nuo lapsuuden onkireissuni? Paljon myöhemmin kuulin ylikalastuksen ongelmista, pohjatroolauksesta ja siitä, että tonnikalojen verkkokalastus aiheuttaa ongelmia delfiineille.

Viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu, että kalat pystyvät tuntemaan kipua. Ne pystyvät välttelemään kivuliaita tilanteita ja muuttamaan käyttäytymistään sen mukaisesti. Suomessa eläinsuojelulainsäädäntö koskee kaikkia eläimiä. Lainsäädännön näkökulmasta tarpeettoman kivun tuottaminen on kielletty. Loppuivatko kalareissut tähän?

Kalasuhteeni on ristiriitainen. Kala on terveellistä ja suhteellisen vähähiilinen ravinto. Siitä huolimatta sitä tuodaan usein toiselta puolelta maailmaa, jossa ylikalastus on romahduttanut kalakannat. Lähikalaa ei ole saatavilla, ja voidaan kysyä, onko sekään eettistä kalojen tunteiden, kivun ja istutusten myötä.

Jos kuitenkin syöt kalaa, tässä muutama vinkki:
– Suosi kotimaista ja paikallisten kalastajien pyytämää kalaa, esimerkiksi Ahventa, haukea, muikkua, silakkaa ja särkeä.
– Jätä suuret petokalat rauhaan ja syö enemmän pieniä
– Kysy ympäristömerkittyjä kalatuotteita

Ja lisää voi lukea WWF:n mainiosta kalaoppaasta.

Oma valintani on kuitenkin selvä. Kalojen oikeus omaan elämään on suurempi kuin minun oikeus nauttia heidän tappamisestaan ja ruumiistaan. Salla Tuomivaara on ilmaissut asian kauniisti Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä lokakuussa 2010. ”Pidän vartalossani siitä, ettei se tarvitse kuolemaa elääkseen ja voidakseen hyvin”

Annetaanhan myös kalojen voida hyvin. Vesi muistaa meidät. Olkaamme kaikki kalanpelastajia. ja keskittykäämme täällä Wäiskillä onkimiseen. Toivotan erinomaisen hyvää kalastuspäivää kaikille!

Kiitos!

Jätä kommentti

Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon
Posti toi kotiin tuoreen Luonnonsuojelijan ja sieltähän löytyi viisi vinkkiä 1,5 astetta parempaan arkeen!

#puolitoistaastetta #puolitoistaastettaparempiarki @gummeruskustannus
Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla. 

Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi 

Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla. 

-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)

(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa. 

Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään. 

Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan. 

Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.

Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.

Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.

Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius. 

https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!

Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).

Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta. 

Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! 
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.

https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli