Puhe Avaimen syysjuhlissa: Kalasuhteeni

Avaimen syysjuhlat 31.8.2011
Arvoisa juhlayleisö!

Tämä puhe on kirjoitettu, koska olen puolisoni kanssa synnytyspuuhissa saamassa ensimmäistä lastani.

”Jos saisin puhua kaloista, puhuisin niiden persoonallisuudesta, kyvystä tuntea kipua sekä siitä, kuinka paljon ihminen haittaa kalojen elämää myrkyttämällä vedet mitä moninaisimmin keinoin, patoamalla sekä meluamalla. Ja oikein pitkän puheen kun pitäisin, mainitsisin myös ydinvoimaloiden vaikutukset vesistöihin ja kaloihin.”

Näin kirjoitti ystäväni Satu Kauramäki Facebook-kysymykseen: ”Jos sinun pitäisi pitää puhe kaloista, niin mistä oikein puhuisit?”

Sain kysymykseen neljäkymmentä muutakin kommenttia.

Ihmiset haluaisivat puhua tonnikaloista, kutemisesta, pohjatroolauksesta, kalavesistä, liikakalastuksesta, kalaviljelmistä, haiden pyynnistä niiden evien takia, kalojen kyvyistä ja tunteista, kalojen tuskasta ja kivusta, kauppojen kalatiskeistä ja purkkikalasta, paikallisista kalastajista, jotka ymmärtävät luonnon päälle, fish & chipseistä, roskakaloista, kalaresepteistä sekä siitä, että osa Afrikasta Eurooppaan suuntautuvasta laittomasta siirtolaisuudesta johtuu EU-maiden kalastussopimuksista, jotka mahdollistavat liikakalastuksen ja näin kalastajilta on loppunut tulo.

Heräsi myös monia tärkeitä kysymyksiä. Ystäväni ihmettelivät, miksi Suomen kaupoista ja ravintoloista saa niin harvoin kotimaista kalaa. Miksi toiselta puolelta maapalloa tuotu pakastekala on edullisempaa kuin kotimainen? Miksi koira saa ahventa enemmän empatiaa?

Entä miksi kalat ovat niin härskejä, että tekevät hätänsä siihen veteen, missä toisten pitäisi uida? Miksi uimarannoilla sinilevän joukossa on niin paljon kuolleita pikkukaloja? Miten moottoriveneiden melu vaikuttaa kalojen kuuloaistiin? Miksi niin moni ylikalastettu kala päätyy lopulta kaatopaikalle?

Kalat ovat meille selvästi läheisempi aihe kuin osasin kuvitellakaan. Puhuisin teille kaikista noista aiheista, jos osaisin ja ehtisin. Siihen ei ole kuitenkaan nyt mahdollisuutta. Siksi haluan jakaa kanssanne vain muutaman havainnon.

Tätä puhetta pohtiessani olen oppinut, että kaloja voidaan kasvattaa tehoviljelmien sijaan myös permakulttuurisesti, kuten osassa Aasia tehdään. Ne kasvavat riisinviljelyaltaissa syöden riisiä syövien hyönteisten toukkia ja näin auttaen riisin viljelyä. Samoissa altaissa kasvaa myös ankkoja, joiden ulosteita kalat syövät.

Oma suhteeni kaloihin on muodostunut lapsena kahdella tavalla. Olen syönyt kalaa ja onkinut niitä. Ja olihan minulla myös akvaario.

Mitä jos kalat osaisivat huutaa? Millaiseksi olisi muodostunut nuo lapsuuden onkireissuni? Paljon myöhemmin kuulin ylikalastuksen ongelmista, pohjatroolauksesta ja siitä, että tonnikalojen verkkokalastus aiheuttaa ongelmia delfiineille.

Viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu, että kalat pystyvät tuntemaan kipua. Ne pystyvät välttelemään kivuliaita tilanteita ja muuttamaan käyttäytymistään sen mukaisesti. Suomessa eläinsuojelulainsäädäntö koskee kaikkia eläimiä. Lainsäädännön näkökulmasta tarpeettoman kivun tuottaminen on kielletty. Loppuivatko kalareissut tähän?

Kalasuhteeni on ristiriitainen. Kala on terveellistä ja suhteellisen vähähiilinen ravinto. Siitä huolimatta sitä tuodaan usein toiselta puolelta maailmaa, jossa ylikalastus on romahduttanut kalakannat. Lähikalaa ei ole saatavilla, ja voidaan kysyä, onko sekään eettistä kalojen tunteiden, kivun ja istutusten myötä.

Jos kuitenkin syöt kalaa, tässä muutama vinkki:
– Suosi kotimaista ja paikallisten kalastajien pyytämää kalaa, esimerkiksi Ahventa, haukea, muikkua, silakkaa ja särkeä.
– Jätä suuret petokalat rauhaan ja syö enemmän pieniä
– Kysy ympäristömerkittyjä kalatuotteita

Ja lisää voi lukea WWF:n mainiosta kalaoppaasta.

Oma valintani on kuitenkin selvä. Kalojen oikeus omaan elämään on suurempi kuin minun oikeus nauttia heidän tappamisestaan ja ruumiistaan. Salla Tuomivaara on ilmaissut asian kauniisti Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä lokakuussa 2010. ”Pidän vartalossani siitä, ettei se tarvitse kuolemaa elääkseen ja voidakseen hyvin”

Annetaanhan myös kalojen voida hyvin. Vesi muistaa meidät. Olkaamme kaikki kalanpelastajia. ja keskittykäämme täällä Wäiskillä onkimiseen. Toivotan erinomaisen hyvää kalastuspäivää kaikille!

Kiitos!

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa