Perinteiset makkarat häviävät kasvisnakeille

Kevät etenee ja grillikausi alkaa. Kuluttajaliitto vertaili ruokamakkaroiden lihapitoisuutta. Vertailun mukaan osa makkaroista sisältää 0 prosenttia varsinaista lihaa. Asiasta uutisoi mm. Uusi Suomi: Paljastus makkarasta: Näissä lihaa 0%

Kasvisruokakauppa Asoka ja Ville Idström teki oman selvityksen.

Asokassa myytävistä 100 % lihattomissa nakeissa on parhaimmillaan yli nelinkertainen määrä laadukasta proteiinia verrattuna ”perinteisiin” makkaroihin. Lihaisimmissakin makkaroissa on vain alle puolet kasvisnakin proteiinimäärästä.

Ohessa Asokalta saamani vertailtu muutamien eri kasvis- ja lihamakkaroiden proteiinipitoisuuksia:

– Wheaty talonpojan kasvisnakki 33%
– VegiDeli meat free hot dog 21%
– HK kabanossi 15%
– Atrian A-luokan grillimakkara 11%
– HK metrilenkki 11%
– HK:n sininen grillimakkara 9%
– Atrian takkalenkki 7,9%

Kasvismakkara ei siis ole vain eläin- ja ympäristöystävällinen vaan myös terveellisempi ja ravitsevampi. Hyviä grillaushetkiä kaikille!

* * *

Lisäys alkuperäiseen tekstiin:

Entäs sitten maku? Maku on tietysti tärkeä! Se on vain kovin subjektiivinen kokemus. Omasta mielestäni kasvismakkarat tai -nakit maistuvat paremmalta kuin eläinperäiset. Usein kyse on (maku)tottumuksista, joita voi pitkällä tähtäimellä ainakin johonkin rajaan asti muuttaa.

Vaikka maku onkin tärkä, lienee selvää, että sille ei voi alistaa kaikkea. Itselleni makua tärkeämpiä seikkoja ovat esimerkiksi ympäristövaikutukset, eläinten oikeudet ja oma terveys pidemmällä tähtäimellä. Minun arvoasteikossa esimerkiksi eläimellä on suurempi oikeus elää kuin minulla nauttia sen kuolleesta ruumiista.

8 kommenttia artikkeliin ”Perinteiset makkarat häviävät kasvisnakeille”

  1. Mielenkiintoinen tutkimus. Harmi vain, että nämä kaksi kasvisnakkivaihtoehtoa molemmat sisältävät melkoisen määrän eri lisäaineita, mm. karrageenia, jonka epäillään olevan karsinogeeni, sekä hiivauutetta, joka on natriumglutamaatin esiaste ja voi aiheuttaa yliherkkyysreaktioita. Toki monet lihanakit ja -makkaratkin sisältävät lisäaineita. Mutta vertaansa vailla mielestäni ovat nitriitittömät Vatajan täyslihanakit, joissa ei ole mitään mausteita, eikä jatkeaineita, ja siksi sopivat kaikille allergikoille (paitsi jos on sianlihalle allerginen). Tietysti olisi parempi olla syömättä lihanakkejakaan, mutta jos tässä nyt vertailtiin kasvis- ja lihanakkeja, niin kirjoitin siltä kantilta!

  2. Olen hyvin innoissani, sillä teen makkaraostospäätökseni pääasiallisesti proteiiniarvojen perusteella.

  3. ja katso, mihin jäi normaali bratwursti, lihapitoisuus yli 90%,
    eihän noista mikään ole edes oikea makkara mitä vertailitte.

    ja maku, maistoin viimekesänä kasvis(soija)nakkia, ja en ole nirso, mutta se oli pakko sylkeä suusta pois, siis aivan hirveän makuinen.

  4. Karrageeni on sikäli ihan luonnollinen aine, että sitä on esimerkiksi joissain levissä. En ole tavannut ketään, joka olisi oireillut kyseisestä lisäaineesta, vaikka se on aika yleisesti käytössä monessa ruoka-aineessa.

    Hiivauutteesta ja natriumglutamaatistakin sen verran, että luontaisesti glutamaattia löytyy esimerkiksi tomaatista ja sienistä – harvempi ihminen kai näitä tuotteita välttelee siitä syystä, että tätä pelottavaa luonnon lisäainetta niissä on.

    Gluteiinin vaarallisuutta ei kukaan karppaaja vielä ollut ehtinyt mainita, joten mainitsenpa varmuuden vuoksi: Vehnägluteiinista oireilevat lähinnä keliaakikot, joiden elimistö ei siedä kyseistä proteiinia. Tietysti keliaakikkovegaanien kannalta harmillista, kun kumpikaan noista nakeista ei taida olla gluteiiniton.

    Tykkään noista Wheatyn nakeista. Hyvä havainto, että niissä on vielä noin kivasti proteiiniakin!

  5. Huh, olipa siinä lisäaineiden puolustuspuhe Sonjalta. Eikö olisi parempi suosia sellaisia raaka-aineita, jotka maistuvat ja näyttävät hyvältä ilman lisäaineita? Liha lihana, kasvikset kasviksina ja viljat viljoina, ei tällaisina prosessoituina ”jalosteina”. Näissä pötkylöissä on tuskin jäljellä paljoakaan vehnän alkuperäisistä ravintoaineista (sitä proteiinia lukuunottamatta).

  6. Valkoisesta vehnäjauhosta tehtyjä nakkeja, kuulostaapa todella terveelliseltä 🙂

  7. Sonja ja muutkin voivat lukea esimerkiksi Kuningaskuluttajan sivuilta natriumglutamaatista: http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/2473

    Natriumglutamaatti ja luonnossa esiintyvä glutamaatti ei ole sama asia, ja on yleisesti tiedossa, että natriumglutamaatti voi aiheuttaa yliherkkyysoireita.

    Karrageenista en ole väittänytkään, että se aiheuttaisi yliherkkyyttä, siitä en tiedä. Mutta eläinkokeissa on osoitettu pilkotun karrageenin aiheuttavan syöpää. Lisäksi karrageeni on yhdistetty suolistotulehduksiin. Karrageenilla on EU:ssakin turvarajat siitä, kuinka paljon sitä elintarvikkeissa saa olla, joten ei se ylenmäärin syötynä ainakaan terveellistä ole.

    Samaa mieltä Janin kanssa, että ei voi olla terveellistä syödä valkoisesta vehnäjauhosta tehtyjä pötkylöitä. Lisäksi melkoisen huvittavaa kutsua näitä kasvisnakeiksi, kun ne eivät ole kasviksia nähneetkään; oikeampi nimitys olisi vehnänakki.

  8. Makkara, jossa on 33% proteiinia maistuu varmasti hirveältä. Jos sellaiseista tykkää niin kannattaa varmaan alkaa käyttämään bodarien suosimia pussiproteiineja. Totuus on, että enemmistö ei näistä kasvismakkaroista piittaa, ja väittäisin, että syy on maussa. Suomalainen ei syö grillimakkaraa saadakseen arvokkaita ravintoaineita vaan kokeakseen sen elegantin maun, jota suurin osa kansasta suosii. Toki jos tykkää voi noita kasvikopioitakin syödä, ei siihen luultavasti ainakaan kuole.

Kommentointi on suljettu.

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa