Kampanjateemat

Tällä sivulla on luonnos vaaliteemoistani. Tervetuloa mukaan kommentoimaan ja muokkaamaan yhteistä tulevaisuutta!

1. EKOLOGISUUS

Ekologisesti kestävä ja hiilineutraali Suomi
– Energiatehokkuudella, uusiutuvilla energialähteillä ja ilmastolailla vähennetään päästöjä 40 % vuoteen 2020 mennessä ja 95 % vuoteen 2050 mennessä.
– Henkilöliikenteen investoinneista 75 % suunnataan joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn.
– Etelä-Suomen metsistä 10 % suojellaan, ja soita ennallistetaan luonnontilaisiksi.
– Itämeri ja vesistöt puhdistetaan luomuviljelyllä, maataloustukia suuntaamalla ja kansainvälisellä yhteistyöllä.
– Lasten ja nuorten luontoharrastusta ja ympäristökasvatusta lisätään.

2. KOHTUULLISUUS

Kohtuuden, ekoarjen ja -talouden Suomi
– Hyvinvointia kasvatetaan ekologisissa rajoissa – bruttokansantuote vaihdetaan parempiin mittareihin.
– Arjen ympäristökannusteiden käyttöä lisätään.
– Ihmisille annetaan aikaa ja palveluita – vähennetään luonnonvarojen kulutusta.
– Terveellisen kasvisruuan käyttöä tuetaan.
– Tuotantoeläimille mahdollistetaan lajityypillinen käyttäytyminen ja luovutaan turkistarhauksesta.

3. ONNELLISUUS

Onnellinen, innostava ja oikeudenmukainen uusi Suomi
– Työt jaetaan tasaisemmin, ja otetaan käyttöön perustulo.
– Perhevapaita tasataan, säädetään sukupuolineutraali avioliittolaki ja kavennetaan tuloeroja.
– Ihmisten vaikutusmahdollisuuksia lisätään kansalaisaloitteella ja suorilla kansanäänestyksillä.
– Julkisin varoin tuotettu tieto vapautetaan kaikille – päätöksenteosta tehdään avointa.
– Joukkoäly ja tietoyhteiskunta valjastetaan palvelemaan hyvinvointia.

Jäikö sinulle tärkeä aihe vailla vastausta? Katso näkemykseni politiikan muihin eri aihealueisiin täältä: Leo Stranius ja politiikka ABC-Ö.

Millainen olisi Sinun onnellinen, kohtuullinen ja ekologinen Suomi?

9 kommenttia artikkeliin ”Kampanjateemat”

  1. Ensinnäkin on todettava, ettei ole ketään sopivampaa ehdokasta kansanedustajaksi kuin sinä. Kiitos kun lähdit ehdolle.

    ”Etelä-Suomen metsistä 10 % suojellaan, ja suot ennallistetaan luonnontilaisiksi.”

    Miksi vain Etelä-Suomen? Eikö kaikkien Suomen kolkkien kaikista ekosysteemeistä tulisi suojella edustavat 10%? Ilmastonmuutoksen pysäyttämisen ja elinympäristöjen suojelun ja ennallistamisen lisäksi luontoa pitää suojella pyrkimällä hallitsemaan vieraslajeista aiheutuvia ekologisia haittoja, pohjaamalla metsästettävien eläinten kaatolupamäärät tieteelliseen tutkimukseen ja laatimalla kunnianhimoinen perinnebiotooppien pelastamiseen tähtäävä ohjelma. Vesiekosysteemien ja -lajien suojelusta puhutaan todella vähän, mikäli rehevöitymiskeskustelua ei oteta huomioon. Keskusteluun on nostettava myös vähemmälle huomiolle jääneitä luonnonsuojelullisia kriisejä.

    Tiedän sinun kannattavan erittäin vahvaa ympäristöministeriötä, siitäkin saattaisi olla hyvä mainita teemoissasi.

    Kansallinen vieraslajistrategialuonnos on muuten kommentoitavissa netissä: http://www.mmm.fi/attachments/ymparisto/vieraslajiseminaari9.12.2009/5wBxpVW2M/Vieraslajistrategia_luonnos_110202.pdf

  2. Hei Konsta

    Kiitos hyvistä huomioista! Kyllä – metsät myös Pohjois-Suomessa kaipaavat suojelua. Etelä-Suomen tilanne taitaa kuitenkin olla akuutein.

    Vahva ympäristöhallinto on välttämättömyys ekologisesti kestävälle ja hiilineutraalille Suomelle. Olen kirjoittanut näistä ministeriöiden uudistustarpeista tänne:

    Lapsi- ja perheministerin lisäksi myös ilmasto- ja energiaministeri:
    https://leostranius.fi/2011/01/lapsi-ja-perheministerin-lisaksi-myos-ilmasto-ja-energiaministeri/

    Mietin vielä tältä pohjalta mahdollisia muutoksia kampanjaviesteihin. Kiitos vielä kerran!

  3. Hei Leo,

    ja kiitos mielenkiintoisesta ja uusia ajatuksia herättäneestä alustuksestasi kansalaisjärjestöjen aamiaisella taannoin.

    Tein juuri mtv3:n vaalikoneen, ja ajattelemme 92-prosenttisesti samoin – tulit ykkösehdokkaakseni!

    Kirkon työntekijöissä ja aktiivisissa jäsenissä on paljon ihmisiä, jotka ovat aiemmin äänestäneet Vihreitä, mutta ovat nyt vähän epävarmoja, kun pelkäävät tai vierastavat puolueessa ilmenevää uskonto- tai kirkkokielteisyyttä. Itse kuulisin mielelläni, miten sinä suhtaudut esim. koulujen oman uskonnon opetukseen ja kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin / yhteisöveroon.

    Onnea ja menestystä kampanjaasi ja vaaleihin. Uskon, että sinulla olisi todella paljon osaamista ja annettavaa yhteisten asioiden hoitoon myös eduskunnassa.

  4. Mahtavaa, että lähdit ehdokkaaksi! Eduskunta todellakin kaipaa ympäristöasiantuntijoita. Olisin kiinnostunut myös lukemaan ajatuksiasi valtion ja kirkon erottamisesta toisistaan ja koulujen uskonnonopetuksen poistamisesta.

  5. Kiitos viesteistä ja kommenteista!

    1. Koulujen uskonnonopetuksesta. Koulujen uskonnonopetusta ei tule poistaa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että parasta olisi siirtyä kaikille yhteiseen katsomusaineeseen. Moraaliajattelua ja uskontojen ymmärtämistä pitää siis opettaa koulussa, mutta yksi yhteinen aine on parempi kuin uskontokunnan mukaan eriytetty opetus.

    2. Kirkon yhteiskunnallinen tehtävä. Tätä en voi kuin arvostaa! Olen itse tehnyt paljon yhteistyötä esimerkiksi Kirkon Ulkomaanavun ja sen Changemaker-verkoston kanssa. Tätä tarvitaan!

    3. Kirkon ja valtion erottaminen toisistaan / yhteisövero. Evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko saavat tällä hetkellä kirkollisveroa jäseniltään ja osuuden yritysten maksamasta yhteisöverosta. Muilla uskonnollisilla yhteisöillä ei ole tällaista oikeutta. Olisi oikeudenmukaisempaa jos kirkon jäsenet voisivat maksaa tukimaksunsa esimerkiksi jäsenmaksuina.

  6. Hei Leo,

    Ehdokkaan ja jopa puolueen löytyminen tuleviin vaaleihin on ollut todellakin haastavaa. Lähinnä talouspoliittisten linjausten ja eräiden muiden mielikuvallisten seikkojen vuoksi päädyin lopulta Vihreisiin. Haasteena oli vielä sopivan ehdokkaan löytyminen. Vaalikoneiden avulla törmäsin välillä sinuun ja etenkin uskonnonvapaus.fi vaalikoneen vastauksesi käänsi vaa’an lopulta sinun puolellesi.

    Kampanjaasi ja nettisivuillesi toivoisin sellaista, että vaikka ympäristöarvot ovatkin tärkeitä, olisi mukava jos ottaisit kantaa muihinkin alueisiin. Nyt on vaarassa, että profiloidut ns. ”yhden asian” mieheksi.

    Suurella todennäköisyydellä tulet kuitenkin saamaan ääneni ja mikäli sinut valitaan, niin toivon, että ajat vihreiden ajamaa talouspolitiikkaa, esittämiäsi ympäristöasioita sekä uskonnonvapauteen ja tasa-arvoon liittyviä asioita.

    Yleensäkin toivon, että Suomessa vallitsevasta holhous- ja kieltomentaliteetista siirryttäisiin valinnan vapautta ja keskustelua suosivaan suuntaan.

  7. Hei Leo,

    Komppaan Artturia, jonka viesti voisi olla kirjoittamani. Nimesi tuli vastaan useamman vaalikoneen kautta, joten tulin katsomaan tarkemmin kuka olet ja mitä ajat. Olin hieman pettynyt nähdessäni, kuinka käsittelet täällä vain ympäristökysymyksiä. En yhtään väheksy asian tärkeyttä ja olen kyllä samaa mieltä kanssasi, mutta olisi hienoa, jos voisit tuoda muitakin teemoja esille.

    Joka tapauksessa vastauksesi Tietoyhteiskunnan ja uskonnonovapaus.fi vaalikoneisiin yhdessä tämän sivustosi kanssa vakuuttivat minut, saat ääneni mitä suurimmalla todennäköisyydellä.

  8. Hei!

    Olen ajatellut äänestää sinua. Haluaisin kuitenkin muistuttaa, että energiansäästö on riski rakentamiselle, jonka laatu on nyt jo huonoa. Energiaa säästäessä pitäisi ykkösenä olla asumisterveys, ja energiansäästössä tulisi huomioida myös asumistottumukset.

    Toivoisin kansanedustajien muutenkin ajavan enemmän rakennusalan ongelmien poistamisasiaa. Huono sisäilma on laaja ja vakava ongelma.

    http://homegate2011.blogspot.com/2011/03/kokonaiskuva-ja-sisailma-unohdettu.html
    http://homegate2011.blogspot.com/2011/02/lisaako-ilmastonmuutos-hometaloja.html
    http://homegate2011.blogspot.com/2011/03/kenen-etu-on-sallia-halvan-ja-huonon.html

  9. Moi Leo,

    minkälaisena näet suomalaisen maaseudun esimerkiksi 20 vuoden päästä? Millä keinoin näet, että viljelyä saataisiin siirrettyä luomusuuntaan? Viittaan alla oleviin pointteihisi.

    – Itämeri ja vesistöt puhdistetaan luomuviljelyllä, maataloustukia suuntaamalla ja kansainvälisellä yhteistyöllä.
    – Energiatehokkuudella, uusiutuvilla energialähteillä ja ilmastolailla vähennetään päästöjä 40 % vuoteen 2020 mennessä ja 95 % vuoteen 2050 mennessä.

    En tiedä, mihin vastaat, voit vastata vaikka fb:n meiliboksiin, jos haluat :).

Kommentointi on suljettu.

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa