Millainen on vihreä mies: Ympäristöhavahtumiseni juuret

Kirjoitukseni omasta taustastani keräsi paljon palautetta ja sai monet kysymään, miten minusta sitten tuli ympäristötietoinen kansalainen tai ympäristöaktivisti.

Omalla kohdallani ympäristöhavahtuminen on tapahtunut hitaasti ja myöhäisemmällä iällä.

Matkan varrella minua ovat inspiroineet lukuisat muut ympäristö- ja kansalaisaktivistit, jotka ovat pistäneet itsensä likoon paremman maailman puolesta sekä Pentti Linkolan, Leena Vilkan ja monen muun kirjoitukset.

Ohessa ympäristöhavahtumiseni kymmenen tärkeintä askelta:

1. Yläasteella äidinkielen luokan seinällä oli turkistarhausta vastustava juliste, jossa söpö kettu totesi: Voisitko sinä elää ilman turkkia? Minä en. Painostimme matematiikan opettajaa luopumaan turkistaan – muistaakseni menestyksekkäästi.

2. Ammattikoulussa saksan kielen opettajalla oli Maailma tila 1992 -kirja, jonka sattumalta poimin hyllystä, ja jota luin tunnilla paljon mielummin kuin saksan kielioppia. Lainasin kirjan jopa kotiini.

3. YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi Rio de Janeirossa vuonna 1992 sai paljon julkisuutta. Havahduin itsekin kansainvälisiin ympäristökysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen, metsäkatoon ja luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen.

4. Turkistarhaiskut Pohjanmaalla keväällä 1995 inspiroivat minua valtavasti. Oli hienoa, että joku oli valmis toimimaan niiden hiljaisten äänten puolesta, jotka eivät muuten olleet kykeneviä puolustamaan itseään. Myöhemmin toki opin, että 1990-luvun turkistarhaiskut myös vaikeuttivat monenlaista eläinoikeustyötä.

5. Kaupungin vuokra-asunnon talotoimikunta sai kutsun Helsingin kaupungin paikallisagenda 21 -hankkeeseen vuonna 1998. Menin mukaan ja päädyin Finlandia-talolle esittelemään työryhmämme tuloksia kaupungin johdolle.

6. Ympäristöjärjestö Dodo järjesti yliopistolla hienoja seminaareja ja ylläpiti keskusteluryhmiä. Päädyin yksittäisen seminaarin kautta ympäristöfilosofian keskusteluryhmään. Siellä luetut tekstit ja keskustelut syvensivät käsitystäni käsillä olevasta ympäristöhaasteesta.

7. Entinen avopuolisoni pyrki yliopistoon. Hänen hakupapereita selaillessani huomasin sattumalta, että Tampereella voi lukea ympäristöpolitiikkaa – ja kurssikirjoina oli samoja kirjoja, joita olin jo muutenkin innoissani kirjastosta lainannut ja lueskellut. Päätin hakea pääsykoekiintiössä ja pääsin sisään.

8. Päästessäni lukemaan ympäristöpolitiikkaa Tampereelle löysin ensimmäistä kertaa sellaisen sosiaalisen yhteisön, joka lähtökohtaisesti jakoi samoja arvoja ja tavoitteita. Samalla löysin ainejärjestö Perusvoiman, ylioppilaskunnan ympäristöjaoston ja Maan ystävät.

9. Vihreän Langan mainoksen perusteella hakeuduin Nuori Vihreä Vaikuttaja -kurssille ja pääsin opintomatkalle Brysseliin sekä tapasin muita kiinnostavia tyyppejä. Tämän myötä päädyin perustamaan Vihreitä Nuoria ja Opiskelijoita (ViNO ry) vuoden 1999 lopulla.

10. Oras Tynkkynen esitti minua Maan ystävien puheenjohtajaksi syksyllä 2002 järjestön väentapaamisessa. Olin toiminut usean vuoden järjestön ilmastokampanjassa ja muussakin toiminnassa. Maan ystävien puheenjohtajana toimin vapaaehtoisesti kokopäivätöiden ja opintojen ohella vuodet 2003-2004.

Ympäristöhavahtumisestani kuuluu siis iso kiitos ainakin seuraaville: Ressun yläasteelle, Vallilan ammattikoulun saksan opettajalle, Wordwatch-instituutille, YK:lle, kettutytöille, Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle, Dodolle, ex-avopuolisolleni, Perusvoimalle, Tampereen yliopistolle, Vihreille, Maan ystäville ja monelle muulle. Erityisesti kiitos kuuluu tietysti niille upeille ihmisille, jotka ovat niin paljon jaksaneet minua matkan varrella tukea ja kannustaa. Kiitos!

Yksi kommentti artikkeliin ”Millainen on vihreä mies: Ympäristöhavahtumiseni juuret”

  1. Hienoa verkostoitumista. Pääset varmaan pikälle valitsemallasi elämänuralla (kuten 60- 70- luvuilla silloiset maailmanparantajat, joista useimmat tosin käänsivät takkinsa 90-luvulla). Minun luontoherätykseni tuli paljon aikaisemmin ja asteittain, kun lapsuudessani jopa kaupunkilaislapset saivat kesäisin yleensä sontaa paljaitten varpaittensa väliin.
    Olen 65-v maanviljelijä ja 100 % riippuvainen ympäristöstä. Pelkään vihreitä aatteita kuollakseni, koska minulle ne edustavat samanlaista ehdotonta oikeassa olemista kuin fasismi 30-luvulla ja sosialismi 70-luvulla. Hyvää tarkoittavat sähkön hinnan nousut, energiaverot, ja ympäristösäännökset, joita on mahdoton noudattaa käytännössä, kuristavat minun, ja tilastojen mukaan vuosittain muutaman tuhannen muun maaviljelijän tulevaisuuden näkymät.
    Kun todennäköisesti pääset asemaan, jossa voit laatia määräyksiä, toivon kovasti, että olisit ensin naamatusten yhteydessä siihen väkeen, jota määräykset koskevat.
    Ydinvoimasta olen varmasti kanssasi yhtä mieltä.

Kommentointi on suljettu.

#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.