Politiikka ABC-Ö

LEO STRANIUS JA POLITIIKKA ABC-Ö

Ohessa on mielipiteitäni ja näkemyksiäni politiikan eri aihealueisiin.

Jos huomaat, että jokin sinulle tärkeä asia puuttuu, laita kommentti tai lähetä minulle sähköpostia ja lisään mielipiteeni kyseiseen asiaan tälle sivulle.

A

Adoptio. Adoptiovanhemmuutta tulee tukea nykyistä enemmän esimerkiksi pidentämällä adoptiovanhempainvapaakautta vastaamaan muiden lapsiperheiden vapaata.

Agenda 2030. YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 ja SDG-tavoitteet toimivat kestävän kehityksen ohjaavana viitekehyksenä. Kuntien ja organisaatioiden olisi hyvä tehdä oma kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Lisäksi kuntien kannattaisi sitoutua vapaaehtoiseen kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoraportointiin YK:lle, kuten esimerkiksi Helsinki ja New York ovat tehneet.

Alkoholi. Alkoholin haittoja voidaan vähentää tehokkaimmin puuttumalla hintaan ja saatavuuteen. Itse en käytä alkoholia lainkaan.

Ansiosidonnainen työttömyysturva. Työkykyiset ihmiset haluavat töihin, jos niitä on tarjolla. Työttömäksi joutuneiden asemaa ei tule heikentää töihin patistelun nimissä. Ansiosidonnaista työttömyysturvan kestoa voidaan kuitenkin lyhentää, mikäli kaikkien työttömien saamaa peruspäivärahaa vastaavasti korotetaan. Perustoimeentulolla kuten peruspäivärahalla on vaikea tulla toimeen, joten sen korottaminen olisi kiireellistä. Perustulo tarjoaisi tähän parhaan ratkaisun. Perustulon myötä kaikki voisivat tehdä helpommin itselleen merkityksellisiä asioita ja ottaa riskejä esimerkiksi ryhtymällä yrittäjiksi.

Asevelvollisuus. Miesten yleisestä asevelvollisuudesta tulee luopua ja siirtyä kaikille vapaaehtoiseen kansalaispalvelukseen. Itse olen käynyt aikoinaan armeijan.

Asuinalueet. Hyvinvointiyhteiskunnassa tulee ehkäistä asuinalueiden eriytymistä. Tämän vuoksi asuinalueet tulee rakentaa niin, että kaikilla alueilla asuu erilaisia ihmisiä, ja esimerkiksi eri kokoisia asuntoja, omistus- ja vuokra-asuntoja on alueilla sekaisin.

Asuntolainojen korkovähennys. Asuntolainojen verovähennysoikeus voidaan poistaa asteittain kohtuullisen siirtymäajan aikana. Itse saan tällä hetkellä hyötyä suuren asuntolainan korkovähennyksistä.

Asuntorakentaminen. Helsinkiin tarvitaan asuntoja, mutta niitä ei voi tehdä lähiluonnon kustannuksella. Esimerkiksi korona-aikana lähiluonto on ollut monille suomalaisille tärkeä virkistyksen lähde. Jo lyhyellä oleskelulla luonnossa on todettu olevan merkittäviä vaikutuksia hyvinvoinnille ja terveydelle. Esimerkiksi kaupunkibulevardit parhaimmillaan vähentävät asuntorakentamisen painetta luonto- ja virkistysalueille sekä toimivat samaan aikaan investointina joukkoliikenteeseen.

Autoilu. Autoilun melu- ja ympäristöhaittoja tulee vähentää esimerkiksi tukemalla sähkö- ja biokaasuautojen käyttöönottoa. Kaupungissa tehokkain tapa liikkua on kävely ja pyöräily sekä joukkoliikenne. Haja-asutusalueilla auto voi olla monille välttämätön liikkumistapa. Siksi bio- ja sähköautoilta tulee poistaa autovero. Itse en omista ajokorttia tai autoa lainkaan.

Autopaikat. Suuri osa helsinkiläisistä ei tarvitse omaa auto tai autopaikkaa. Yksi autopaikka voi tällä hetkellä maksaa kaupungissa kymmeniätuhansia euroja ja nostaa sitä kautta kaikkien asuntojen, myös autottomien, hintoja. Autojen kustannukset tulee siirtää niiden käyttäjien maksettavaksi.

Avioliitto. Avioliittolain tulee olla sukupuolineutraali. Kaikilla tulee olla yhtäläiset oikeudet lain edessä. Itse olen naimisissa.

Avoimuus. Tärkeä periaate politiikassa. Päätöksentekijöiden kannattaa kuulua järjestöihin, istua yritysten tai ammattiliittojen hallituksissa – siis tuntea sidosryhmänsä. Näistä sidonnaisuuksista on kuitenkin kerrottava avoimesti. Omat sidonnaisuuteni olen julkaissut täällä.

Avoin data. Julkisin varoin tuotettu tieto tulee vapauttaa kaikkien käyttöön. Päätöksenteosta tulee tehdä avointa. Joukkoäly ja tietoyhteiskunta voidaan näin valjastaa palvelemaan hyvinvointia. Itse olen ollut nörtti koko ikäni ja työskennellyt tietoliikennealalla yli vuosikymmenen.

B

Baana. Pyöräily-baanan suosio on ylittänyt kaikki odotukset. Pyöräilyolosuhteista tulee parantaa kaikkialla kaupungissa. Baanaa tulee jatkaa junaradan ali Kaisaniemeen, jotta kunnollinen pyöräyhteys läpi koko keskustan tulee mahdolliseksi.

Biodiversiteetti. Luonnon monimuotoisuus on elämän jatkumisen välttämätön edellytys. Myös ihminen on täysin riippuvainen luonnon tarjoamista ekosysteemipalveluista. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on pysäytettävä ja lajien suojelua tehostettava.

Bioenergia. Suomessa voidaan lisätä bioenergian ja muiden uusiutuvien energialähteiden käyttöä vain rajatusti. Tämä tulee tehdä siten, että luonnon monimuotoisuutta ei vaaranneta.

Biopolttoaineet. Ensisijaisesti tulee vähentää liikennetarvetta sekä lisätä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Esimerkiksi palmuöljyn käyttö heikentää ruokaturvaa ja tuhoaa sademetsiä. Fossiilisista polttoaineista tulee siirtyä kestävään uusiutuvaan energiaan kuten biokaasuun, aurinkosähköön ja jäteperäisiin polttonesteisiin. Itse liikun pääsääntöisesti pyörällä ja junalla.

Bruttokansantuote. Ihmisten hyvinvointia tulee lisätä ekologissa rajoissa. Bruttokansantuote on huono mittari hyvinvoinnille, ja se tulee vaihtaa parempaan. Esimerkiksi Tilastokeskuksen tutkijoiden kehittelemä Genuine Progress Indicator (GPI) on yksi toistaiseksi potentiaalisimmista vaihtoehdoista.

E

Ehkäisy. Kuntien tulisi tarjota nuorille maksuton ehkäisy. Maksuttomalla ehkäisyllä vältetään ei-toivottuja raskauksia ja sukupuolitauteja sekä suojellaan nuoren hedelmällisyyttä. Samalla vastuu ehkäisystä jakautuisi tasaisemmin eri sukupuolille. Maksuton ehkäisy lisäisi ehkäisyn käyttöä ja olisi myös talouden näkökulmasta fiksua.

Ekologinen jalanjälki ja kädenjälki. Kuvaa, toimijan kielteisiä ja myönteisiä ympäristövaikutuksia. Ilmastokriisin ja luontokadon taustalla on luonnonvarojen ylikulutus. Ekologinen jalanjälki pitäisi pienentää minimiin. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa miedän pitää kuluttaa vähemmän kuin luonnonvarat uusiutuvat samalla kun maksimoimme ekologisen kädenjäljen eli myönteisen vaikutuksemme ympäristöön.

Ekologinen kompensaatio. Viime aikoina on puhuttu paljon päästöjen kompensaatiosta. Yhtä tärkeää, kuin ilmastopäästöjen vähentäminen ja mahdollinen kompensoiminen, on myös luontoarvojen vaaliminen ja kompensoiminen esimerkiksi rakentamisen yhteydessä. Ekologinen kompensaatio tarkoittaa sitä, että kaavoituksesta ja rakentamisesta elinympäristölle aiheutettu haitta hyvitetään parantamalla elinympäristön tilaa jossain muualla silloin kun ennaltaehkäisevä ympäristövaikutusten minimointi ei ole riittävää luontotyyppien tai lajien elinympäristön heikentämisen estämiseksi.

Ekosysteemipalvelut. Ekosysteemipalvelut tulee kartoittaa ja turvata sekä sisällyttää valtion budjettiin. Itse nautin luonnon antimista monin tavoin: muun muassa puhtaasta vedestä ja ilmasta ja liikkumisesta luonnossa.

Eläinten oikeudet. Kaikille eläimille on taattava mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Nykymuotoisesta tehoeläintuotannosta, eläinkokeista ja turkistarhauksesta tulee luopua. Hankinnoissa tulee suosia kasvispohjaisia elintarvikkeita. Onneksi meillä on vaihtoehtoja. Itse olen vegaani.

Eläkeikä. Virallista eläkeikää tulisi nostaa mieluummin nyt kuin tulevaisuudessa. Jos suurten ikäluokkien eläkeikiä ei nosteta, nousee nuorten taakka liian isoksi. Työurien pidentäminen onnistuu parhaiten luomalla ihmisille mahdollisuuksia tehdä merkityksellisiä asioita, lyhentämällä työaikaa ja edistämällä muutenkin työssä jaksamista. Pienimpiä eläkkeitä on jo korotettu ja niitä tulee korottaa edelleen.

Energiatehokkuus. Energiansäästö ja energiatehokkuuden parantaminen on tehokkain keino vähentää päästöjä. Itse kulutan uusiutuvilla energialähteillä tuotettua vihreää sähköä noin 500 kWh vuodessa.

Energiaverot. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen verotusta tulee edelleen korottaa. Energiaverojen korotus ja siitä aiheutuvat lisäkulut pienituloisille tulee kompensoida esimerkiksi tekemällä energiaverosta progressiivinen.

Eriarvoisuus. Tuloeroja tulee kaventaa. Tuloerojen kaventaminen lisää tutkimusten mukaan ihmisten hyvinvointia ja onnellisuutta. Perustulo takaisi kaikille yhtäläisen perusturvan. Tuloveron progressiota on lisättävä niin, että rikkaat maksavat nykyistä enemmän ja köyhät nykyistä vähemmän. Pienipalkkaisten tuloveroa voidaan alentaa myös siten, että verotuksen painopistettä siirretään luonnonvarojen käytön verotukseen.

EU:n lainatakaukset. Suomi tai yksittäinen EU-maa ei voi olla täysin vastuussa muiden maiden talousahdingosta, varsinkin jos ahdinko on seurausta leväperäisestä politiikasta. Euromaiden keskinäistä talouskuria tulee tiukentaa. On kuitenkin ollut selvää, että pulaan joutuneiden maiden ongelmat säteilevät nopeasti muualle. Lisäksi tulee varmistaa, että maiden heikko-osaiset eivät joudu ahtaalle.

Euro. Oma valuutta tuli Suomelle kalliiksi 1990-luvulla. Euron myötä samaa ongelmaa ei ole. Matkustettaessa euroalueella yhteinen valuutta on kätevä. Toisaalta sama valuutta erilaisissa tilanteissa olevilla kansantalouksilla aiheuttaa omat ongelmansa.

Euroopan unioni. Euroopan unionin kautta voidaan edistää rauhaa, ympäristönsuojelua, avoimuutta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Itse äänestin aikaan EU:hun liittymisen puolesta, ja kannatan uusien jäsenvaltioiden ottamista mukaan, mikäli jäsenyyden ehdot vain täyttyvät.

Eutanasia. Jokaisella ihmisellä on oikeus päättää omaan kehoonsa liittyvistä asioista. Ihmisen omaa tahtoa on kuultava viimeiseen asti. Samalla on muistettava, että myös vaikeasti vammaisten ja parantumattomasti sairaiden elämä voi olla rikasta, ja että eutanasiaan ei saa painostaa ulkopuolisten taholta.

F

Feminismi. Yhteiskunnan rakenteita tulee korjata siten, että sukupuolesta riippumaton tasa-arvoinen yhteiskunta on mahdollinen. Itse olen feministi ja Setan sukupuolitestin mukaan sukupuolipihtailija eli minussa ei korostu erityisesti miehiset tai naiselliset ominaisuudet.

Fossiiliset polttoaineet. Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan tarkoittaa sitä, että fossiilisten polttoaineiden, kuten kivihiilen, öljyn, maakaasun ja turpeen käytöstä tulee luopua. Tutkimusten mukaan ilmastonmuutoksen hillintä korkeintaan 2 asteen nousuun tarkoittaa käytännössä, että 80 % fossiilisista polttoaineista täytyy jättää käyttämättä. Itse käytän mahdollisuuksien mukaan aina vain uusiutuvaa energiaa.

G

Geenimuuntelu. Ihmisillä tulee olla aina oikeus tietää, käyttääkö hän geenimuuntelun avulla tuotettuja elintarvikkeita. Geenimuunneltuja organismeja ei saa päästää leviämään  ympäristöön.

Globalisaatio. Maailma on kylä, jossa ihmiset ovat riippuvaisia toisistaan. Kaikkien teot vaikuttavat toisiin ihmisiin – hyvässä ja pahassa. Globalisaatiota ja sen luomia riippuvuussuhteita tuskin voidaan murtaa, mutta on tunnustettava, että toistaiseksi globalisaatio on hyödyttänyt ennen kaikkea jo ennestään varakkaita maita. Meidän on kannettava vastuumme ja tehtävä globalisaatiosta reilumpi, sillä maailman kylässä ei ole automatiikkaa joka sen tekisi meidän puolestamme.

H

Hankinnat. Ilmastokriisin aikakaudella kaikissa hankinnoissa, mutta etenkin ilmastovaikutuksiltaan merkittävimmissä hankinnoissa kuten rakentamisen, energian ja kuljetuspalveluiden hankinnoissa, tulee huomioida ilmastokriteerit. Julkisilla investoinneilla ja hankinnoilla on merkittävä rooli kestävässä siirtymässä oli kyse palveluista, rakentamisesta, ruokavalinnoista tai liikenneinfrastruktuurista. Hankinnoilla voidaan tukea myös kestäviä innovaatioita, jotka työllistävät ja tukevat paikallisia yrityksiä.

Harrastustakuu. Kunnan tulee mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle vähintään yksi mielekäs ja maksuton harrastus varaten siihen riittävän rahoituksen.Perheen tulotaso ei saa määritellä lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia.

Helsinki. Kotikaupunkini, jossa olen asunut yli 40 vuotta elämästäni. Toivoisin, että Helsinki olisi avoin ja elävä tuulivoima-, bioenergia-, pyöräily-, kasvisruoka-, reilu-, luomu-, metsä- ja puhtaan meren kaupunki.

Helsingin metropolialue. Helsingin alueen kehittäminen palvelee suurta osaa suomalaisista. Helsingin alueella on maan suurimpana väestökeskittymänä kaikkein parhaimmat edellytykset kilpailla esimerkiksi kansainvälisesti liikkuvasta työvoimasta. Samalla myös muut alueet ja paikkakunnat Suomessa voivat nousta omalla alallaan kansainvälisiksi vetonauloiksi ja edelläkävijöiksi. Kyse ei ole niinkään siitä, kehitetäänkö metropolialuetta voimakkaammin kuin muita. Kyse on enemmänkin siitä, että metropolialue tarvitsee erilaista kehittämistä kuin muut alueet.

Hiilineutraali Suomi. Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan tarkoittaa sitä, että fossiilisten polttoaineiden, kuten kivihiilen, öljyn, maakaasun ja turpeen käytöstä tulee luopua. Pariisin ilmastosopimuksen mukaan pyrimme rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen. Kaikkein kiireellisintä on luopua kivihiilen ja turpeen energiakäytöstä.

Huumausaineet. Huumausaineiden haittoja voidaan vähentää tehokkaimmin puuttumalla hintaan ja saatavuuteen. Käyttäjien rankaisemisen sijaan kannattaa tukea hoitoon pääsyä. Itse en käytä mitään päihteitä.

Hyvinvointi. Kavennamme tuloeroja verotuksen keinoin ja otamme käyttöön perustulon. Helpotamme työllistymistä lyhentämällä työaikaa ja jakamalla työtä tasaisemmin. Tuemme sosiaalista yrittäjyyttä ja vahvistamme pienyrittäjien sosiaaliturvaa. Lisäämme rahaa matalan kynnyksen liikuntaharrastuksiin.

I

Ilmastobudjetointi. Ilmastobudjetointi on arvokas työkalu hiilineutraaliutta tavoitteleville kunnille. Paikallisten päästövähennystavoitteiden sisällyttäminen kunnan talousarvioon ja niiden seuraaminen tilinpäätöksessä auttavat kuntia varmistamaan, että tavoitteisiin pääsemiselle osoitetaan tarpeeksi varoja.

Ilmastohätätila. Ilmastokriisi on luontokadon ohella tämän sukupolven tärkeimpiä kysymyksiä. Tämän vuoksi kuntiin tulisi julistaa ilmastohätätiloja, kuten on nyt tehty valtuustoaloitteeni pohjalta Helsingissä. Samalla tulisi asettaa kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita, luoda tavoitteiden toimeenpanolle tiekartat ja seurantajärjestelmät. Siirtyminen hiilineutraaliin kiertotalouteen etunojassa luo uutta liiketoimintaa ja tuo sitä kautta myös tuloja kunnalle.

Ilmastonmuutos / ilmastokriisi. Ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen on tämän päivän suurimpia haasteeita. Tehokkaimmin päästöjä vähennetään parantamalla energiatehokkuutta ja lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä sekä puuttumalla metsäkatoon, maatalouden ja liikenteen päästöihin.

Imetys. On ekologisin, terveellisin ja perheillekin edullisin tapa tarjota ravintoa pienille vauvoille. Saatakoon jatkossakin neuvoloista, synnytyssairaaloista ja imetystukiryhmistä tietoa ja tukea, jotta tämä voi toteutua vauvaperheissä. Itse olen pyrkinyt tukemaan puolisoani kahden lapsemme imettämisessä niin paljon kuin mahdollista.

Itämeri. Suomen rannikkoa ympäröi valitettavasti  maailman saastunein meri. Itämeri ja muut vesistöt puhdistetaan luomuviljelyllä, maataloustukia suuntaamalla ja kansainvälisellä yhteistyöllä. Itse suosin aina luomua ja fosfaatittomia ekopesuaineita sekä kasvisruokaa.

J

Jakamistalous. Kaikkea ei ole pakko omistaa. Käytämme monia hyödykkeitä niin harvoin ja vähän, että omistamista fiksumpaa on luonnonvarojen kulutuksen kannalta tavaroiden lainaus tai vuokraus. Yhteiskunnan ja kuntien osalta jakamistaloutta voidaan edistää verotuksella ja investointituilla.

Julkiset hankinnat. Julkisissa hankinnoissa kuntien tulee painottaa ympäristö- ja sosiaalikriteereitä sekä eläinten hyvinvointia. Kuntien tulee panostaa esimerkiksi kasvisperäisen ravinnon osuuden kasvattamiseen ja lihan osuuden vähentämiseen julkisissa hankinnoissa. Lisäksi kuntien tulee lisätä luomutuotteiden hankkimista eläinperäisiä tuotteita ostaessaan.

Julkiset palvelut. Julkisten palveluiden järjestämisessä pitää huolehtia, että demokraattinen ohjaus säilyy. Sosiaali- ja terveyshuollon ohjaus voidaan pitää demokraattisen kontrollin ulottuvilla valitsemalla päättävät elimet suorilla vaaleilla. Hankinnoissa tulee varmistaa, että myös pienet yritykset ja järjestöt pystyvät säilymään tuottajina. Suomen sijoitukset monissa kansainvälisissä vertailuissa kertovat, että olemme onnistuneet yhteiskuntamme järjestämisessä monin tavoin hyvin. Julkisille palveluille ja sosiaalietuuksille rakentuva hyvinvointiyhteiskunta on osoittautunut toimintakykyiseksi tiukoissakin paikoissa, ja sen perusajatuksista on syytä pitää kiinni. Samalla järjestelmää on syytä tarkastella jatkuvasti kriittisellä otteella ja kehittää kokonaisuutta uusien mahdollisuuksien ja haasteiden edessä.

Jätteet. Jätteiden syntyä tulee ehkäistä ja kierrätystä edistää. Jätteiden poltto tai kaatopaikkasijoittaminen on viimeinen vaihtoehto. Jäteveroa on korotettava ja jätteen synnyn ehkäisyyn tulee suunnata 20 prosenttia jätehuollon budjetista. Itse ostan mahdollisimman vähän ja kierrätän kaikki jätteeni.

K

Kansalaistottelemattomuus. Meidän tulee Gandhia mukaillen olla itse se muutos, jonka toivomme maailmassa näkevämme. Väkivallaton ja avoin kansalaistottelemattomuus on hyväksyttävä vaikuttamisen muoto.

Kansallinen kaupunkipuisto. Kansallisten kaupunkipuistojen avulla vaalitaan kaupunkiympäristöjen arvokkainta luonto- ja kulttuuriperintöä eheinä kokonaisuuksina. Helsingin on syytä perustaa Kansallinen kaupunkipuisto viipymättä.

Kasvisruoka. Kasvisruoan käyttöä tulee lisätä, koska se on ympäristön, eläinten ja ihmisten terveyden kannalta keskimääräistä sekaruokavaliota parempi vaihtoehto. On kuitenkin varmistettava, että kasvisruoka tehdään ammattitaitoisesti, ja että siinä on tarpeeksi proteiineja.

Kaupan aukioloajat. Kauppojen vapaat aukiolot mahdollistavat ihmisten erilaiset elämänrytmit ja lisäävät kaupan alan työpaikkoja. Toisaalta työntekijöillä pitää olla oikeus kieltäytyä normaaliajan ulkopuolisista työvuoroista ilman irtisanomisen pelkoa ja joustavien aikataulujen hyväksymisestä tulee maksaa riittävä korvaus. Myös esimerkiksi päivähoitopalveluita on oltava saatavilla niin, että kaksivuorotyössä olevilla vanhemmilla on mahdollisuus saada työaikoihin sopiva hoitopaikka. Kauppojen aukioloaikoja ei ole syytä vapauttaa täysin, sillä se lisäisi paineita esimerkiksi siihen, että tuoretuotteita tulisi olla jatkuvasti tarjolla, ja terveydelle ongelmalliset yövuorot lisääntyisivät turhaan.

Kaupunkiulevardit. Kaupunkibulevardit parhaimmillaan vähentävät asuntorakentamisen painetta luonto- ja virkistysalueilta sekä ovat samaan aikaan investointi joukkoliikenteeseen. Silloin kun kaupunkibulevardien myötä joudutaan tuhoamaan arvokasta lähiluontoa esimerkiksi asuntorakentamisen tieltä, on syytä löytää muita keinoja liikenteen haittojen vähentämiseksi ja joukkoliikenteen tukemiseksi.

Kehitysyhteistyö. Suomen tulee kantaa oma vastuunsa ja auttaa maailman heikko-osaisia. Kehitysyhteistyömäärärahat tulee nostaa sovitusti vähintään 0,7 prosenttiin kansantuotteesta.

Kerjääminen. Gandhia mukaillen yhteiskunnan mitta on se, miten suhtaudumme kaikkein heikko-osaisimpiin. Tärkeintä on muuttaa yhteiskunnan rakenteita sellaiseksi, että kenenkään ei tarvitse kerjätä. On kuitenkin vastuutonta jättää hädässä oleva ihminen pulaan. Nykyisiä kerjäläisiä pitää auttaa, eikä heistä tule tehdä rikollisia. Hyviä auttamiskeinoja ovat esimerkiksi matalan kynnyksen ansaintamahdollisuuksien tarjoaminen, terveydenhuoltopalvelut sekä päiväkeskukset, joissa voi esimerkiksi pestä pyykkiä, hoitaa asioita ja käydä pesulla.

Keskuspuisto. Helsinkiin tarvitaan asuntoja, mutta niitä ei voi tehdä lähiluonnon kustannuksella. Esimerkiksi nyt korona-aikana lähiluonto on ollut monille suomalaisille tärkeä virkistyksen lähde. Jo lyhyellä oleskelulla luonnossa on todettu olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia hyvinvoinnille ja terveydelle.

Kestävä kehitys. Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan kehitystä, joka ei vaaranna tulevien sukupolvien mahdollisuutta elää hyvää elämää. Usein kestävää kehitystä tarkastellaan kolmen pilarin kautta: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen. Näiden kaikkien pilareideiden tulee olla kunnossa, jotta voimme vastata aikamme suurimpiin haasteisiin. Hyvä tapa kuvata näitä pilareita ja niiden välisiä suhteita on niin sanottu donitsitalousmalli. Kansainvälisesti kestävän kehityksen tavoitteisiin on sitouduttu osana Agenda 2030 -ohjelmaa ja SDG-tavoitteita. Toistaiseksi yksikään maa maailmassa ei ole onnistunut tuottamaan korkeaa hyvinvointia ekologisesti kestävällä tavalla.

Kiertotalous. Siirtyminen lineaaritaluodesta (ts ripulitaloudesta) hiilineutraaliin kiertotalouteen tulee tehdä mahdollisimman nopeasti. Samalla on varmistettava, että luonnonvarojen kulutusta vähennetään. Toisten jäte on toisten raaka-aine. Omistamisen sijaan ihmisille tulee tarjota enemmän palveluita ja näin vauhdittaa siirtymistä jakamistalouteen.

Kiinteistövero. Kiinteistöveroilla voidaan rahoittaa kuntien investointeja ja palveluja. Kiinteistöverolle tulisi määritellä minimitasot ja oikeat kiinteistöjen arvot sekä siirtyä verottamaan ensisijaisesti maan arvoa. Samalla pitää varmistaa, että kiinteistöveron maksusta ei aiheudu kohtuuttomia tilanteita pienituloisille. Kiinteistövero voisi toimia progressiivisesti asunto-omistusten arvon noustessa.

Kirjastot. Kirjasto on kirjojen lainaamis- ja lukupaikan ohella kaupunkilaisten tärkeä olohuone. Mahdollisuus sivistykseen ei saa olla kiinni lompakon paksuudesta. Kirjastoilla on sivistyksen ohella tärkeä sosiaalinen rooli.

Kohtuullisuus. Ihmisten hyvinvointia tulee lisätä ekologisissa rajoissa. Meillä ei voi olla etuoikeutta käyttää luonnonvaroja enempää kuin ympäristön kantokyky ja tulevien sukupolvien mahdollisuuksien turvaaminen sallivat. Itse olen tyytyväinen askeetikko.

Koronaviruspandemia. Koronavirus on osoittanut yhteiskuntien haavoittuvuuden ja huonon varautumisen moninaisiin kriiseihin, joista tutkijat ovat varoittaneet jo pitkään. Toisaalta koronaviruspandemia on osoittanut suomalaisen yhteiskunnan toimintakyvyn, jossa terveys on laitettu talouden edelle, kun kriisinä on käsitelty kriisinä. Koronapandemia on osoittanut myös lähiluonnon merkityksen ja riskit jotka liittyvät eläinten hyväksikäyttöön ja sen ongelmallisiin muotoihin.

Kotihoidontuki. Tasa-arvon ja varhaiskasvatuksen edistäminen ovat tärkeitä tavoitteita. Perheissä on kuitenkin erilaisia tilanteita, ja siksi voi olla tarpeen, että lapset saavat olla pidempään kotihoidossa. Kotihoidontuki on nykyisellään erittäin pieni ja pikkulapsiaika usein raskasta. Perheiden taloudellista toimeentuloa ja jaksamista on tärkeä tukea. Kuntalisän maksaminen on tähän yksi hyvä työkalu.

Koulukiusaaminen. Koulujen pitää olla turvallisia paikkoja kaikille. Väkivallan, kiusaamisen, syrjinnän ja rasismin ehkäisylle pitää olla riittävät resurssit jokaisessa oppilaitoksessa. Tarvitaan panostamista oppilas- ja opiskelijahuollon palveluihin eli esimerkiksi koulukuraattoreihin ja kouluterveydenhoitajiin sekä ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön.

Kulttuuri. Helsinkiin tarvitaan lisää niin pieniä kuin suuriakin kulttuuritoimijoita. Kaupunkilaisilla pitää olla mahdollisuus tuottaa kulttuuria myös omaehtoisesti. Pop-up-tapahtumien tulee antaa kukoistaa sekä kaupunkitilaa ja kaupungin kiinteistöjä on voitava käyttää joustavammin.

Kuntaliitokset. Keinotekoiset kuntarajat aiheuttavat kaavoitusongelmia ja pirstovat yhdyskuntarakennetta. Kuntaliitosten tulisi kuitenkin edetä vapaaehtoisesti ja demokraattisesti, ja myös asukkaiden tulisi päästä vaikuttamaan asiaan eri vaiheissa. Erityisesti suurissa kunnissa pitäisi turvata kuntademokratian toteutuminen ja ihmisten vaikuttamismahdollisuudet. Kuntarajojen aiheuttamia ongelmia voidaan ratkaista myös muilla keinoilla kuin pakkoliitoksilla.

Kulutus. Luonnonvarojen kulutusta tulee vähentää merkittävästi. Tutkimusten mukaa onni syntyy useimmiten terveydestä, läheisistä ihmissuhteista ja merkityksellisestä tekemisestä. Itse kulutan mahdollisimman vähän ja vietän usein Älä osta mitään -päivää.

Kuntavero. Kuntaveroa voidaan alentaa, mikäli verotuksen painopistettä siirretään luonnonvarojen käytön verotukseen. Luonnonvarojen käytön verottaminen kannattaa toteuttaa progressiivisesti, jolloin se ei kohdistu pienituloisiin niin voimakkaasti, eikä vie Suomea kohti tasaveroa.

Kävely. Kävely on hyvä ja terveellinen tapa liikkua paikasta toiseen. Kävelylle pitää taata omat ja yhtenäiset reitit siinä missä pyöräilyllekin – eikä varsinkaan laittaa pyöräilijöitä ja kävelijöitä samalle väylälle kamppailemaan pienestä tilasta. Kävelijöiden turvallisuutta voidaan parantaa esimerkiksi suojateitä ja valoetuuksiä lisäämällä sekä autojen kattonopeuksia alentamalla. Kaupunkisuunnittelussa tulee muistaa, että myös kävely on yksi liikenteen muoto.

Kävelykadut. Kävelykeskustan laajentaminen on ihmisten viihtyvyyden, ympäristön, ilmanlaadun ja turvallisuuden sekä kivijalkakauppojen kannalta toivottavaa.

Köyhyys. Maailmassa köyhyyttä voidaan poistaa panostamalla sotimisen sijaan kehitysyhteistyöhön ja naisten aseman parantamiseen. Suomessa köyhyyttä voidaan vähentää takaamalla kaikille asunto ja ottamalla käyttöön perustulo. Itse olen ollut lapsuudessani ja nuoruudessani työttömänä, asunnottomana ja saanut toimeentulotukea.

L

Lapset. Teen politiikkaa turvatakseni lapsillemme paremman tulevaisuuden. Suomen lapsiköyhyys on nousussa, mikä johtuu perheiden ahdingosta ja köyhyyden periytymisestä. Meillä on oltava rohkeutta panostaa ongelmien ennaltaehkäisyyn. Se on sekä inhimillisempi että taloudellisempi tie kuin huostaanotot, lastenkodit ja työttömyyskierteet. Toivon erityisesti, että myös lasten luontosuhdetta ja ympäristökasvatusta voitaisiin vahvistaa. Itse olen kahden lapsen isä.

Lapinlahti. Helsingin ainutlaatuinen kulttuuri- ja virkistysalue on tärkeää säilyttää julkisessa omistuksessa kaikkien kaupunkilaisten saatavilla. Samalla täytyy varmistaa, että alueen rakennukset kunnostetaan ja alueella toimivien järjestöjen toimintaedellytykset turvataan.

Lapsilisät. Lapsilisät ovat osa hyvinvointiyhteiskunnan ideaa ja tärkeä kaikille perheille maksettava etu. Kaikille maksettava lapsilisä vertautuu tässä mielessä perustuloon.

Lapsiperheet. Jaamme vanhemmuuden kustannuksia tasaisemmin. Otamme käyttöön 6+6+6 -perhevapaamallin. Säilytämme subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Itse olen kahden pienen lapsen isä.

Lapsiperheiden tukeminen Tarvitaan ongelmien ennaltaehkäisyä. Nyt tukea ja palveluita on usein tarjolla vasta, kun asiat ovat jo tosi huonosti. Kunnissa tuleekin panostaa nykyistä enemmän esimerkiksi matalan kynnyksen kotiapuun. Subjektiivinen päivähoito-oikeus tulee säilyttää. Pitää muistaa, että myös huostaanotot tulevat kalliiksi. Olisi parempi saada vanhemmat jaksamaan.

Leikkipuistot. Leikkipuistot ovat liikuntakasvatusta, ennaltaehkäisevää lastensuojelua, perheiden yhdessäolon tukemista, iltapäivä- ja kesähoitoa, vanhemmuuden vahvistamista. Helsingillä on pitkä ja hieno perinne leikkipuistotoiminnasta. Tätä tulee kehittää edelleen.

Liikenne. Suomen rataverkon kehittämiseen tarvitaan lisää rahaa. Joukkoliikennettä tulee tukea  ja ympäristölle haitallisista tiehankkeista kannattaa luopua. Yhdyskuntarakennetta tulee kehittää sekä kävelyn ja pyöräilyn asemaa vahvistaa etenkin kaupungeissa ja taajamissa. 75 % liikenneinvestoinneista on suunnattava kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Lentoliikenteen tukeminen ja verohelpotukset tulee lakkauttaa.

Liikunta. Liikunta lisää hyvinvointia. Yhteiskunnan tulee tukea liikuntaharrastuksia ja hyötyliikuntaa esimerkiksi pitämällä huolta jalkakäytävistä, pyöräväylistä, luontopoluista ja muista lähiliikuntapalveluista. Tunti liikuntaa päivässä antaa kaksi tuntia lisää energiaa. Itse harrastan juoksua, pyöräilyä ja teen lihaskuntoharjoittelua sekä liikun luonnossa ja käyn satunnaisesti uimassa.

Liito-orava. Liito-orava on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu. Sitä ei saa tappaa tai häiritä sen pesiessä. Liito-orava kuuluu Euroopan unionin luontodirektiivin tiukasti suojeltujen lajien listalle, jonne luetteloitujen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.

Luomu. Luomu on tehomaataloutta parempi vaihtoehto sekä ympäristön että eläinten hyvinvoinnin kannalta. Laajamittainen luomuun siirtyminen olisi myös kansantalouden kannalta parempi vaihtoehto kuin tavanomainen maatalous. Itse suosin luomua aina kun mahdollista.

Luonnonsuojelu. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on pysäytettävä. Etelä-Suomen metsistä 10 prosenttia tulee suojella, ja soita kannattaa ennallistaa luonnontilaisiksi hiilivarastoiksi. Itse toimin aktiivisesti metsiensuojelun puolesta esimerkiksi kansalaisjärjestöjen kautta.

Luontoharrastus. Lasten ja nuorten luontoharrastusta ja ympäristökasvatusta tulee lisätä. Parhaiten luontoharrastusta vahvistetaan säilyttämällä lähiluontoa sekä huomioimalla ympäristökasvatus ja luonto kaikessa päätöksenteossa. Itse liikun paljon jalan ja pyörällä luonnossa.

Lähiluonto. Lähiluonto ja luonnossa liikkuminen lisää tutkitusti hyvinvointia ja alentaa stressiä. Lähiluontopaikkojen säilyttäminen ja suojelu sekä hyvät kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteydet mahdollistavat monipuoliset lähiluontokokemukset.

M

Maahanmuutto. Maahanmuuttajat ovat voimavara, eivät rasite. Maahanmuuttopolitiikan lähtökohdaksi on otettava inhimillisyys. Tärkeintä on tukea humanitaarisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa. Myös työperäistä maahanmuuttoa tulee tukea. Itse olen syntynyt Pietarissa ja muuttanut Suomeen 2,5 vuoden ikäisenä.

Maatalous. Suomessa tarvitaan maataloutta. Nykyiset maataloustuet tulee suunnata tehotuotannon sijaan ekologisesti kestävään ja eettiseen luomutuotantoon. Lihantuotannon edistämisohjelmien sijaan pitää panostaa kasvisruoan ja luomutuotannon edistämiseen. Ylilannoituksen lopettaminen, maaperän köyhtymisen ehkäisy sekä lihan kulutuksen vähentäminen voisivat leikata maatalouden päästöjä merkittävästi.

Maksuton joukkoliikenne. Selvitysten mukaan joukkoliikenteen maksuttomuus lisäisi Helsingissä matkoja noin kolmanneksella. Yksityisautoilun vähenemisen seurauksena liikenteen tuottamat hiilidioksidipäästöt alenisivat noin kymmenen prosenttia. Tämä olisi hyvin merkittävä päästövähennys ja siksi lähtökohtaisesti kannatettava. Tulisi kuitenkin pitää huoli siitä, että joukkoliikenteen käytön lisääntyminen ei vähentäisi terveydelle edullisemman kävelyn ja pyöräilyn määrää. Vaihtoehtoisesti voitaisiin myös puolittaa lippujen hinnat tai tarjota vain kaikille uusille kaupunkilaisille kuukauden maksuton joukkoliikennekortti, joka totuttaisi uudet asukkaat käyttämään kaupungin joukkoliikennettä.

Malmin lentokenttä. Lentotoiminnan loputtua alueen kaavoitus ja mahdollinen rakentaminen pitää toteuttaa niin, että kentän alueen tärkeitä luonto- ja kulttuuriarvoja ei heikennetä.

Melu. Kenenkään ei tulisi kärsiä melusta. Melu aiheuttaa stressiä ja lyhentää elinikää. Kaupungissa eniten melua aiheuttaa tieliikenne. Sen sijaan elävää kaupunkikulttuuria tulee tukea ja ulkoilmakonsertit voidaan järjestää ilman kohtuutonta meluhaittaa esimerkiksi suunnittelemalla paikat ja lavojen sijoittelu hyvin.

Menoleikkaukset. Tiettyjä menoja, kuten puolustusmenoja ja vastikkeettomia yritystukia, voidaan leikata. Peruspalveluiden höylääminen on osoittautunut huonoksi ratkaisuksi varsinkin pidemmällä aikavälillä. Ympäristölle haitallisista tuista leikkamalla voitaisiin saavuttaa 3-4 miljardin euron säästöt. Leikkaukset palveluihin ja etuuksiin osuvat usein kaikkein heikko-osaisimpiin ja aiheuttavat pidemmällä tähtäimellä vain lisää kustannuksia. Tämä ei ole hyväksyttävää. Elvyttämällä fiksusti ja ekologisesti voidaan luoda hyvinvointia ja pysäyttää velkaantuminen. Investoinnit kannattaa suunnata energiaremontteihin, raideliikenteeseen sekä koulujen ja päiväkotien korjaamiseen. Mahdolliset leikkaukset kannattaa kohdistaa ympäristölle haitallisiin tukiin. Järjestelmää järkevöittämällä ja perustuloon siirtymällä voidaan myös säästää.

Metsiensuojelu. Metsälaki pitää uudistaa ja metsien suojeluun tulee lisätä reilusti rahaa.

Mielenterveyspalvelut. Mielenterveyspalveluihin pitää päästä nykyistä nopeammin ja helpommin. Nopea apu on erityisen tärkeää nuorille. Luukulta toiselle pomputtelu johtaa kestämättömään tilanteeseen.

Minimityöaika. Työelämä on monipuolisempaa kuin ennen, ja vaikkapa opiskelijoiden elämäntilanteeseen osa-aikainen työskentely saattaa sopia hyvin. Ketään ei kuitenkaan tule pakottaa esimerkiksi nollatuntisopimuksiin. Nollatuntisopimuksen irtisanominen työntekijän toimesta ei saa johtaa karenssiin työttömyysturvassa, jos tunteja ei ole tarjottu.

Monikulttuurisuus. Rasismia tulee vastustaa sen kaikissa ilmenemismuodoissa ja tunnustaa jokaisen ihmisen ihmisarvo. Kasvattajia perheistä ja päiväkodeista kouluihin ja muihin oppilaitoksiin on tuettava heidän tärkeässä tehtävässään kasvattaa aktiivisesti antirasistinen seuraava sukupolvi. On aktiivisesti kehitettävä välineitä monikulttuurisen arjen työstämiseen. On tehtävä töitä, jotta valtaväestö integroituisi itse paremmin monikulttuuriseen Suomeen.

N

Nato. Suomen ei tule liittyä Naton jäseneksi. Nato-jäsenyys tekisi Suomen puolueettomuudesta historiaa ja osallistaisi maatamme maailman sotilaallisiin konflikteihin. Tämä lisäisi Suomen turvattomuutta.

Nollasopimukset. Työelämä on monipuolisempaa kuin ennen, ja esimerkiksi opiskelijoiden elämäntilanteeseen nollasopimuksella työskentely saattaa sopia. Ketään ei kuitenkaan tule pakottaa nollasopimuksiin eikä tämän tule heikentää sosiaaliturvaa. Esimerkiksi nollatuntisopimuksen irtisanominen työntekijän toimesta ei saa johtaa karenssiin, jos tunteja ei ole tarjottu.

Nuorten syrjäytyminen. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tulisi tarjota tukea ja ohjausta koko ikäluokan sijaan suoraan riskiryhmille. Nuorten syrjäytymistä ehkäistään parhaiten tukemalla lapsia ja perheitä ajoissa eli vahvistamalla neuvolatoimintaa ja varhaiskasvatuksen tukimahdollisuuksia. Lisäksi tulee ottaa käyttöön joustavat Imatran mallin mukaiset lapsiperheiden palvelut sekä kouluikäisten lastenhoitojärjestelyt ja kotipalvelut vuorotyössä käyvien vanhempien työajaksi.

O

Opetusryhmäkoot. Kouluille on taattava riittävät resurssit, jotta ryhmäkoot voidaan pitää riittävän pieninä ja koulunkäyntiavustajia on mahdollista palkata. Riittävän pienet ryhmäkoot mahdollistavat niin erityistä tukea vaativien kuin nopeammin edistyvien oppilaiden huomioon ottamisen.

Opintotuki. On periaatteellisesti tärkeää, ettei kukaan vähävarainen joudu tyydyttämään perustarpeitaan lainarahalla. Opintotukea tulisi korottaa selvästi nykyisestä. Kun Suomessa siirrytään perustuloon, ei erillistä opintotukea enää tarvita. Itse olen suorittanut opintoni 8-vuodessa kokopäivätyön ohessa nostamatta opintotukea lainkaan.

Osallistuva budjetointi. Osallistuva budjetointi ja sen laajentaminen lisää kaikkien kaupunkilaisten, myös lasten ja nuorten, vaikutusmahdollisuuksia. Osallistuvaa budjetointia on syytä viedä lisäksi kouluihin ja oppilaitoksiin sekä päiväkoteihin.

P

Pakkoruotsi. Jokaisella tulee olla oikeus opiskella Suomessa ruotsia ja saada palveluita omalla äidinkielellään. Pakkoruotsi ei sellaisenaan kuitenkaan toimi ja virkamiesruotsi on riittämätön systeemi takaamaan ruotsinkielisiä palveluita.

Palkankorotukset. Palkankorotusten sijaan työntekijällä on oltava oikeus saada palkankorotuksen sijaan lyhennys työaikaan. Lisäksi on otettava käyttöön kaikille yhtäläinen perustulo.

Palvelusektorin palkkataso. En pidä hyvänä, että yritykset hyödyntävät tiukassa tilanteessa tai työttömänä olevien ihmisten asemaa palkkaamalla heitä työehtosopimuksia pienemmällä palkalla. Monilla palvelusektoriin kuuluvilla aloilla maksetaan jo nyt kohtuuttoman pieniä palkkoja suhteessa työn yhteiskunnalliseen merkitykseen. Pienituloisilta leikkaaminen johtaisi myös välttämättömän kulutuksen pienenemiseen ja sitä kautta työpaikkojen vähenemiseen siinä missä rikkaammilta leikkaaminen vähentäisi enemmän säästämistä.

Palvelusetelit. Esimerkiksi koronatilanne on johtanut siihen, että kiireetöntä hoitoa on jouduttu lykkäämään. Tämän on johtanut joissakin kunnissa poikkeuksellisen pitkiin jonoihin, jotka olisi syytä purkaa mahdollisimman pian koronakriisin jälkeen. Tässä tilanteessa palvelusetelien jakaminen voisi tulla kyseeseen. Yleisellä tasolla hyvinvointipalvelut tulee tuottaa ensisijaisesti julkisesti. Julkisen tuotannon etuna on se, ettei toiminnan tarvitse tuottaa voittoa ja toimintaa voidaan ohjata vahvasti esimerkiksi sosiaalisin perustein. Yritykset ja järjestöt voisivat ottaa joitain tehtäviä tuotettavaksi silloin, kun palvelun laatu ja demokraattinen kontrolli voidaan taata.

Perhevapaat. Vanhemmuuden iloja ja kustannuksia on hyvä jakaa nykyistä tasaisemmin. Parasta olisi ottaa käyttöön 6+6+6 -perhevapaamalli.

Peruskoulu. Suomalainen peruskoulu on maailman huippua. Politiikka ja äänestäminen ei kuitenkaan kiinnosta nuoria, sillä peruskoulu ei anna eväitä yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Sekä peruskoulun että toisen asteen oppilaitosten opetussuunnitelmiin pitää saada lisää demokratiakasvatusta ja koulujen toimintakulttuuria muuttaa osallistuvammaksi.

Perustulo. Jokaisella tulee olla oikeus riittävään perusturvaan. Perustulo mahdollistaisi ihmisille mielekkään tekemisen, tekisi työnteosta aina kannattavaa ja vähentäisi nykyisen tukipolitiikan byrokratiaa.

Pienydinvoimalat. Pienydinvoimalat eivät ole vielä markkinoilla eikä niiden ympäristö- tai turvallisuusvaikutuksista ole juurikaan kokemusta. Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan täytyy tapahtua nopeasti. Tarvitsemme välittömiä toimia päästöjen vähentämiseksi. Toisaalta emme voi sulkea pidemmällä tähtäimellä myöskään mitään vähähiilistä ratkaisua kokonaan pois.

Pormestarimalli. Pormestarimalli lisää päätöksenteon avoimuutta ja selkeyttä sekä vahvistaa demokratiaa. Pormestari voitaisiin valita myös erillisellä suoralla kansanäänestyksellä.

Presidentti. Presidentin valtaoikeuksia voidaan edelleen kaventaa parlamentarismin hengessä. On hienoa, että Suomessa suurinta valtaa käyttää eduskunta, joka edustaa kansaa paremmin kuin yksi presidentti. Toisaalta presidentinvaalit on suosituimpia vaalejamme ja presidentillä on paikkansa suomalaisessa päätöksenteossa. Presidentin tulisi näyttää tietä kestävään kehitykseen ja puhtaampaan tulevaisuuteen.

Pride-liputus. Kunnan tehtävä on pitää huolta ja edistää ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuutta. Osallistuminen Pride-viikon liputukseen ja aktiviteetteihin edistää osaltaan tätä tavoitetta.

Puolustusvoimat. Puolustusvoimia tärkeämpää on huolehtia koulutuksesta ja terveydenhuollosta. Sotilaallisia uhkia suurempia riskejä tuottavat ympäristöuhat kuten luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja ilmastonmuutos. Miesten yleisestä asevelvollisuudesta tulee luopua ja siirtyä kaikille vapaaehtoiseen kansalaispalvelukseen.

Pyöräily. Polkupyöräilyn osuutta liikennesuoritteesta tulee lisätä. Parhaiten tämä onnistuu tekemällä lisää kunnollisia pyöräkaistoja ja pyöräparkkeja, parantamalla pyöräväylien kunnossapitoa, edistämällä liikenneturvallisuutta ja tukemalla esimerkiksi työsuhdepolkupyöräilyä. Itse pyöräilen ympäri vuoden noin 5000 km vuodessa.

Päivähoito. Lasten päivähoito-oikeutta ei tule rajoittaa, vaikka vanhemmat olisivat kotonakin. Jokaisella tulee olla mahdollisuus lasten päivähoitoon.

Pääkaupunkiseutu. Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistäminen olisi hyvä asia. Keinotekoiset kuntarajat aiheuttavat kaavoitusongelmia ja pirstovat yhdyskuntarakennetta. Kuntaliitosten tulee kuitenkin edetä vapaaehtoisesti ja demokraattisesti, ja myös asukkaiden tulee päästä vaikuttamaan asiaan eri vaiheissa.

Pääomatulot. Pääomatulojen verotusta tulee kiristää ja tehdä siitä entistä enemmän progressiivinen.

Päästökauppa. Päästöoikeudet tulee huutokaupata. Päästökauppa on tehokas tapa vähentää päästöjä siellä, missä se on kustannustehokkainta. Pidemmällä aikavälillä voitaisiin ottaa käyttöön myös henkilökohtaiset päästökiintiöt ja niillä käytävä kauppa.

R

Rahoitusmarkkinavero. Suomen tulee ottaa käyttöön rahoitusmarkkinavero. EU-komissio on ehdottanut rahoitusmarkkinaveroa, jolla verotettaisiin osakekauppaa ja joukkovelkakirjoja 0,1 prosentilla ja johdannaismarkkinoita 0,01 prosentilla. Verolla voisi kerätä rahaa ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen sekä tulo- ja varallisuuserojen kaventamiseen. Vaikka kaikki EU-maat eivät olisi mukana, pitäisi Suomen olla edelläkävijä.

Raideliikenne. Raideliikenne on ekologinen ja tehokas tapa siirtää ihmisiä ja tavaroita paikasta toiseen. Ratojen kunnossapito tarvitsee nykyistä enemmän rahaa, ja myös lippujen hinnat ja junien palvelutaso tulisi saada nykyistä kilpailukykyisemmiksi . Itse suosin junaa aina pidemmillä matkoilla.

Ravintoloiden aukioloajat. Ravintolat kuuluvat elävään kaupunkikulttuuriin. Vapaassa yhteiskunnassa kiellot ja rajoitukset pitää perustella hyvin. Alkoholi aiheuttaa Suomessa vuosittain 6-7 miljardin euron kustannukset. Alkoholi on suurin yksittäinen työurien lyhentäjä sekä työikäisten suurimpana kuolinsyynä että työkyvyttömyyseläkkeiden taustatekijänä. Alkoholin haittoja voidaan vähentää tehokkaimmin puuttumalla hintaan ja saatavuuteen. Aukioloajat kannattaa mieluummin pitää ennallaan, kuin lähteä tekemään muutoksia.

Reilu kauppa. Julkisissa hankinnoissa tulee vaatia Reilun kaupan tuotteita. Nykyinen hankintalaki antaa mahdollisuuden määritellä tarjouspyyntöön myös eettisiä kriteereitä – tätä mahdollisuutta täytyy käyttää. Itse suosin reilun kaupan tuotteita aina kun mahdollista.

Ruoka. Pidämme huolta Itämerestä maatalouden ravinnekuormitusta pienentämällä ja luomutuotantoa lisäämällä. Parannamme tuotantoeläinten hyvinvointia ja lakkautamme turkistarhauksen. Suosimme terveellistä kasvisruokaa. Itse noudatan vegaaniruokavaliota ympäristö- ja ilmasto- sekä terveys- ja eläinoikeussyistä.

Ruotsin kieli. Jokaisella tulee olla oikeus opiskella Suomessa ruotsia ja saada palveluita omalla äidinkielellään. Ruotsin opetus ei nykyisellään toimi ja virkamiesruotsi on riittämätön systeemi takaamaan ruotsinkielisiä palveluita. Kielten opiskelussa olisi syytä lisätä puhumisen osuutta, jotta kielitaito olisi osa arjen taitoa.

Ruuhkamaksut. Pääkaupunkiseudulla on otettava käyttöön ruuhkamaksut mahdollisimman nopeasti. Tutkimusten mukaan liikenneturvallisuus paranisi ruuhkamaksujen myötä, keskustan viihtyvyys lisääntyisi ja joukkoliikenteen osuus kasvaisi. Myös liikenteen päästöt ja melu vähenisivät. Ruuhkamaksut olisivat tehokkain yksittäinen toimenpide liikenteen haittojen vähentämiseksi.

S

Saimaannorppa. Koko Saimaan verkkokalastuksen täyskiellon lisäksi pitäisi tiukentaa rantarakentamisen lupakäytäntöjä Saimaalla. Siirtymävaiheessa mahdollinen elinkeinon menetys tulee korvata.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Kaikilla tulee olla yhtäläiset oikeudet lain edessä, eikä ketään saa syrjiä seksuaalisen suuntautumisen takia.

Siviilipalvelus. Sivarin kestoa tulee lyhentää ja palveluspaikkojen määrää lisätä. Nykyisestä siviilipalveluksesta voidaan luopua, samalla kun luovutaan miesten yleisestä asevelvollisuudesta ja siirrytään vapaaehtoiseen kansalaispalvelukseen.

Sosiaaliturva. Ketään ei saa jättää heitteille. Perustulo varmistaisi kaikille yhtäläisen perusturvan.

Sosiaaliset erot. Kaupungissa on kaikkien etu – niin rikkaiden kuin köyhien, sairaiden kuin terveiden, maahanmuuttajien kuin kantaväestön, nuorien kuin vanhojen, että kaupungin kaikilta kolkilta löytyy monenlaista väkeä, tasalaatuisia eli hyvälaatuisia palveluita ja asumisen erilaisia mahdollisuuksia.

Sosiaalitoimi. Sosiaalipalvelut ovat kaupungin tärkeä ydintehtävä. Sen suhde kaupunkilaisiin pitäisi olla kuin fiksun vanhemman suhde lapsiinsa: autetaan kun tarvitaan, kannustaen omatoimisuuteen. Luottamuksen hengessä.

Sote. Sote-uudistus parantaa palveluiden tasa-arvoista saatavuutta, mikäli uudistus onnistuu hyvin. Toisaalta riskinä on, että muutos vie palvelut pois pienemmiltä paikkakunnilta. Kustannusvaikutukset jäävät vielä nähtäväksi, kun rahoituskuvio on auki. Hankinnoissa tulee varmistaa, että myös pienet yritykset ja järjestöt pystyvät säilymään tuottajina.

Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus. Sukupuolenilmaiseminen on itsemääräämisoikeus, joka tulee taata. Kaikki ovat yhdenvertaisia sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta.

Sukupuolikiintiöt. Esimerkiksi naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa on Suomessa pieni. Sukupuolikiintiöt ovat olleet tehokas keino edistää tasa-arvoa.

Sukupuolitietoinen  budjetointi. Sukupuolitietoinen budjetointi antaa eväitä arvioida kunnan rahan käyttöä eri sukupuolten näkökulmasta, esimerkiksi yritystoiminnan tai lasten harrastustoiminnan tukemisessa. Sukupuolitietoisen budjetoinnin ohella on tärkeää vahvistaa myös ilmastobudjetointia ja lapsibudjetointia.

Suora demokratia. Ihmisten suoria vaikutusmahdollisuuksia tulee lisätä. Tämä onnistuu esimerkiksi ottamalla Suomessakin käyttöön sitovat ja suorat kansanäänestykset ja kansalaisaloitteet sekä tukemalla lähi- ja paikallisdemokratiaa. Myös osallistuva budjetointi lisää ihmisten vaikutusmahdollisuuksia. Esimerkiksi Helsinki ansaitsisi vaaleilla valitun pormestarin.

Suurpedot. Suomen suurpetojen, erityisesti susien, määrä on laskenut hälyttävästi. Suomen susikantaa tulisi kasvattaa. Susi ja muut suurpedot ovat keskeinen osa suomalaista luontoa ja kulttuurihistoriaa. Eläinsuojelua ja suurpetoja koskevat kysymykset tulisi siirtää maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriön vastuulle. Salakaatoihin tulisi puuttua aktiivisemmin.

Sähköinen liikkuvuus. Sähköautoinfrastruktuuria ja teollisuutta tulee tulee tukea niin, että öljyriippuvuudesta päästään vähitellen eroon. Akkuteknologiaa tulee kehittää. Akkujen kierrätyksessä ja standardoinnissa Suomen pitää kuulua maailman kärkikastiin. Lyijyakuista on hankkiuduttava eroon vähäisten latauskertojen ja myrkyllisyyden vuoksi. Sähköauto ja -hybridituotannossa on katsottava erityisesti joukkoliikenteen suuntaan. Suuntana tulee kuitenkin olla päästöjen vähentyminen, oli ihmisen tarvitsema kulkemismuoto minkälainen hyvänsä.

T

Taide. Taide pitää ihmiset järjissään. Taide tukee myös itsetuntemusta ja ihmisenä kasvua. Taidealan korkeakoulutusta tulee tukea ja apurahajärjestelmää kehittää.

Taksien hintasäätely. Taksit voisivat jo nyt ajaa valtion säätämää enimmäishintaa halvemmalla, mutta näin ei ole tapahtunut. Alan ongelma on se, että kilpailua ei ole, ja siksi hinnat ovat korkeat. Mikäli alalle tulee kilpailua, pitää varmistaa, että taksipalvelut säilyvät esimerkiksi haja-asutusalueella. Kilpailu mahdollistaa paremman palvelun ja alhaisemmat hinnat, jolloin tarve auton omistamiselle vähenee.

Tasa-arvo. Kaikille tulee taata yhdenvertaisuus sukupuoleen, etniseen taustaan, uskontoon tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta.

Tasa-arvoinen avioliittolaki. Kansalaisilla tulee olla yhtäläiset oikeudet lain edessä seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Homo- ja lesbosuhteet ovat totta riippumatta siitä, mitä niistä ajattelemme. Näissä suhteissa on myös lapsia. Lapsen kannalta on hyvä, jos hänellä on kaksi rakastavaa vanhempaa sukupuolesta riippumatta. Mies- ja naispareilla tulee myös olla adoptio-oikeus.

Tekijänoikeudet. Myös luovaa työtä tekevien on voitava ansaita elantonsa työllään. Kulttuuri kuuluu kaikille, mutta maksajiksi ei voida asettaa kulttuurin tekijöitä. Piratismin rangaistukset ovat liian rajuja. Parhaiten piratismia torjutaan uusilla liiketoimintamallella, kuten Spotify ja Netflix osoittavat.

Terveydenhuolto. Hyvinvointipalvelut tulee tuottaa ensisijaisesti julkisesti. Julkisen sektorin etuna on se, että toimintaa voidaan ohjata muillakin perusteilla kuin sillä, mistä saadaan isoimmat voitot. Yritykset ja järjestöt voisivat ottaa joitain tehtäviä tuotettavaksi silloin, kun palvelun laatu ja demokraattinen kontrolli voidaan taata. Julkista terveydenhuoltoa voidaan edistää esimerkiksi poistamalla Kela-korvaukset yksityiseltä terveydenhuollolta ja siirtämällä rahat julkisen terveydenhuollon parantamiseen. Terveys on enemmän kuin sairauksien puutetta. Kyse on koetusta elämän laadusta ja hallinnasta, jota yksilöllä voi olla, vaikka sairaus tai vamma elämää vaikeuttavatkin. Terveydenhuollossa tulisi tukea ennaltaehkäiseviä ja elämänlaadun kohennukseen tähtääviä toimenpiteitä esimerkiksi yhdessä sosiaalitoimen kanssa.

Terveyskeskusmaksut. Jokaisella tulisi olla tulotasostaan riippumatta mahdollisuus saada perusterveydenhuoltopalveluita. Maksuttomuus tarkoittaa matalaa kynnystä hakeutua terveydenhuollon piiriin. Tämä mahdollistaa ennaltaehkäisyn. Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto taas säästää terveydenhuoltokuluja pidemmällä tähtäimellä.

Transaktiovero. Valuutanvaihtovero olisi tehokas keino hillitä keinottelua ja lisätä verotuloja.

Translaki. Tasa-arvoinen oikeus sukupuolenilmaisuun itsemäärämisoikeuden nojalla on taattava kaikille. Nykyinen syrjivä laki, joka vaatii pakkosterilisaation, transsukupuolisuuden diagnosoinnin ja naimattomuuden, on muutettava.

Tuloerot. Edes Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa ihmiset eivät synny tasa-arvoisina, vaan esimerkiksi koulutustasossa, varallisuudessa ja sosiaalisissa ongelmissa on yhä vahvaa periytyvyyttä. Lisäksi monet pienituloiset ihmiset hoitavat yhteiskunnan kannalta välttämättömiä tehtäviä pienellä palkalla tai täysin palkatta. Tämä ei ole hyväksyttävää. Tuloeroja tulee siis kaventaa. Tuloeroja tulee kaventaa myös siksi, että se lisää tutkimusten mukaan ihmisten hyvinvointia ja onnellisuutta. Perustulo takaisi kaikille yhtäläisen perusturvan. Tuloveron progressiota voidaan lisätä niin, että rikkaat maksavat nykyistä enemmän ja köyhät nykyistä vähemmän. Pienipalkkaisten tuloveroa voidaan alentaa myös siten, että verotuksen painopistettä siirretään luonnonvarojen käytön verotukseen.

Turkistarhaus. Turkistuotanto ei ole eettisesti kestävällä pohjalla.  Se aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä eläimille ja ympäristöhaittoja esimerkiksi paikallisesti suurien ravinnepäästöjen muodossa. Elinkeinosta tulee luopua ja varmistaa sen harjoittajille muita toimeentulon lähteitä.

Turve. Turpeen poltto aiheuttaa kivihiiltäkin pahemmat kasvihuonekaasupäästöt. Turpeen energiakäytöstä tulee luopua mahdollisimman pian, sillä se pilaa myös vesistöt ja kauniin suoluonnon. Ensi vaiheessa tulee luopua polttoturpeen tuista ja luonnontilaisille soille annetuista turpeenlouhintaluvista.

Tuulivoima. Tuuli on yksi nopeimmin kasvavista energiantuotantomuodoista. Suomi on ollut tuulivoiman kehitysmaa. Tuulivoimaa tulee lisätä ja rutkasti ottaen huomioon luontokohteet, maisema, melurajat, välkkeet, sijaintialueen luontoarvot ja linnuille sekä muulle lajistolle tärkeät alueet. Tuulivoimaloiden sijoittamisessa tulisi painottaa luontoalueiden sijasta teollisuusalueita, entisiä turpeennostoalueita, isojen teiden läheisyyttä, laajempia peltoalueita sekä muita voimakkaan ihmisvaikutuksen piirissä olevia alueita. Omasta mielestäni tuulivoimalat ovat kauniita.

Työaika. Keskimääräistä työaikaa voidaan lyhentää. Työajan lyhentäminen mahdollistaisi työn tasaisemman jakautumisen ja antaisi ihmisille enemmän vapaa-aikaa sekä mahdollisuuksia tehdä muitakin merkityksellisiä asioita.

Työehtosopimukset. Työehdot ja palkat on perusteltua sopia työntekijä- ja työnantajaliittojen kesken ja mahdollisesti myös keskusjärjestöjen kesken, jos sopu löytyy. Joillakin aloilla voi olla perusteltua ottaa työehtosopimukseen mahdollisuus työpaikkakohtaiseen sopimiseen luottamushenkilön myötävaikutuksella. Liitto- ja keskusjärjestötason sopimisesta ei kuitenkaan pidä luopua.

U

Uraanikaivokset. Suomeen, tai minnekään muuallekaan, ei tule avata yhtään uutta uraanikaivosta niiden ympäristö- ja terveyshaittojen takia.

Uskonto. Koulujen uskonnonopetus tulisi korvata kaikille yhteisellä katsomusaineella. Kirkon varojen kerääminen yhteisöveron avulla tulee lopettaa. Olisi oikeudenmukaisempaa, jos kirkon jäsenet voisivat maksaa tukimaksunsa esimerkiksi jäsenmaksuina. Kirkon lakisääteiset tehtävät tulee siirtää valtion ja kuntien vastuulle. Itse en kuulu mihinkään uskontokuntaan.

Uusiutuva energia. Energiavalinnat ovat erittäin keskeinen osa ilmasto-ongelman ratkaisua, ja ilmastohaasteeseen vastaamisessa on kyse moraalisesta velvollisuudesta tulevia sukupolvia kohtaan. Uusiutuviin energialähteisiin panostaminen on varsinkin pitkällä tähtäimellä taloudellisesti järkevää. Jo nyt monet sijoittajat vetävät rahojaan pois fossiilisista. Puhtaan energiapolitiikan seurauksena voimme saavuttaa päästötavoitteet ja synnyttää Suomeen kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Investoimalla energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja kestäviin hankkeisiin kuten raideliikenteeseen ja pyöräilyyn, hyödymme pidemmällä tähtäimellä. Energiaomavaraisuudella voimme saada 8,5 miljardia euroa lisää kotimaiseen talouteen.

V

Vaalirahoitus. Vaalirahakohu osoitti aikanaan, että Suomessa on paljon tehtävää avoimuuden edistämiseksi. Vaalirahoitukselle tulee asettaa katto, jotta rahan keruusta ei muodostu vaalien ensimmäistä kierrosta.

Vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet. Päätöksenteko ei saa karata ihmisten ulottumattomiin. Kaikilla pitää olla mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin kysymyksiin mieluiten jo asioiden valmisteluvaiheessa. Myös epämuodolliset ja rekisteröimättömät verkostot tulee huomioida päätöksenteossa. Helsingissä pormestari tulisi valita vaaleilla.

Valkoposkihanhi. Valkoposkihanhi on EU:n lintudirektiivillä ja luonnonsuojelulailla rauhoitettu ja hanhia ei niin vaan voi ruveta hävittämään Helsingin omin luvin. Yksi toimiva ja myös luonnon monimuotoisuutta parantava vaihtoehto valkoposkihanhien aiheuttamien haittojen vähentämiseen olisi nurmikkoalueiden osittainen niityttäminen. Niityillä taas voisi rajata pienempiä piknik-nurmikolle varattuja alueita, tämä pitäisi hanhet poissa. Muita keinoja voisivat olla erilaiset hanhia häiritsevät varoitusäänet tai alueiden aitaaminen.

Valtion velkaantuminen. Liian voimakas velkaantuminen kaventaa tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkaa hyvinvointipalveluitamme. Toisaalta menojen leikkaaminenkaan ei ole kaikissa tilanteissa järkevää. Sen sijaan ympäristölle haitallisista tuista leikkaamalla voitaisiin saavuttaa 3-4 miljardin euron säästöt, ja puhdasta teknologiaa edistämällä 40 000 uutta työpaikkaa.

Valvontaeläinlääkärit.  Jokainen Suomen kunta tai kaupunki tarvitsee valvontaeläinlääkärin viran yksin tai yhteistyössä naapurikuntien kanssa.

Vammaiset. Vammaisilla on oikeus elää yhdenvertaisina vammattomien kanssa ja vapaana syrjinnästä. Vammaisten ihmisoikeuksien toteutumista on alettava valvoa nykyistä järjestelmällisemmin. Vammaisilla on oltava oikeus saada lakisääteiset palvelut ja tuet asuinkunnasta riippumatta.

Vanhustenhoito. Vanhuksilla tulee olla oikeus hyvää hoitoon iästä ja asuinkunnasta riippumatta. Kotona asuminen parantaa usein vanhusten elämänlaatua ja ylläpitää toimintakykyä. Samalla esimerkiksi omaishoito täydentää julkisia palveluita ja tuo taloudellisia säästöjä. Omaishoitajista pitää kuitenkin pitää nykyistä parempaa huolta. Käytännössä tämä onnistuu korottamalla ja yhtenäistämällä palkkioita sekä sujuvoittamalla vapaa- ja lomajärjestelyitä. Laadukkaaseen kotihoitoon tarvitaan myös henkilöstömitoitus, jotta ketään ei jätetä heitteille.

Varhaiskasvatus. Tasa-arvon ja varhaiskasvatuksen edistäminen ovat tärkeitä tavoitteita. Varhaiskasvatuksen asemaa lapsen oikeutena tulee vahvistaa. Perheissä on kuitenkin erilaisia tilanteita, ja siksi voi olla tarpeen, että lapset saavat olla pidempään kotihoidossa. Kotihoidontuki on nykyisellään erittäin pieni ja pikkulapsiaika usein raskasta. Perheiden taloudellista toimeentuloa ja jaksamista on tärkeä tukea tässä elämänvaiheessa.

Veganismi. Kasvisruoan suosiminen edistää ihmisten terveyttä, eläinten hyvinvointia ja parantaa ympäristön tilaa. Veganismia tulee edistää maataloustukipolitiikkaa uudistamalla, ruoan arvolisäveroa porrastamalla, asettamalla haittavero lihalle ja juustolle, suosimalla julkisissa hankinnoissa kasvisruokaa sekä laittamalla ympäristömerkinnät pakkauksiin. Julkisissa ruokaloissa, esimerkiksi päiväkodeissa ja kouluissa, tulee olla aina myös vegaanivaihtoehto.

Venäjä. Venäjä on Suomelle hyvä kumppani. Ihmisoikeudet, rauhan edistäminen, oikeusvaltioperiaate, kestävä kehitys ja esimerkiksi köyhyyden vähentäminen on huomioitava kaikessa ulkosuhteiden hoidossa. Venäjään liittyvät uhat ovat luonteeltaan ekologisia. Näitä uhkia ovat esimerkiksi öljykuljetukset, vanhentuneiden ydinvoimaloiden käyttö ja metsäpalot.

Venäjään kohdistuvat pakotteet. Suomen tulee olla mukana EU:n yhteisessä rintamassa. EU:n sisällä tulee kuitenkin pitää huolta siitä, että pakotteista maksettava hinta ei muodostu kohtuuttomaksi yksittäisille jäsenmaille kuten Suomelle. Venäjän tilanne on Putinin kaudella muuttunut, ja esimerkiksi ilmatilaloukkaukset osoittavat huonoa ulkopoliittista käytöstä. Sotilaallista uhkaa ei ole tällä hetkellä näköpiirissä, mutta Suomen on otettava kiristynyt ulkopoliittinen tilanne huomioon idänpolitiikassaan.

Verkkotiedustelu. Viestintäsalaisuus on perustuslain ja ihmisoikeussopimusten suojaama. Perustuslain mukaan tätä perusoikeutta voidaan rajoittaa vain, jos rajoitus on erittäin tarkkaan rajattu ja ehdottoman tarpeellinen. Ehdotettu kaikkiin kansalaisiin kohdistuva valvonta ei ole oikeassa suhteessa mahdollisesti saavutettavaan hyötyyn nähden ja se on siten perustuslain vastaista.

Veronkorotukset. Mahdolliset veronkorotukset tulee kohdistaa hyvätuloisiin. Työn verotuksesta tulee siirtyä luonnonvarojen kulutuksen verotukseen. Tämä tulee tehdä kuitenkin siten, että pienituloisimmat eivät kärsi eikä Suomi ajaudu tasaveron suuntaan. Pääomatuloverotusta voidaan nostaa, ja sen progressiota voidaan lisätä. Myös perintöveroa voidaan nostaa, jotta suurten ikäluokkien hyvinvointi- ja terveyspalvelut voidaan turvata.

Veroparatiisit. Veroparatiisien lakkauttaminen on oikeudenmukaista kaikkia maailman veronmaksajia kohtaan. Erityisen tärkeää se olisi kehitysmaille, jotka menettävät veroparatiiseihin 5-10-kertaisen summan vastaanottamansa kehitysavun määrästä.

Verotus. Työn verotuksesta tulee siirtyä luonnonvarojen kulutuksen verotukseen. Tämä tulee tehdä kuitenkin siten, että pienituloisimmat eivät kärsi, eikä Suomi ajaudu tasaveron suuntaan. Pääomatuloverotusta voidaan nostaa, ja siitä voidaan tehdä progressiivinen. Myös perintöveroa voidaan nostaa, jotta suurten ikäluokkien hyvinvointi- ja terveyspalvelut voidaan turvata.

Vesiensuojelu. Maatalouden fosforikuormitusta tulee vähentää ja vapaana virtaavat vedet säilyttää luonnontilaisina. Pohjavesivarantoja pitää suojella sekä jätevesipuhdistamot ja viemäriverkostot uudistaa kestämään rankkasateita.

Vesivoima. Vesivoima on vähäpäästöistä ja tehokasta säätövoimaa. Nykyisiä voimaloita voidaan tehostaa, kunhan vaelluskalakannoista ja ekosysteemeistä pidetään huolta. Uusia vesivoimaloita ei tule rakentaa, koska ne tuhoaisivat harvat jäljellä olevat luonnontilaiset vesistöt.

Vihapuhe. Käyttäytyminen muita kohtaan tulee olla aina asiallista eikä kehenkään tule kohdistua vihapuhetta tai henkilöön kohdistuvaa häirintää.

Vuokra-asunnot. Vuokra-asuntoja tarvitaan lisää. Tämä auttaa myös asunnottomuuden vähentämisessä. Asumisen hinta esimerkiksi Helsingissä on korkea, eikä kaikilla ole mahdollisuutta hankkia kovan rahan omistusasuntoa.

Y

Ydinvoima. Uutta ydinvoimaa ei tule rakentaa, ja sen käytöstä tulee luopua siirtymäajalla. Ydinvoimaan liittyy merkittäviä ympäristöongelmia uraanin louhinnasta aina jätteen loppusijoitukseen asti. Ydinvoiman avulla päästöjä ei voida vähentää yhtä nopeasti ja tehokkaasti kuin panostamalla energiatehokkuustoimiin ja uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen.

Yksilön vastuu. Yksilö voi tehdä paljon oman ja lähipiirinsä hyvinvoinnin eteen. Yhteiskunnan tulee kuitenkin viime kädessä varmistaa, että ketään ei jätetä.

Yksityinen terveydenhuolto. Hyvinvointipalvelut kuten terveydenhoito tulee tuottaa ensisijaisesti julkisesti, koska tällöin yhteinen panos pitää koko kansa terveinä ja pitkäikäisinä menee täysimittaisesti tähän tarkoitukseen. Sosiaali- ja terveyssektorin pitää kuitenkin olla nykyistä ketterämpi oppimaan. Julkista terveydenhuoltoa voidaan edistää poistamalla Kela-korvaukset yksityiseltä terveydenhuollolta ja siirtämällä rahat julkisen terveydenhuollon parantamiseen. Yksityistä terveydenhuoltoa tarvitaan täydentämään julkista terveydenhuoltoa esimerkiksi työterveydenhuollon muodossa. Yksityinen terveydenhuolto ei saa olla ohituskaista.

Ympäristöhallinto. Alueellisen ympäristöhallinnon resursseja tulee vahvistaa. Osia työ- ja elinkeinoministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä maa- ja metsätalousministeriöstä tulee siirtää ympäristöministeriön alaisuuteen.

Ympäristökasvatus. Ympäristökasvatuksen asemaa perusopetuksessa tulee vahvistaa. Jokaisella hallinnonalalla tulisi olla ympäristökasvatuksesta vastaava henkilö.

Ympäristöverot. Verotuksen painopistettä tulee siirtää luonnonverojen kulutuksen verotukseen. Kulutusverot tulee toteuttaa progressiivisesti, jotta kaikkein pienituloisimmat eivät kärsi kohtuuttomasti.

Yrittäjyys. Nykyään yhä useampi työntekijä on jossain vaiheessa työuraansa työsuhteen ja yrittäjyyden välimaastossa. Nämä työmuodot täytyy tunnista entistä paremmin ja poistaa verotuksessa sekä sosiaaliturvassa olevat epäkohdat. Itsekin toimin yrittäjänä sekä teen paljon erilaisia keikkahommia esimerkiksi kirjoitustöiden ja puhetilaisuuksien muodossa.

Ä

Älykkäät sähköverkot. Mahdollistavat hajautetun pienimuotoisen energiatuotannon (pientuuli- ja aurinkovoima, sähköautot, maatilojen bioenergia) sekä sähkökapasiteetin mitoituksen ja energian paremman varastoinnin.  Tämä mahdollistaa uusiutuvien energialähteiden lisäämisen, energiatehokkuuden paranemisen sekä sähköhäviöiden pienenemisen ja toimitusvarmuuden parantumisen.

Äänioikeus. 16-vuotias on riittävän kypsä äänestämään kuntavaaleissa. Ikärajaa laskemalla demokratiaoppiminen lisääntyisi ja nuoret pääsisivät vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin. 16-vuotias on vastuussa rikosoikeudellisesti ja joutuu maksamaan tuloistaan veroja, joten olisi perusteltua, että hän voisi myös vaikuttaa päätöksentekoon äänestämällä. Ylipäätään on tärkeää, että nuoret voisivat olla mukana päättämässä asioista, joiden kanssa he joutuvat kuitenkin viime kädessä tulevaisuudessa elämään.

Ö

Öljy. Suomen tulee irtautua öljyriippuvuudesta. Tämä onnistuu panostamalla energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin kuten bio- ja aurinkoenergiaan, tuulivoimaan ja maalämpöön.