Janne Käpylehto: Ydinvoimavaalit

Vieraskynäblogissa Janne Björklund

Minun ei pitänyt kirjoittaa ydinvoimasta, mutta viimeaikaisten tapahtumien johdosta sorrun tähän aiheeseen.

Miten Soinia voidaan viedä kuin pässiä narussa?

Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelma kertoo seuraavaa:

Ydinvoiman rinnalla kehitetään uusiutuvia energialähteitä hyödyntävää energiatuotantoa etenkin lämmöntuotannossa.

Siis mitä? Tuohan tarkoittaa että ydinsähkön osuus Suomen sähköntuotannosta lähentelee Ranskan lukemia. Jo myönnetyillä kahdella lisäreaktorilla päästään lähes 60 prosentin ydinsähköosuuteen.

Eduskuntavaaliohjelman kirjaus lienee ydinvoimalobbari Matti Putkosen käsialaa. Putkosen kaltaista vaalityöntekijää ei ole aikaisemmin töissä ollut ja nyt tälläiselle oli tilausta. On harmillista, että Soini on syönyt ydinvoiman ilosanoman nikottelematta.

Perussuomalaisten vahvuus on, että ehdokkaita löytyy laidasta laitaan. Energia-ilmastokysymyksissä Perussuomalaisia on haukuttu runsaasti. Haluan nyt kuitenkin kehua kahdella tapaa. Kaikki edustajat äänestivät lisäydinvoimaa vastaan 1.7.2010 sekä nostaisin kaksi ehdokasta sitaattien muodossa.

Antti Valpas:
Kevään luvat olivat mielestäni virhe. Ydinvoima on menneisyyttä, nyt pitäisi katsoa tulevaisuuteen uusien energiamuotojen kehittelyssä.

Vesa-Matti Saarakkala:
Jos yksi rakenteilla oleva uudenaikainen ydinvoimala ja kaksi tulevaa uudenaikaista ydinvoimalaa eivät riitä, niin sitten ei riitä kyllä mikään. Nyt on uusiutuvan energian ja hajautetun energiatuotannon vuoro.

Ydinvoima ja Vihreät

Vaalirahakohujen aikaan painotettiin että on syytä tarkastella miten asia on, mutta myös sitä miltä asia näyttää ja tuntuu.

Saksassa Vihreät ovat ponnistaneet ennenkuulumattomaan kannatukseen ydinvoiman ja Fukushiman vuoksi. Suomessa kannatus on pysynyt suunnilleen samana.

Entäs jos Vihreät olisivat lähteneet hallituksesta lätkimään periaatepäätösmenettelyn aikana tai jälkeen? Vihreät ovat saaneet kuulla hallituksessa pysymisestä aivan tarpeeksi, esimerkiksi Timo Soini on avautunut aiheesta jatkuvasti. Tottakai tämä nälviminen on tarkoituksenhakuista ja turhaa, mutta silti sillä on merkitystä.

Teimme eduskunnassa ja hallituksessa kaiken mahdollisen on jo hokema. Jos Vihreiden johto olisi arvannut, että päätöksestä tulee näin paljon sanomista, olisiko hallituksesta kannattanut sittenkin lähteä, vaikka useista muista päätöksistä olisi Vihreät olleet sen jälkeen ulkona?

Olen varma, että Vihreiden kannatus olisi nyt suurempi, jos Vihreät olisivat lähteneet hallituksesta lätkimään.

Janne Käpylehto on Luonnonsuojeluliiton entinen energiakampanjoitsija joka työskentelee tällä hetkellä kehitysjohtajana sovelletun matematiikan alalla.

Yksi kommentti artikkeliin ”Janne Käpylehto: Ydinvoimavaalit”

  1. ”Tuohan tarkoittaa että ydinsähkön osuus Suomen sähköntuotannosta lähentelee Ranskan lukemia.”

    Ei olisi varmaan ollenkaan pahitteeksi, jos myös hiilidioksidipäästömme ja energiasektorin päästöt lähentelisivät Ranskan lukemia. Vuonna 2007 kuusi tonnia per asukas – Suomessa 12,12 tonnia/asukas.

    Mainittakoon, että ilmastoltaan ja etäisyyksiltään Suomeen liki verrannollinen Ruotsi on kyennyt vastaavalla reseptillä – tosin suuremmalla vesivoiman osuudella – pudottamaan päästönsä 5,36 tonniin per asukas jo vuonna 2007. Se on Kiinan tasoa.

    Joskus ennen Fukushimaa oli muistaakseni sellainenkin ongelma kuin ilmastonmuutos. Ja, vaikkei tätä vielä lehdissä olekaan julistettu, päällä on sellainen ongelma kuin fossiilisten polttoaineiden tuotantohuippu. Lyhyesti, tulossa on energiakriisi. Riittävätkö vaihtoehdot esimerkiksi öljyn ja kaasun korvaamiseen? Ihan varmasti?

    Vihreä liike voi kyllä voittaa taistelun ydinvoimaa vastaan, mutta se saattaa silloin hävitä sodan ilmastonmuutosta vastaan.

Kommentointi on suljettu.

Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa