Janne Björklund: Euroopan energiatulevaisuus nojaa yhä vahvemmin uusiutuvaan

Vieraskynäblogissa Janne Björklund

Juuri ilmestynyt Euroopan tuulivoimayhdistyksen tilasto kertoo, että aurinkosähkön läpimurto EU:ssa tapahtui viime vuonna. Aurinkosähkön osuus uudesta sähköntuotantokapasiteetista 2,5 -kertaistui viime vuonna ohittaen jopa tuulivoiman.

Uusiutuvan osuus uudesta kapasiteetista on noussut tasaisesti jo 10 vuotta. Kehityksen jatkuessa samaan tapaan voidaan arvioida, että vuonna 2020 EU:n uudesta valmistuvasta sähköntuotantokapasiteetista on uusiutuvaa energiaa lähemmäs 100%.

Energiantuotantomuodoilla on monia ominaisuuksia kuten hiilijalanjälki, tuotantoketjun ympäristöystävällisyys, raaka-aineiden käyttö, luvitus, rakentamisaika ja tuotantohinta. Tuotantohinnalla(eli paljonko tuotettu kWh maksaa) on tietysti merkitystä, mutta uusiutuvan leviämistä edistää pieni muutos ajattelutavassa: paras ja puhtain saa maksaa. Professori Lund on kuvannut osuvasti aurinkosähköä energiantuotannon ’Rolls-Royceksi’.

Uusiutuvaa energiaa saadaan nopeasti jos tahtoa on. Espanjassa rakennettiin vuonna 2008 – siis yhden ainoan vuoden aikana – 6000 megawattia tuulivoimaa. Kapasiteetti on kolminkertainen verrattuna Suomen tavoiteteeseen vuodelle 2020. Ympäristöjärjestöillä on tosin ollut jo pitkään johdonmukaisesti näkemys 4000 megawatin tuulivoimakapasiteetista vuodelle 2020. Tilaa tuulivoimalle kyllä löytyy. Ruotsissa, Piteån kunnan alueelle ollaan juuri rakentamassa valtavaa, 4000 megawatin tuulivoimapuistoa.

Seuraava eduskunta saa päätettäväkseen taas kerran useita tärkeitä energiaan liittyviä asioita. Olisi mahtavaa, jos Leo voisi olla tässä yhä vahvemmin mukana.

Kirjoittaja on Luonnonsuojeluliiton entinen energiakampanjoitsija joka työskentelee tällähetkellä kehitysjohtajana sovelletun matematiikan alalla.


3 kommenttia artikkeliin ”Janne Björklund: Euroopan energiatulevaisuus nojaa yhä vahvemmin uusiutuvaan”

  1. Myös kunnat voivat tukea ilmastoteknologiaa ja uusiutuvia. Esimerkiksi takaamalla tai välittämällä halpakorkoista lainaa aloittaville yrityksille tai suuremmille hankkeille. Samalla kuntaan tulee uusia työpaikkoja nopeasti kasvavalle alalle. Kunnat ovat myös avainasemassa energiayhtiöiden omistajina ja suurina energian käyttäjinä.

  2. Mielenkiintoinen kirjoitus, mutta siinä on useita tälle puheenaiheelle tyypillisiä puutteita tai suoranaisia harhaanjohtoja.

    Ensinnäkin, tyypillinen aloitus: käytetään hyvin marginaalisen, syntyvän alan hurjia kasvuprosentteja ja ekstrapoloidaan ne suoraan tulevaisuuteen. Totta kai pienikin lisäys uusiutuvan energian tuotannossa näkyy suurina kasvuprosentteina, koska lähtötaso on niin olemattoman matala, esimerkiksi Espanjassa vuonna 2006 97 GWh. Samalla logiikalla – ”muutaman vuoden päästä näillä kasvuprosenteilla…” – puolusteltiin esimerkiksi 1990-luvun lopun Internet-kuplaa. Toivoahan tuota sopii, mutta lieneekö realismia?

    Toiseksi, kuten Janne Björklund toteaakin, energiantuotannolle on monia mittareita. Yksi hyvistä mittareista on todellinen tuotettu teho. Miksi tässäkin artikkelissa käytetään erittäin harhaanjohtavaa ja epätodellista mittaria – asennettua tehoa – kun kaikki asiaan vähänkin perehtyneet tietävät, että aurinko- ja tuulivoiman kapasiteettia ei yksinkertaisesti voi arvioida sen perusteella? Ettei vain syynä olisi se, että näin saadaan paljon suurempia ja vaikuttavampia numeroita?

    Kolmanneksi, olen ihan jonkin verran eri mieltä siitä, että hinta per tuotettu kWh olisi jotenkin muuttunut irrelevantiksi. Todellisena syynä etenkin aurinkovoiman nopeaan nousuun on ollut tukiaispolitiikka. Etenkin Saksan ja Espanjan avokätiset tukiaiset ovat olleet suoranaisena syynä useimpiin asennuksiin, kuten selvinnee tästä pikku-uutisesta yöaikaan tuottavista aurinkopaneeleista (!). Kyllä, Espanjassa on ollut kannattavaa pyörittää dieselgeneraattoreita ja myydä tuotettu sähkö ”puhtaana aurinkosähkönä,” kiitos avokätisten tukiaisten. Miksei tätä olennaista faktaa edes mainita missään?

    Kysymys on kuitenkin valtavista rahasummista: yksin Espanjassa valtion kassasta valuu joka vuosi noin kuusi miljardia euroa uusiutuvien tukemiseen. Kun tätä tukea nyt leikataan, lyön vetoa, että ensi vuosi ei olekaan aurinkovoimalle niin aurinkoinen. Esimerkiksi täältä Renewable Energy Newsin artikkelista selviää, että kun Espanjassa jouduttiin aurinkovoiman tukiaisia pudottamaan noin 45 %, vuosina 2009 ja 2010 asennettiin vain noin 100 MW aurinkovoimaa, ja noin 75 000 ”viherkaulustyöläistä” sai lopputilin. Nopeasti laskettuna, aurinkovoima saa silti, edelleen, tukiaisia noin 1,35 miljardia euroa vuodessa. Asennettua megawattia kohden laskettuna se on noin 355 000 euroa – tehollista megawattia kohden ehkä noin miljoona euroa. Se on aika paljon, kun kysymys on joka vuosi valuvasta tuesta.

    Sanottakoon, että Espanjan valtion vakaviin rahoitusongelmiin – pitäisikö sanoa konkurssikypsyyteen – on osaltaan vaikuttanut se, että uusiutuvien tukiaiset ovat tähän mennessä vaatineet noin 27 miljardin euron velanottoa. No, me täällä Suomessa pääsemme näihinkin maksutalkoisiin luultavasti osallistumaan!

    Mitä sillä sitten saadaan? Olisi ehkä hyvä mainita, että uusiutuvien integrointi sähköverkkoon ei ole ihan yksinkertaista. Tässä esimerkkinä pari New Scientistin ja Solar Dailyn artikkelia Saksasta, jossa saatetaan pian kokea sähkökatkoja: uusiutuvien asennukselle on tällä hetkellä selkeät rajat.

    Neljänneksi, miten paljon näihin uusiutuviin luottavien maiden päästöt ovat todellisuudessa vähentyneet? Missä tilastossa se alkaa näkyä? Käyttämäni Maailmanpankin keräämät tilastot päättyvät vuoteen 2007, mutta esimerkiksi Tanskan mittava tuulivoimaohjelma ei ollut siihen mennessä – kuudentoista vuoden aikana – kyennyt pudottamaan Tanskan asukaskohtaisia päästöjä juuri lainkaan. Tarvitsemme päästövähennyksiä nyt, emme joskus kun tekniikka kehittyy.

Kommentointi on suljettu.

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa