Vaihtoehtoinen uudenvuodenpuhe

Vuoden vaihtuessa on hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään mennyttä ja tulevaa.

* * *

Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa

Cancúnin ilmastokokouksessa palautettiin usko YK-järjestelmään ja päästiin eteenpäin matkalla kohti laillisesti sitovaa, oikeudenmukaista ja kunnianhimoista ilmastosopimusta. Kahden asteen tavoitteeseen ovat sitoutuneet nyt käytännössä kaikki maailman maat. Haasteena on kuitenkin se, että nykyiset päästövähennystavoitteet eivät millään mahdollista sovittua tavoitetta.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että kuluvasta vuodesta on tulossa tilastoidun säähistorian yksi kaikkien aikojen lämpimimmistä ja kuluneesta vuosikymmenestä kaikkein lämpimin. Viimeisimmän ilmastotutkimuksen valossa näyttää mahdolliselta, että lämpötila voi nousta peräti neljä astetta vuoteen 2060 mennessä.

Suomea on yleisesti pidetty ympäristöasioiden ja ilmastopolitiikan edelläkävijänä. Tämä antaa erinomaiset lähtökohdat kunnianhimoiselle ilmasto- ja energiapolitiikalle. Meillä on kuitenkin paljon tehtävää, jotta lupaukset voidaan lunastaa.

Suomen linjaukset esimerkiksi metsänielujen suhteen ovat herättäneet arvostelua niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. WWF:n ja Ecofysin julkaisema Climate Policy Tracker paljastaa, että Suomi sijoittuu eurooppalaisessa vertailussa vielä ilmastopolitiikan häntäpäähän. Lisäksi Suomi on Ernst & Youngin 30 maan maavertailussa kaikkein vähiten houkutteleva maa sijoittaa uusiutuviin energialähteisiin. Edelleen Cancúnin ilmastokokouksessa julkaistu Climate Change Performance Index antaa Suomen ilmastotoimille arvosanan ”heikko”.

Vuonna 2011 haluan, että Suomi pärjää hyvin myös yllämainituissa vertailuissa ja ottaa käyttöön ilmastolain varmistaakseen päästövähennysten pitkäjänteisen toteutumisen. Suomessa tarvitaan toimenpiteitä erityisesti liikenteen päästöjen vähentämiseksi (ruuhkamaksut), uusiutuvien energialähteiden lisäämiseksi (tuulivoima) ja turpeen tukien poistamiseksi. Päätös ydinvoiman lisärakentamisesta on viemässä Suomessa pohjan uusiutuvien energialähteiden, energiansäästön ja energiatehokkuuden kehittämiseltä. Onneksi voimme kuitenkin vielä muuttaa suuntaa.

* * *

Sukupuuttoaallon pysäyttäminen

Luonnon monimuotoisuuden teemavuosi huipentui lokakuussa YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa Nagoyassa. Kokouksessa löydettiin yhteinen sävel luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Toistaiseksi maailman maat ovat epäonnistuneet pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden kiihtyvän heikkenemisen. Esimerkiksi Millennium Ecosystem Assessment -raportin mukaan lajien sukupuuttoaalto on kiihtynyt ihmistoiminnan seurauksena tuhatkertaiseksi lajien luontaiseen häviämisnopeuteen verrattuna.

Loppuvuodesta julkaistun Suomen uuden uhanalaisarvioinnin mukaan suojelutoimia pitää tehostaa luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Toimiva suojeluverkosto on monimuotoisen luonnon säilyttämisen perusta. Suomessa suojelualueverkoston rakentamista tulee jatkaa panostamalla etenkin metsien ja soiden suojeluun Etelä-Suomessa. Ekologisia yhteyksiä tulee palauttaa myös ennallistamalla.

YK on julistanut vuoden 2011 kansainväliseksi metsien vuodeksi. Tämä antaa hyvät edellytykset metsiensuojelutoimenpiteiden edistämiselle. Tulevan vuoden aikana METSO-ohjelman ja biodiversiteettistrategian toteuttamiseen sekä uhanalaisten luontotyyppien ja lajien suojeluun tarvitaan 100 miljoona euroa vuodessa lisää rahaa. Ekosysteemipalveluiden tuotto ja heikkenemisen hinta tulee sisällytää valtion budjettiin. Metsälaki kaipaa uudistusta.

Emme saa unohtaa myöskään maamme suurpetojen heikkoa tilannetta. Suurpedoista vainotuin on susi, jonka kanta on pienentynyt salametsästyksen ja ylisuurten kaatolupakiintiöiden myötä. Suurpetojen suojelua sekä petovahinkojen ennaltaehkäisyä ja korvauksia tulee kehittää.

Vuonna 2011 haluan, että edistämme myös eläintensuojelua. Eläintuotanto aiheuttaa merkittäviä ei-toivottuja ympäristövaikutuksia. Ympäristön, eläinten hyvinvoinnin ja oman terveyden takia on edullista, että vähennämme eläinperäisten tuotteiden käyttöä ja lisäämme kasvissyöntiä. Turkistarhauksesta tulee siirtyä kestävämpiin elinkeinoihin.

* * *

Talouskriisistä ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin

Kuluneen vuoden aikana keskusteluun on noussut talouden kasvupakosta vapautumista vaativa degrowth-liike. Kasvutonta taloutta ovat kansainvälisesti hahmotelleet esimerkiksi Britannian kestävän kehityksen toimikunnan toimeksiannosta Tim Jackson raportissaan Prosperity without growth, Peter Victor Kanadalle tekemissään talousmalleissa sekä Serge Latouche kirjassaan Farewell to growth.

”Olemme ajautuneet käyttämään rahaa, jota meille ei ole, ostaakseemme tavaroita, joita emme tarvitse, tehdäksemme vaikutukset ihmisiin, joista emme välitä. Ja suurin tragedia on se, että tämä kehä aiheuttaa merkittävän vaaran ympäristön kantokyvylle”, professori Tim Jackson toteaa.

Talouskasvu ei teollisuusmaissa enää lisää hyvinvointia. Tavaroiden sijaan tarvitsemme enemmän vapaa-aikaa. Tämä olisi mahdollista kun palkankorotuksien sijaan lyhentäisimme työaikaa sekä takaisimme kaikille perustulon. Talouden kasvaessa on myös mahdotonta vähentää energian ja materiaalin kulutusta, koska kasvu syö sen, mitä ympäristötoimilla saavutetaan. Vihreä ja palveluintensiivinen talous voi kasvaa vain siinä tapauksessa, että sen aineellinen perusta maailmanlaajuisesti supistuu. Siinä haastetta meille kaikille suomalaisille!

Olemme siirtymässä nopean talouskasvun yhteiskunnasta Suomessa ja muualla Euroopassa joka tapauksessa hitaan kasvun aikaan. Väestönkasvun hidastuminen ja väestön ikääntyminen ovat muutosvoimia, jotka tulevat vääjäämättä hidastamaan talouskasvua. Muutokseen kannattaa mielummin sopeutua kuin kärsiä sen mukanaan tuomat ongelmat hallitsemattomasti.

Talouskasvuun keskittyminen on ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin näkökulmasta keskittymistä epäolennaiseen. Kasvuohjelmien sijaan tarvitaan vaihtoehtoisia mittareita ja suunnitelmia ekologisesti kestävän ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Tulisi varmistaa ihmisten hyvinvointi ekologisten rajojen puitteissa. Tämä voi sitten johtaa joko talouskasvuun tai laskuun.

* * *

Onnellinen ja merkityksellinen yhteiskunta

Onnellisuutta tutkinut professori Sonja Lyubomirsky tiivistää erittäin onnellisten ihmisten piirteet seuraavasti: He käyttävät paljon aikaa perheen ja ystävien kanssa, he osaavat ilmaista kiitollisuutta kaikesta, mitä heillä on. Onnelliset ihmiset ovat usein auttamassa työtovereita ja ohikulkijoita sekä ovat optimisteja tulevaisuuden suhteen. He osaavat iloita elämän nautinnoista ja elää nykyhetkessä. Liikunta on heille viikottainen tai päivittäinen tapa. Lisäksi he ovat sitoutuneita elinikäisiin päämääriin ja heillä on selviytymiskykyä elämässä eteen tulevien haasteiden edessä.

Olen vakuuttunut, että teemme Suomesta hiilineutraalin, luonnon monimuotoisuutta ja ihmisten hyvinvointia kunnioittavan yhteiskunnan vaalimalla päivittäin omaa innostusta ja energiaamme, harjoittamalla rikastavaa vuorovaikutusta sekä pyrkimällä päivittäiseen oppimiseen ja kiitollisuuteen.

Elämän mömmömäisessä yhteiskunnassa on loputtava. Nietzscheä mukaillen: Se jolla on ”miksi” elämälleen, pystyy kestämään melkein minkä tahansa ”miten”. Ja meillä kaikilla on unelma!

Gandhia mukaillen toivon, että voimme itse edustaa sitä muutosta, jonka haluamme yhteiskunnasa laajemmin näkevän. Haluan kannustaa kaikkia löytämään itselleen merkityksellisen olemassaolon tarkoituksen. Silloin meillä on myös voimia auttaa muita sekä tehdä parhaamme paremman maailman puolesta.

Toivotan kaikille innostavaa ja energistä vuotta 2011!

3 kommenttia artikkeliin ”Vaihtoehtoinen uudenvuodenpuhe”

Kommentointi on suljettu.

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!