Vaihtoehtoinen uudenvuodenpuhe

Vuoden vaihtuessa on hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään mennyttä ja tulevaa.

* * *

Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa

Cancúnin ilmastokokouksessa palautettiin usko YK-järjestelmään ja päästiin eteenpäin matkalla kohti laillisesti sitovaa, oikeudenmukaista ja kunnianhimoista ilmastosopimusta. Kahden asteen tavoitteeseen ovat sitoutuneet nyt käytännössä kaikki maailman maat. Haasteena on kuitenkin se, että nykyiset päästövähennystavoitteet eivät millään mahdollista sovittua tavoitetta.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että kuluvasta vuodesta on tulossa tilastoidun säähistorian yksi kaikkien aikojen lämpimimmistä ja kuluneesta vuosikymmenestä kaikkein lämpimin. Viimeisimmän ilmastotutkimuksen valossa näyttää mahdolliselta, että lämpötila voi nousta peräti neljä astetta vuoteen 2060 mennessä.

Suomea on yleisesti pidetty ympäristöasioiden ja ilmastopolitiikan edelläkävijänä. Tämä antaa erinomaiset lähtökohdat kunnianhimoiselle ilmasto- ja energiapolitiikalle. Meillä on kuitenkin paljon tehtävää, jotta lupaukset voidaan lunastaa.

Suomen linjaukset esimerkiksi metsänielujen suhteen ovat herättäneet arvostelua niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. WWF:n ja Ecofysin julkaisema Climate Policy Tracker paljastaa, että Suomi sijoittuu eurooppalaisessa vertailussa vielä ilmastopolitiikan häntäpäähän. Lisäksi Suomi on Ernst & Youngin 30 maan maavertailussa kaikkein vähiten houkutteleva maa sijoittaa uusiutuviin energialähteisiin. Edelleen Cancúnin ilmastokokouksessa julkaistu Climate Change Performance Index antaa Suomen ilmastotoimille arvosanan ”heikko”.

Vuonna 2011 haluan, että Suomi pärjää hyvin myös yllämainituissa vertailuissa ja ottaa käyttöön ilmastolain varmistaakseen päästövähennysten pitkäjänteisen toteutumisen. Suomessa tarvitaan toimenpiteitä erityisesti liikenteen päästöjen vähentämiseksi (ruuhkamaksut), uusiutuvien energialähteiden lisäämiseksi (tuulivoima) ja turpeen tukien poistamiseksi. Päätös ydinvoiman lisärakentamisesta on viemässä Suomessa pohjan uusiutuvien energialähteiden, energiansäästön ja energiatehokkuuden kehittämiseltä. Onneksi voimme kuitenkin vielä muuttaa suuntaa.

* * *

Sukupuuttoaallon pysäyttäminen

Luonnon monimuotoisuuden teemavuosi huipentui lokakuussa YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa Nagoyassa. Kokouksessa löydettiin yhteinen sävel luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Toistaiseksi maailman maat ovat epäonnistuneet pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden kiihtyvän heikkenemisen. Esimerkiksi Millennium Ecosystem Assessment -raportin mukaan lajien sukupuuttoaalto on kiihtynyt ihmistoiminnan seurauksena tuhatkertaiseksi lajien luontaiseen häviämisnopeuteen verrattuna.

Loppuvuodesta julkaistun Suomen uuden uhanalaisarvioinnin mukaan suojelutoimia pitää tehostaa luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Toimiva suojeluverkosto on monimuotoisen luonnon säilyttämisen perusta. Suomessa suojelualueverkoston rakentamista tulee jatkaa panostamalla etenkin metsien ja soiden suojeluun Etelä-Suomessa. Ekologisia yhteyksiä tulee palauttaa myös ennallistamalla.

YK on julistanut vuoden 2011 kansainväliseksi metsien vuodeksi. Tämä antaa hyvät edellytykset metsiensuojelutoimenpiteiden edistämiselle. Tulevan vuoden aikana METSO-ohjelman ja biodiversiteettistrategian toteuttamiseen sekä uhanalaisten luontotyyppien ja lajien suojeluun tarvitaan 100 miljoona euroa vuodessa lisää rahaa. Ekosysteemipalveluiden tuotto ja heikkenemisen hinta tulee sisällytää valtion budjettiin. Metsälaki kaipaa uudistusta.

Emme saa unohtaa myöskään maamme suurpetojen heikkoa tilannetta. Suurpedoista vainotuin on susi, jonka kanta on pienentynyt salametsästyksen ja ylisuurten kaatolupakiintiöiden myötä. Suurpetojen suojelua sekä petovahinkojen ennaltaehkäisyä ja korvauksia tulee kehittää.

Vuonna 2011 haluan, että edistämme myös eläintensuojelua. Eläintuotanto aiheuttaa merkittäviä ei-toivottuja ympäristövaikutuksia. Ympäristön, eläinten hyvinvoinnin ja oman terveyden takia on edullista, että vähennämme eläinperäisten tuotteiden käyttöä ja lisäämme kasvissyöntiä. Turkistarhauksesta tulee siirtyä kestävämpiin elinkeinoihin.

* * *

Talouskriisistä ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin

Kuluneen vuoden aikana keskusteluun on noussut talouden kasvupakosta vapautumista vaativa degrowth-liike. Kasvutonta taloutta ovat kansainvälisesti hahmotelleet esimerkiksi Britannian kestävän kehityksen toimikunnan toimeksiannosta Tim Jackson raportissaan Prosperity without growth, Peter Victor Kanadalle tekemissään talousmalleissa sekä Serge Latouche kirjassaan Farewell to growth.

”Olemme ajautuneet käyttämään rahaa, jota meille ei ole, ostaakseemme tavaroita, joita emme tarvitse, tehdäksemme vaikutukset ihmisiin, joista emme välitä. Ja suurin tragedia on se, että tämä kehä aiheuttaa merkittävän vaaran ympäristön kantokyvylle”, professori Tim Jackson toteaa.

Talouskasvu ei teollisuusmaissa enää lisää hyvinvointia. Tavaroiden sijaan tarvitsemme enemmän vapaa-aikaa. Tämä olisi mahdollista kun palkankorotuksien sijaan lyhentäisimme työaikaa sekä takaisimme kaikille perustulon. Talouden kasvaessa on myös mahdotonta vähentää energian ja materiaalin kulutusta, koska kasvu syö sen, mitä ympäristötoimilla saavutetaan. Vihreä ja palveluintensiivinen talous voi kasvaa vain siinä tapauksessa, että sen aineellinen perusta maailmanlaajuisesti supistuu. Siinä haastetta meille kaikille suomalaisille!

Olemme siirtymässä nopean talouskasvun yhteiskunnasta Suomessa ja muualla Euroopassa joka tapauksessa hitaan kasvun aikaan. Väestönkasvun hidastuminen ja väestön ikääntyminen ovat muutosvoimia, jotka tulevat vääjäämättä hidastamaan talouskasvua. Muutokseen kannattaa mielummin sopeutua kuin kärsiä sen mukanaan tuomat ongelmat hallitsemattomasti.

Talouskasvuun keskittyminen on ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin näkökulmasta keskittymistä epäolennaiseen. Kasvuohjelmien sijaan tarvitaan vaihtoehtoisia mittareita ja suunnitelmia ekologisesti kestävän ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Tulisi varmistaa ihmisten hyvinvointi ekologisten rajojen puitteissa. Tämä voi sitten johtaa joko talouskasvuun tai laskuun.

* * *

Onnellinen ja merkityksellinen yhteiskunta

Onnellisuutta tutkinut professori Sonja Lyubomirsky tiivistää erittäin onnellisten ihmisten piirteet seuraavasti: He käyttävät paljon aikaa perheen ja ystävien kanssa, he osaavat ilmaista kiitollisuutta kaikesta, mitä heillä on. Onnelliset ihmiset ovat usein auttamassa työtovereita ja ohikulkijoita sekä ovat optimisteja tulevaisuuden suhteen. He osaavat iloita elämän nautinnoista ja elää nykyhetkessä. Liikunta on heille viikottainen tai päivittäinen tapa. Lisäksi he ovat sitoutuneita elinikäisiin päämääriin ja heillä on selviytymiskykyä elämässä eteen tulevien haasteiden edessä.

Olen vakuuttunut, että teemme Suomesta hiilineutraalin, luonnon monimuotoisuutta ja ihmisten hyvinvointia kunnioittavan yhteiskunnan vaalimalla päivittäin omaa innostusta ja energiaamme, harjoittamalla rikastavaa vuorovaikutusta sekä pyrkimällä päivittäiseen oppimiseen ja kiitollisuuteen.

Elämän mömmömäisessä yhteiskunnassa on loputtava. Nietzscheä mukaillen: Se jolla on ”miksi” elämälleen, pystyy kestämään melkein minkä tahansa ”miten”. Ja meillä kaikilla on unelma!

Gandhia mukaillen toivon, että voimme itse edustaa sitä muutosta, jonka haluamme yhteiskunnasa laajemmin näkevän. Haluan kannustaa kaikkia löytämään itselleen merkityksellisen olemassaolon tarkoituksen. Silloin meillä on myös voimia auttaa muita sekä tehdä parhaamme paremman maailman puolesta.

Toivotan kaikille innostavaa ja energistä vuotta 2011!

3 kommenttia artikkeliin ”Vaihtoehtoinen uudenvuodenpuhe”

Kommentointi on suljettu.

Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon