Vaihtoehtoinen uudenvuodenpuhe

Vuoden vaihtuessa on hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään mennyttä ja tulevaa.

* * *

Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa

Cancúnin ilmastokokouksessa palautettiin usko YK-järjestelmään ja päästiin eteenpäin matkalla kohti laillisesti sitovaa, oikeudenmukaista ja kunnianhimoista ilmastosopimusta. Kahden asteen tavoitteeseen ovat sitoutuneet nyt käytännössä kaikki maailman maat. Haasteena on kuitenkin se, että nykyiset päästövähennystavoitteet eivät millään mahdollista sovittua tavoitetta.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että kuluvasta vuodesta on tulossa tilastoidun säähistorian yksi kaikkien aikojen lämpimimmistä ja kuluneesta vuosikymmenestä kaikkein lämpimin. Viimeisimmän ilmastotutkimuksen valossa näyttää mahdolliselta, että lämpötila voi nousta peräti neljä astetta vuoteen 2060 mennessä.

Suomea on yleisesti pidetty ympäristöasioiden ja ilmastopolitiikan edelläkävijänä. Tämä antaa erinomaiset lähtökohdat kunnianhimoiselle ilmasto- ja energiapolitiikalle. Meillä on kuitenkin paljon tehtävää, jotta lupaukset voidaan lunastaa.

Suomen linjaukset esimerkiksi metsänielujen suhteen ovat herättäneet arvostelua niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. WWF:n ja Ecofysin julkaisema Climate Policy Tracker paljastaa, että Suomi sijoittuu eurooppalaisessa vertailussa vielä ilmastopolitiikan häntäpäähän. Lisäksi Suomi on Ernst & Youngin 30 maan maavertailussa kaikkein vähiten houkutteleva maa sijoittaa uusiutuviin energialähteisiin. Edelleen Cancúnin ilmastokokouksessa julkaistu Climate Change Performance Index antaa Suomen ilmastotoimille arvosanan ”heikko”.

Vuonna 2011 haluan, että Suomi pärjää hyvin myös yllämainituissa vertailuissa ja ottaa käyttöön ilmastolain varmistaakseen päästövähennysten pitkäjänteisen toteutumisen. Suomessa tarvitaan toimenpiteitä erityisesti liikenteen päästöjen vähentämiseksi (ruuhkamaksut), uusiutuvien energialähteiden lisäämiseksi (tuulivoima) ja turpeen tukien poistamiseksi. Päätös ydinvoiman lisärakentamisesta on viemässä Suomessa pohjan uusiutuvien energialähteiden, energiansäästön ja energiatehokkuuden kehittämiseltä. Onneksi voimme kuitenkin vielä muuttaa suuntaa.

* * *

Sukupuuttoaallon pysäyttäminen

Luonnon monimuotoisuuden teemavuosi huipentui lokakuussa YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa Nagoyassa. Kokouksessa löydettiin yhteinen sävel luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Toistaiseksi maailman maat ovat epäonnistuneet pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden kiihtyvän heikkenemisen. Esimerkiksi Millennium Ecosystem Assessment -raportin mukaan lajien sukupuuttoaalto on kiihtynyt ihmistoiminnan seurauksena tuhatkertaiseksi lajien luontaiseen häviämisnopeuteen verrattuna.

Loppuvuodesta julkaistun Suomen uuden uhanalaisarvioinnin mukaan suojelutoimia pitää tehostaa luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Toimiva suojeluverkosto on monimuotoisen luonnon säilyttämisen perusta. Suomessa suojelualueverkoston rakentamista tulee jatkaa panostamalla etenkin metsien ja soiden suojeluun Etelä-Suomessa. Ekologisia yhteyksiä tulee palauttaa myös ennallistamalla.

YK on julistanut vuoden 2011 kansainväliseksi metsien vuodeksi. Tämä antaa hyvät edellytykset metsiensuojelutoimenpiteiden edistämiselle. Tulevan vuoden aikana METSO-ohjelman ja biodiversiteettistrategian toteuttamiseen sekä uhanalaisten luontotyyppien ja lajien suojeluun tarvitaan 100 miljoona euroa vuodessa lisää rahaa. Ekosysteemipalveluiden tuotto ja heikkenemisen hinta tulee sisällytää valtion budjettiin. Metsälaki kaipaa uudistusta.

Emme saa unohtaa myöskään maamme suurpetojen heikkoa tilannetta. Suurpedoista vainotuin on susi, jonka kanta on pienentynyt salametsästyksen ja ylisuurten kaatolupakiintiöiden myötä. Suurpetojen suojelua sekä petovahinkojen ennaltaehkäisyä ja korvauksia tulee kehittää.

Vuonna 2011 haluan, että edistämme myös eläintensuojelua. Eläintuotanto aiheuttaa merkittäviä ei-toivottuja ympäristövaikutuksia. Ympäristön, eläinten hyvinvoinnin ja oman terveyden takia on edullista, että vähennämme eläinperäisten tuotteiden käyttöä ja lisäämme kasvissyöntiä. Turkistarhauksesta tulee siirtyä kestävämpiin elinkeinoihin.

* * *

Talouskriisistä ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin

Kuluneen vuoden aikana keskusteluun on noussut talouden kasvupakosta vapautumista vaativa degrowth-liike. Kasvutonta taloutta ovat kansainvälisesti hahmotelleet esimerkiksi Britannian kestävän kehityksen toimikunnan toimeksiannosta Tim Jackson raportissaan Prosperity without growth, Peter Victor Kanadalle tekemissään talousmalleissa sekä Serge Latouche kirjassaan Farewell to growth.

”Olemme ajautuneet käyttämään rahaa, jota meille ei ole, ostaakseemme tavaroita, joita emme tarvitse, tehdäksemme vaikutukset ihmisiin, joista emme välitä. Ja suurin tragedia on se, että tämä kehä aiheuttaa merkittävän vaaran ympäristön kantokyvylle”, professori Tim Jackson toteaa.

Talouskasvu ei teollisuusmaissa enää lisää hyvinvointia. Tavaroiden sijaan tarvitsemme enemmän vapaa-aikaa. Tämä olisi mahdollista kun palkankorotuksien sijaan lyhentäisimme työaikaa sekä takaisimme kaikille perustulon. Talouden kasvaessa on myös mahdotonta vähentää energian ja materiaalin kulutusta, koska kasvu syö sen, mitä ympäristötoimilla saavutetaan. Vihreä ja palveluintensiivinen talous voi kasvaa vain siinä tapauksessa, että sen aineellinen perusta maailmanlaajuisesti supistuu. Siinä haastetta meille kaikille suomalaisille!

Olemme siirtymässä nopean talouskasvun yhteiskunnasta Suomessa ja muualla Euroopassa joka tapauksessa hitaan kasvun aikaan. Väestönkasvun hidastuminen ja väestön ikääntyminen ovat muutosvoimia, jotka tulevat vääjäämättä hidastamaan talouskasvua. Muutokseen kannattaa mielummin sopeutua kuin kärsiä sen mukanaan tuomat ongelmat hallitsemattomasti.

Talouskasvuun keskittyminen on ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin näkökulmasta keskittymistä epäolennaiseen. Kasvuohjelmien sijaan tarvitaan vaihtoehtoisia mittareita ja suunnitelmia ekologisesti kestävän ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Tulisi varmistaa ihmisten hyvinvointi ekologisten rajojen puitteissa. Tämä voi sitten johtaa joko talouskasvuun tai laskuun.

* * *

Onnellinen ja merkityksellinen yhteiskunta

Onnellisuutta tutkinut professori Sonja Lyubomirsky tiivistää erittäin onnellisten ihmisten piirteet seuraavasti: He käyttävät paljon aikaa perheen ja ystävien kanssa, he osaavat ilmaista kiitollisuutta kaikesta, mitä heillä on. Onnelliset ihmiset ovat usein auttamassa työtovereita ja ohikulkijoita sekä ovat optimisteja tulevaisuuden suhteen. He osaavat iloita elämän nautinnoista ja elää nykyhetkessä. Liikunta on heille viikottainen tai päivittäinen tapa. Lisäksi he ovat sitoutuneita elinikäisiin päämääriin ja heillä on selviytymiskykyä elämässä eteen tulevien haasteiden edessä.

Olen vakuuttunut, että teemme Suomesta hiilineutraalin, luonnon monimuotoisuutta ja ihmisten hyvinvointia kunnioittavan yhteiskunnan vaalimalla päivittäin omaa innostusta ja energiaamme, harjoittamalla rikastavaa vuorovaikutusta sekä pyrkimällä päivittäiseen oppimiseen ja kiitollisuuteen.

Elämän mömmömäisessä yhteiskunnassa on loputtava. Nietzscheä mukaillen: Se jolla on ”miksi” elämälleen, pystyy kestämään melkein minkä tahansa ”miten”. Ja meillä kaikilla on unelma!

Gandhia mukaillen toivon, että voimme itse edustaa sitä muutosta, jonka haluamme yhteiskunnasa laajemmin näkevän. Haluan kannustaa kaikkia löytämään itselleen merkityksellisen olemassaolon tarkoituksen. Silloin meillä on myös voimia auttaa muita sekä tehdä parhaamme paremman maailman puolesta.

Toivotan kaikille innostavaa ja energistä vuotta 2011!

3 kommenttia artikkeliin ”Vaihtoehtoinen uudenvuodenpuhe”

Kommentointi on suljettu.

Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!