Kolme syytä kyseenalaistaa Downshifting

Downshifting eli elämän kohtuullistaminen tai vapaaehtoinen vaatimattomuus tarkoittaa sitä, että voimme työskennellä, haluta ja kuluttaa vähemmän sekä olla tämän seurauksena onnellisempia. Olen itsekin puhunut dowshiftauksen puolesta monessa yhteydessä. Lisääkö Downshifting todella onnellisuutta? Kyseenalaistetaan hiukan.

Ohessa kolme syytä kyseenalaistaa Downshifting:

1. Downshifting ei kehitä ihmisenä. Laiskottelu laiskistaa. Mitä enemmän viettää aikaa joutilaana, sitä vaikeampi on ottaa itseään niskasta kiinni ja tarttua asioihin. Kannattaa mielummin vierailla epämukavuusalueella sopivasti ja vaihtelevasti eli hakeutua tilanteisiin, jossa kokee rasitusta, pelkoa, häpeää ja ujostelua. Näin oma suorituskyky paranee ja mieli pysyy virkeänä.

2. Downshifting on lyhytnäköistä ja itsekästä. Voimmeko todella pidättää itsellämme etuoikeuden tehdä sitä mitä meitä huvittaa silloin kuin meitä huvittaa? Meneminen fiiliksen mukaan on myös itsekästä ja lamaannuttaa. Kannattaa valita mielummin se, mitä ei välttämättä juuri silloin haluaisi tehdä, mutta jonka kuitenkin tietää tekevän pidemmällä tähtäimellä hyvää itselle, läheisille ja kaikille muille.

3. Downshifting on vasta viimeinen vaihtoehto. Elämässä kannattaa tehdä merkityksellisia asioita ja sitä, minkä kokee tärkeäksi. Jos huomaa, että nykyinen tekeminen tuntuu turhalta suorittamiselta, jossa ei ole mieltä eikä siitä opi uutta, kannattaa vähentämisen sijaan vaihtaa hommia tai tekemistä kokonaan.

Syy sille, että ihmiset haluavat yhä enemmän vapaa-aikaa aikaa, voi johtua siitä, että ihmiset eivät saa tehdä heille tärkeitä ja merkityksellisiä asioita, vaan joutuvat tekemään jotain turhaa ja toissijaista.

Merkityksellisiä asioita kannattaa tehdä tietysti sopivassa suhteessa ja oman suorituskyvyn rajoissa. Meneminen toiseen ääripäähän (Upshifting – Nopeammin, enemmän!) on varmasti yhtä huono vaihtoehto kuin downshifting. Ja mikäli kokee jatkuvaa stessiä ja ahdistusta, on dowshifting varmasti enemmän kuin paikallaan.

21.10.2010: Kolme syytä hylätä Downshifting

Downshifting eli elämän kohtuullistaminen tai vapaaehtoinen vaatimattomuus tarkoittaa sitä, että voimme työskennellä, haluta ja kuluttaa vähemmän sekä olla tämän seurauksena onnellisempia. Olen itsekin puhunut dowshiftauksen puolesta monessa yhteydessä. http://ylex.yle.fi/radio/ohjelmat/ylex-tanaan/mielipidevanki/downshiftaaja-haluaa-palkankorotuksista-vapaa-ajan-korotuk Lisääkö Downshifting todella onnellisuutta? Kyseenalaistetaan hiukan.

Ohessa kolme syytä hylätä Downshifting:

1. Downshifting ei kehitä ihmisenä. Laiskottelu laiskistaa. Mitä enemmän viettää aikaa joutilaana, sitä vaikeampi on ottaa itseään niskasta kiinni ja tarttua asioihin. Kannattaa mielummin vierailla epämukavuusalueella sopivasti ja vaihtelevasti eli hakeutua tilanteisiin, jossa kokee rasitusta, pelkoa, häpeää ja ujostelua. Näin oma suorituskyky paranee ja mieli pysyy virkeänä.

2. Downshifting on lyhytnäköistä ja itsekästä. Voimmeko todella pidättää itsellämme etuoikeuden tehdä sitä mitä meitä huvittaa silloin kuin meitä huvittaa? Meneminen fiiliksen mukaan on myös itsekästä ja lamaannuttaa. Kannattaa valita mielummin se, mitä ei välttämättä juuri silloin haluaisi tehdä, mutta jonka kuitenkin tietää tekevän pidemmällä tähtäimellä hyvää itselle, läheisille ja kaikille muille.

3. Downshifting on vasta viimeinen vaihtoehto. Elämässä kannattaa tehdä merkityksellisia asioita ja sitä, minkä kokee tärkeäksi. Jos huomaa, että nykyinen tekeminen tuntuu turhalta suorittamiselta, jossa ei ole mieltä eikä siitä opi uutta, kannattaa vähentämisen sijaan vaihtaa hommia tai tekemistä kokonaan.

Syy sille, että ihmiset haluavat yhä enemmän vapaa-aikaa aikaa, voi johtua siitä, että ihmiset eivät saa tehdä heille tärkeitä ja merkityksellisiä asioita, vaan joutuvat tekemään jotain turhaa ja toissijaista.

Merkityksellisiä asioita kannattaa tehdä tietysti sopivassa suhteessa ja oman suorituskyvyn rajoissa. Meneminen toiseen ääripäähän (Upshifting – Nopeammin, enemmän!) https://leostranius.fi/2010/06/upshifting-%E2%80%93-nopeammin-enemman/ on varmasti yhtä huono vaihtoehto kuin downshifting.

7 kommenttia artikkeliin ”Kolme syytä kyseenalaistaa Downshifting”

  1. Mutta eihän downshiftingissä ole kyse laiskottelusta. Siinä on kyse siitä, että priorisoi vähemmän kiinnostavia asioita alemmas, vaikka se tarkoittaisi esimerkiksi tulotason laskua. Eli vähennetään materiaalista puolta, mutta lisätään muuten mielekkäämpiä aspekteja elämässä.

    Tämä voi olla hyvinkin kannattavaa kokonaisonnellisuuden kannalta, varsinkin niillä, joilla tulotaso on niin korkea, ettei kaikki rahat mene kulutukseen ennen downshiftausta.

    Vastaa
  2. Ritvan kirjoitus oli taas kerran erinomainen. Itse ”downshiftaajana” olen hänen kanssaan aivan samaa mieltä. Olen hypännyt oravanpyörästä pois, mutta se ei merkitse laiskottelua, vaan juuri sitä, että toteutan omaa potentiaaliani paremmin kuin aikaisemmin. Ainakin omalla kohdallani on kysymys siitä, että olen siirtynyt työntekoon, jossa ensisijainen motiivi on työn itsensä palkitsevuus ja vähemmänulkoinen palkinto. Toteutan omaa potentiaaliani monipuolisemmin ja paremmin kuin aikaisemmin.
    1. Olen kehittynyt ihmisenä enemmän näiden muutaman viime vuoden aikana kun koko aikaisemman elämäni aikana yhteensä.
    2. Elän elämää, jossa koen ottavani vastuuta ympäristöstäni. Pyrin kunnioittamaan sekä ihmisluontoa että luontoa yleensä. Toki parantamisen varaa edelleen elämän tavassani on. En halua näyttää lapsilleni esimerkkiä ahneesta ja luontoa vahingoittavasta elämäntavasta.
    3. Downshifting on juuri sitä, että etsii aktiivisesti omalle elämälleen tarkoitusta. Se ei löydy materiasta vaan tutustumisesta omaan sisäiseen maailmaan ja ihmisluontoon. Niin kauan kun tiedostamattomat voimamme jylläävät meissäohjaamattomina, projisoimme tarpeitamme ja ahdistustamme hyvin helposti muihin vähemmistöihin, ihmisiin ja materiaan.

    Vastaa
  3. Minä en ymmärtänyt tätä juttua ollenkaan. Oliko kyse jostain tahallisesta provokaatiosta tai huonosta vitsistä? Downshifting ei todellakaan tarkoita laiskuutta, itsekästä hedonismia tai työn vieroksumista ja vapaa-ajan nostamista kaiken edelle.

    Minä näen asian niin, että maapallon pelastamiseksi ja hiilijalanjäljen pienentämiseksi me tarvitsemme nimenomaan downshiftausta. Säästetään luontoa ja itseämme. Burnout-masennus-sairaslomat ja -eläkkeet tulevat tosi kalliiksi yhteiskunnalle, samoin niiden aiheuttamat autoimmuunisairaudet ja muut fyysiset ongelmat. Kun menee liian lujaa tai epäaidoilla poluilla (kun unohtaa mikä lopulta on tärkeää tai tuntuu hyvältä sydämessä), ei se voi tuoda mitään hyvää.

    Vastaa

Jätä kommentti

Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! 

Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.

Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa. 

Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani. 

50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.

Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia. 

Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää. 

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.
Kyllä Turussakin osataan tehdä hyvää pyöräkatua!
Hyvää joulua!
Posti toi kotiovelle parhaan joululahjan! Uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi. 

Unboxing-videon kuvasi ja editoi 10-vuotias lapseni. 

#unboxing #parempiarki #kirja @gummeruskustannus
Tietokirjailija ja vaikuttaja Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi(Gummerus) on konkreettinen opaskirja, joka auttaa valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin. Kirjassaan Stranius havainnollistaa esimerkein, miksi tiivis asuminen, minimalistinen kuluttaminen, vegaaninen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta ja kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme.

Mitä hyötyä on siitä, että omistaa vain vähän tavaraa? Miten tehdä ilmastoystävällinen pikalounas etätyöpäivän keskellä? Miten arvioida oman toiminnan päästöjä ja vaikuttavuutta? Leo Stranius antaa uutuuskirjassaan 1,5 astetta parempi arki välineitä oman hiilijalanjäljen pienentämiseen avaamalla konkreettisia hiililaskelmia arjen eri valinnoista.

”1,5 asteen kanssa linjassa oleva arki on monella tavalla hyvää. Kun elää omien arvojensa mukaan ja tekee itseään suurempia ja planeetan kannalta merkityksellisiä asioita, kasvattaa henkistä hyvinvointiaan ja vahvistaa omaa mielenterveyttään. Näin ei tarvitse elää jatkuvassa ristiriidassa sen kanssa mitä tietää ja mitä tekee”, Stranius kirjoittaa kirjassaan.

Straniuksen mukaan päästötavoitteiden mukainen arki tuo elämään levollisuutta ja onnellisuutta. Myös henkilökohtainen varallisuus kasvaa, kun kuluttaa vähemmän.

”Monet asiat ovat paljon yksinkertaisempia ja helpompia, kun turhat asiat rajautuvat arjesta kokonaan pois häiritsemästä. Ravintolassa ja kaupassa valinnat ovat selkeitä. Lomamatkat ja siirtyminen paikasta toiseen tapahtuvat selkeiden periaatteiden mukaan. Yksinkertaisuus, tehokkuus ja taloudellisuus sekä terveellisyys yhdistyvät kauniilla tavalla hyväksi kokonaisuudeksi”, Stranius kirjoittaa.

”Voisiko 1,5 asteen ilmastoystävällinen arki näyttää yhä useammalle houkuttelevammalta, jos se kehystettäisiin hyveellisyyden ja pyyteettömyyden sijaan oman edun tavoittelulla? Itsekkyydellä. Siitähän tässä kaikessa lopulta on kysymys: siitä, että meillä kaikilla olisi paljon nykyistä parempi elämä.”
Mistä voimaa vastuullisuustyöhön multikriisien aikakaudella? Tietysti työskentelystä planeetan puolesta! Aika hieno loikka ollaan tehty Third Rockissa viimeisen reilun neljän vuoden aikana. 

”Third Rock on muuttunut neljässä vuodessa kolmen ihmisen pienestä ja intohimoisesta vastuullisuuspalveluita tarjoavasta yrityksestä jo 17 asiantuntijan vaikuttavaksi yhteisöksi. Vuoden 2024 aikana olemme palvelleet peräti 96 yritystä tai organisaatiota 156 projektin muodossa.”

https://thirdrock.fi/mista-voimaa-vastuullistyohon-multikriisien-aikakaudella/