Kolme syytä kyseenalaistaa Downshifting

Downshifting eli elämän kohtuullistaminen tai vapaaehtoinen vaatimattomuus tarkoittaa sitä, että voimme työskennellä, haluta ja kuluttaa vähemmän sekä olla tämän seurauksena onnellisempia. Olen itsekin puhunut dowshiftauksen puolesta monessa yhteydessä. Lisääkö Downshifting todella onnellisuutta? Kyseenalaistetaan hiukan.

Ohessa kolme syytä kyseenalaistaa Downshifting:

1. Downshifting ei kehitä ihmisenä. Laiskottelu laiskistaa. Mitä enemmän viettää aikaa joutilaana, sitä vaikeampi on ottaa itseään niskasta kiinni ja tarttua asioihin. Kannattaa mielummin vierailla epämukavuusalueella sopivasti ja vaihtelevasti eli hakeutua tilanteisiin, jossa kokee rasitusta, pelkoa, häpeää ja ujostelua. Näin oma suorituskyky paranee ja mieli pysyy virkeänä.

2. Downshifting on lyhytnäköistä ja itsekästä. Voimmeko todella pidättää itsellämme etuoikeuden tehdä sitä mitä meitä huvittaa silloin kuin meitä huvittaa? Meneminen fiiliksen mukaan on myös itsekästä ja lamaannuttaa. Kannattaa valita mielummin se, mitä ei välttämättä juuri silloin haluaisi tehdä, mutta jonka kuitenkin tietää tekevän pidemmällä tähtäimellä hyvää itselle, läheisille ja kaikille muille.

3. Downshifting on vasta viimeinen vaihtoehto. Elämässä kannattaa tehdä merkityksellisia asioita ja sitä, minkä kokee tärkeäksi. Jos huomaa, että nykyinen tekeminen tuntuu turhalta suorittamiselta, jossa ei ole mieltä eikä siitä opi uutta, kannattaa vähentämisen sijaan vaihtaa hommia tai tekemistä kokonaan.

Syy sille, että ihmiset haluavat yhä enemmän vapaa-aikaa aikaa, voi johtua siitä, että ihmiset eivät saa tehdä heille tärkeitä ja merkityksellisiä asioita, vaan joutuvat tekemään jotain turhaa ja toissijaista.

Merkityksellisiä asioita kannattaa tehdä tietysti sopivassa suhteessa ja oman suorituskyvyn rajoissa. Meneminen toiseen ääripäähän (Upshifting – Nopeammin, enemmän!) on varmasti yhtä huono vaihtoehto kuin downshifting. Ja mikäli kokee jatkuvaa stessiä ja ahdistusta, on dowshifting varmasti enemmän kuin paikallaan.

21.10.2010: Kolme syytä hylätä Downshifting

Downshifting eli elämän kohtuullistaminen tai vapaaehtoinen vaatimattomuus tarkoittaa sitä, että voimme työskennellä, haluta ja kuluttaa vähemmän sekä olla tämän seurauksena onnellisempia. Olen itsekin puhunut dowshiftauksen puolesta monessa yhteydessä. http://ylex.yle.fi/radio/ohjelmat/ylex-tanaan/mielipidevanki/downshiftaaja-haluaa-palkankorotuksista-vapaa-ajan-korotuk Lisääkö Downshifting todella onnellisuutta? Kyseenalaistetaan hiukan.

Ohessa kolme syytä hylätä Downshifting:

1. Downshifting ei kehitä ihmisenä. Laiskottelu laiskistaa. Mitä enemmän viettää aikaa joutilaana, sitä vaikeampi on ottaa itseään niskasta kiinni ja tarttua asioihin. Kannattaa mielummin vierailla epämukavuusalueella sopivasti ja vaihtelevasti eli hakeutua tilanteisiin, jossa kokee rasitusta, pelkoa, häpeää ja ujostelua. Näin oma suorituskyky paranee ja mieli pysyy virkeänä.

2. Downshifting on lyhytnäköistä ja itsekästä. Voimmeko todella pidättää itsellämme etuoikeuden tehdä sitä mitä meitä huvittaa silloin kuin meitä huvittaa? Meneminen fiiliksen mukaan on myös itsekästä ja lamaannuttaa. Kannattaa valita mielummin se, mitä ei välttämättä juuri silloin haluaisi tehdä, mutta jonka kuitenkin tietää tekevän pidemmällä tähtäimellä hyvää itselle, läheisille ja kaikille muille.

3. Downshifting on vasta viimeinen vaihtoehto. Elämässä kannattaa tehdä merkityksellisia asioita ja sitä, minkä kokee tärkeäksi. Jos huomaa, että nykyinen tekeminen tuntuu turhalta suorittamiselta, jossa ei ole mieltä eikä siitä opi uutta, kannattaa vähentämisen sijaan vaihtaa hommia tai tekemistä kokonaan.

Syy sille, että ihmiset haluavat yhä enemmän vapaa-aikaa aikaa, voi johtua siitä, että ihmiset eivät saa tehdä heille tärkeitä ja merkityksellisiä asioita, vaan joutuvat tekemään jotain turhaa ja toissijaista.

Merkityksellisiä asioita kannattaa tehdä tietysti sopivassa suhteessa ja oman suorituskyvyn rajoissa. Meneminen toiseen ääripäähän (Upshifting – Nopeammin, enemmän!) https://leostranius.fi/2010/06/upshifting-%E2%80%93-nopeammin-enemman/ on varmasti yhtä huono vaihtoehto kuin downshifting.

7 kommenttia artikkeliin ”Kolme syytä kyseenalaistaa Downshifting”

  1. Mutta eihän downshiftingissä ole kyse laiskottelusta. Siinä on kyse siitä, että priorisoi vähemmän kiinnostavia asioita alemmas, vaikka se tarkoittaisi esimerkiksi tulotason laskua. Eli vähennetään materiaalista puolta, mutta lisätään muuten mielekkäämpiä aspekteja elämässä.

    Tämä voi olla hyvinkin kannattavaa kokonaisonnellisuuden kannalta, varsinkin niillä, joilla tulotaso on niin korkea, ettei kaikki rahat mene kulutukseen ennen downshiftausta.

    Vastaa
  2. Ritvan kirjoitus oli taas kerran erinomainen. Itse ”downshiftaajana” olen hänen kanssaan aivan samaa mieltä. Olen hypännyt oravanpyörästä pois, mutta se ei merkitse laiskottelua, vaan juuri sitä, että toteutan omaa potentiaaliani paremmin kuin aikaisemmin. Ainakin omalla kohdallani on kysymys siitä, että olen siirtynyt työntekoon, jossa ensisijainen motiivi on työn itsensä palkitsevuus ja vähemmänulkoinen palkinto. Toteutan omaa potentiaaliani monipuolisemmin ja paremmin kuin aikaisemmin.
    1. Olen kehittynyt ihmisenä enemmän näiden muutaman viime vuoden aikana kun koko aikaisemman elämäni aikana yhteensä.
    2. Elän elämää, jossa koen ottavani vastuuta ympäristöstäni. Pyrin kunnioittamaan sekä ihmisluontoa että luontoa yleensä. Toki parantamisen varaa edelleen elämän tavassani on. En halua näyttää lapsilleni esimerkkiä ahneesta ja luontoa vahingoittavasta elämäntavasta.
    3. Downshifting on juuri sitä, että etsii aktiivisesti omalle elämälleen tarkoitusta. Se ei löydy materiasta vaan tutustumisesta omaan sisäiseen maailmaan ja ihmisluontoon. Niin kauan kun tiedostamattomat voimamme jylläävät meissäohjaamattomina, projisoimme tarpeitamme ja ahdistustamme hyvin helposti muihin vähemmistöihin, ihmisiin ja materiaan.

    Vastaa
  3. Minä en ymmärtänyt tätä juttua ollenkaan. Oliko kyse jostain tahallisesta provokaatiosta tai huonosta vitsistä? Downshifting ei todellakaan tarkoita laiskuutta, itsekästä hedonismia tai työn vieroksumista ja vapaa-ajan nostamista kaiken edelle.

    Minä näen asian niin, että maapallon pelastamiseksi ja hiilijalanjäljen pienentämiseksi me tarvitsemme nimenomaan downshiftausta. Säästetään luontoa ja itseämme. Burnout-masennus-sairaslomat ja -eläkkeet tulevat tosi kalliiksi yhteiskunnalle, samoin niiden aiheuttamat autoimmuunisairaudet ja muut fyysiset ongelmat. Kun menee liian lujaa tai epäaidoilla poluilla (kun unohtaa mikä lopulta on tärkeää tai tuntuu hyvältä sydämessä), ei se voi tuoda mitään hyvää.

    Vastaa

Jätä kommentti

Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon
Posti toi kotiin tuoreen Luonnonsuojelijan ja sieltähän löytyi viisi vinkkiä 1,5 astetta parempaan arkeen!

#puolitoistaastetta #puolitoistaastettaparempiarki @gummeruskustannus
Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla. 

Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi 

Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla. 

-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)

(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa. 

Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään. 

Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan. 

Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.

Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.

Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.

Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius. 

https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!

Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).

Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta. 

Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! 
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.

https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli