Kolme syytä kyseenalaistaa Downshifting

Downshifting eli elämän kohtuullistaminen tai vapaaehtoinen vaatimattomuus tarkoittaa sitä, että voimme työskennellä, haluta ja kuluttaa vähemmän sekä olla tämän seurauksena onnellisempia. Olen itsekin puhunut dowshiftauksen puolesta monessa yhteydessä. Lisääkö Downshifting todella onnellisuutta? Kyseenalaistetaan hiukan.

Ohessa kolme syytä kyseenalaistaa Downshifting:

1. Downshifting ei kehitä ihmisenä. Laiskottelu laiskistaa. Mitä enemmän viettää aikaa joutilaana, sitä vaikeampi on ottaa itseään niskasta kiinni ja tarttua asioihin. Kannattaa mielummin vierailla epämukavuusalueella sopivasti ja vaihtelevasti eli hakeutua tilanteisiin, jossa kokee rasitusta, pelkoa, häpeää ja ujostelua. Näin oma suorituskyky paranee ja mieli pysyy virkeänä.

2. Downshifting on lyhytnäköistä ja itsekästä. Voimmeko todella pidättää itsellämme etuoikeuden tehdä sitä mitä meitä huvittaa silloin kuin meitä huvittaa? Meneminen fiiliksen mukaan on myös itsekästä ja lamaannuttaa. Kannattaa valita mielummin se, mitä ei välttämättä juuri silloin haluaisi tehdä, mutta jonka kuitenkin tietää tekevän pidemmällä tähtäimellä hyvää itselle, läheisille ja kaikille muille.

3. Downshifting on vasta viimeinen vaihtoehto. Elämässä kannattaa tehdä merkityksellisia asioita ja sitä, minkä kokee tärkeäksi. Jos huomaa, että nykyinen tekeminen tuntuu turhalta suorittamiselta, jossa ei ole mieltä eikä siitä opi uutta, kannattaa vähentämisen sijaan vaihtaa hommia tai tekemistä kokonaan.

Syy sille, että ihmiset haluavat yhä enemmän vapaa-aikaa aikaa, voi johtua siitä, että ihmiset eivät saa tehdä heille tärkeitä ja merkityksellisiä asioita, vaan joutuvat tekemään jotain turhaa ja toissijaista.

Merkityksellisiä asioita kannattaa tehdä tietysti sopivassa suhteessa ja oman suorituskyvyn rajoissa. Meneminen toiseen ääripäähän (Upshifting – Nopeammin, enemmän!) on varmasti yhtä huono vaihtoehto kuin downshifting. Ja mikäli kokee jatkuvaa stessiä ja ahdistusta, on dowshifting varmasti enemmän kuin paikallaan.

21.10.2010: Kolme syytä hylätä Downshifting

Downshifting eli elämän kohtuullistaminen tai vapaaehtoinen vaatimattomuus tarkoittaa sitä, että voimme työskennellä, haluta ja kuluttaa vähemmän sekä olla tämän seurauksena onnellisempia. Olen itsekin puhunut dowshiftauksen puolesta monessa yhteydessä. http://ylex.yle.fi/radio/ohjelmat/ylex-tanaan/mielipidevanki/downshiftaaja-haluaa-palkankorotuksista-vapaa-ajan-korotuk Lisääkö Downshifting todella onnellisuutta? Kyseenalaistetaan hiukan.

Ohessa kolme syytä hylätä Downshifting:

1. Downshifting ei kehitä ihmisenä. Laiskottelu laiskistaa. Mitä enemmän viettää aikaa joutilaana, sitä vaikeampi on ottaa itseään niskasta kiinni ja tarttua asioihin. Kannattaa mielummin vierailla epämukavuusalueella sopivasti ja vaihtelevasti eli hakeutua tilanteisiin, jossa kokee rasitusta, pelkoa, häpeää ja ujostelua. Näin oma suorituskyky paranee ja mieli pysyy virkeänä.

2. Downshifting on lyhytnäköistä ja itsekästä. Voimmeko todella pidättää itsellämme etuoikeuden tehdä sitä mitä meitä huvittaa silloin kuin meitä huvittaa? Meneminen fiiliksen mukaan on myös itsekästä ja lamaannuttaa. Kannattaa valita mielummin se, mitä ei välttämättä juuri silloin haluaisi tehdä, mutta jonka kuitenkin tietää tekevän pidemmällä tähtäimellä hyvää itselle, läheisille ja kaikille muille.

3. Downshifting on vasta viimeinen vaihtoehto. Elämässä kannattaa tehdä merkityksellisia asioita ja sitä, minkä kokee tärkeäksi. Jos huomaa, että nykyinen tekeminen tuntuu turhalta suorittamiselta, jossa ei ole mieltä eikä siitä opi uutta, kannattaa vähentämisen sijaan vaihtaa hommia tai tekemistä kokonaan.

Syy sille, että ihmiset haluavat yhä enemmän vapaa-aikaa aikaa, voi johtua siitä, että ihmiset eivät saa tehdä heille tärkeitä ja merkityksellisiä asioita, vaan joutuvat tekemään jotain turhaa ja toissijaista.

Merkityksellisiä asioita kannattaa tehdä tietysti sopivassa suhteessa ja oman suorituskyvyn rajoissa. Meneminen toiseen ääripäähän (Upshifting – Nopeammin, enemmän!) https://leostranius.fi/2010/06/upshifting-%E2%80%93-nopeammin-enemman/ on varmasti yhtä huono vaihtoehto kuin downshifting.

7 kommenttia artikkeliin ”Kolme syytä kyseenalaistaa Downshifting”

  1. Mutta eihän downshiftingissä ole kyse laiskottelusta. Siinä on kyse siitä, että priorisoi vähemmän kiinnostavia asioita alemmas, vaikka se tarkoittaisi esimerkiksi tulotason laskua. Eli vähennetään materiaalista puolta, mutta lisätään muuten mielekkäämpiä aspekteja elämässä.

    Tämä voi olla hyvinkin kannattavaa kokonaisonnellisuuden kannalta, varsinkin niillä, joilla tulotaso on niin korkea, ettei kaikki rahat mene kulutukseen ennen downshiftausta.

  2. Ritvan kirjoitus oli taas kerran erinomainen. Itse ”downshiftaajana” olen hänen kanssaan aivan samaa mieltä. Olen hypännyt oravanpyörästä pois, mutta se ei merkitse laiskottelua, vaan juuri sitä, että toteutan omaa potentiaaliani paremmin kuin aikaisemmin. Ainakin omalla kohdallani on kysymys siitä, että olen siirtynyt työntekoon, jossa ensisijainen motiivi on työn itsensä palkitsevuus ja vähemmänulkoinen palkinto. Toteutan omaa potentiaaliani monipuolisemmin ja paremmin kuin aikaisemmin.
    1. Olen kehittynyt ihmisenä enemmän näiden muutaman viime vuoden aikana kun koko aikaisemman elämäni aikana yhteensä.
    2. Elän elämää, jossa koen ottavani vastuuta ympäristöstäni. Pyrin kunnioittamaan sekä ihmisluontoa että luontoa yleensä. Toki parantamisen varaa edelleen elämän tavassani on. En halua näyttää lapsilleni esimerkkiä ahneesta ja luontoa vahingoittavasta elämäntavasta.
    3. Downshifting on juuri sitä, että etsii aktiivisesti omalle elämälleen tarkoitusta. Se ei löydy materiasta vaan tutustumisesta omaan sisäiseen maailmaan ja ihmisluontoon. Niin kauan kun tiedostamattomat voimamme jylläävät meissäohjaamattomina, projisoimme tarpeitamme ja ahdistustamme hyvin helposti muihin vähemmistöihin, ihmisiin ja materiaan.

  3. Minä en ymmärtänyt tätä juttua ollenkaan. Oliko kyse jostain tahallisesta provokaatiosta tai huonosta vitsistä? Downshifting ei todellakaan tarkoita laiskuutta, itsekästä hedonismia tai työn vieroksumista ja vapaa-ajan nostamista kaiken edelle.

    Minä näen asian niin, että maapallon pelastamiseksi ja hiilijalanjäljen pienentämiseksi me tarvitsemme nimenomaan downshiftausta. Säästetään luontoa ja itseämme. Burnout-masennus-sairaslomat ja -eläkkeet tulevat tosi kalliiksi yhteiskunnalle, samoin niiden aiheuttamat autoimmuunisairaudet ja muut fyysiset ongelmat. Kun menee liian lujaa tai epäaidoilla poluilla (kun unohtaa mikä lopulta on tärkeää tai tuntuu hyvältä sydämessä), ei se voi tuoda mitään hyvää.

Kommentointi on suljettu.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.