Odottelimme Annukan kanssa maanantai-iltana ja yönä noin neljä tuntia pääsyä lääkärin vastaanotolle Haartmanin sairaalassa Helsingissä. Odotellessa sai aika surullisen läpileikkauksen Helsinkiläisestä arki-illasta.
Henkilö 1: Odottaa hermostuneena vastaanotolle pääsyä. Valittelee jollekin muulle odottamassa olevalle kovia kipujaan ja työkyvyttömyyttään. Tarjoilee särkylääkkeitä ja käy useaan otteeseen tupakalla.
Henkilö 2: Humalainen päästä verta vuotava henkilö saapuu kavereiden tuomana paikalle. Henkilö selittää toistuvasti, että hänellä ei ole mitään hätää ja hän haluaa lähteä vain kotiin. Kaverit vakuuttelevat, että kannattaa jäädä odottelemaan lääkärin paikattavaksi pääsyä. Samat vuorosanat toistuvat tuntien aikana kymmeniä ja kymmeniä kertoja.
Henkilö 3: Humalainen juhlaseurue saapuu vastaanotolle, joista yhden nenä vuotaa verta. Jutuista päätellen mukana olevan puolison nyrkki on tehnyt kipeää.
Henkilö 4: Henkilö makaa paareissa ja selittää sekavasti (humalassa) puolisolleen, että joku on hakannut häntä. Puolison mukaan hän on vain kompuroinut rappukäytävässä.
Henkilö 5: Tiputuksessa oleva henkilö raahautuu ulos tupakalle.
Lisäksi paikalla on muutamia raskaana olevia henkilöitä ja tavallisia nuoria tai aikuisia sekä joukko maahanmuuttajia, joiden lapset leikkivät iloisesti pitkin käytäviä. Paareilla viedään tai tuodaan säännöllisesti puolitiedottomia vanhuksia.
Kun menoa seuraa vain muutaman tunnin, herää kysymys, miten lääkärit jaksavat katsoa moista touhuamista ja alkoholin kanssa läträämistä päivästä toiseen. Voisi kuvitella, että hyvin koulutettu ja kykenävä ammattikunta nostaisi asiasta hiukan isomman metelin ja pyrkisi aktiivisesti toimimaan siten, että yhteiskunnassa ryhdyttäisiin toimiin haittojen ehkäisemiseksi. Vinkki: Alkoholin kulutukseen vaikuttaa eniten hinta ja saatavuus.
Entä millaisen kuvan suomalaisesta yhteiskunnasta saavat vastaanotolla käyvät maahanmuuttajat, jotka eivät ole tottuneet käymään yksityisellä lääkärillä niinkuin suurin osa työssäkäyvistä?
Surullisia tapauksia ensiavussa – miksi lääkärit eivät toimi?
Odottelimme Annukan kanssa maanantai-iltana ja yönä noin neljä tuntia pääsyä lääkärin vastaanotolle Haartmanin sairaalassa Helsingissä. Odotellessa sai aika surullisen läpileikkauksen Helsinkiläisestä arki-illasta.
Henkilö 1: Odottaa hermostuneena vastaanotolle pääsyä. Valittelee jollekin muulle odottamassa olevalle kovia kipujaan ja työkyvyttömyyttään. Tarjoilee särkylääkkeitä ja käy useaan otteeseen tupakalla.
Henkilö 2: Humalainen päästä verta vuotava henkilö saapuu kavereiden tuomana paikalle. Henkilö selittää toistuvasti, että hänellä ei ole mitään hätää ja hän haluaa lähteä vain kotiin. Kaverit vakuuttelevat, että kannattaa jäädä odottelemaan lääkärin paikattavaksi pääsyä. Samat vuorosanat toistuvat tuntien aikana kymmeniä ja kymmeniä kertoja.
Henkilö 3: Humalainen juhlaseurue saapuu vastaanotolle, joista yhden nenä vuotaa verta. Jutuista päätellen mukana olevan puolison nyrkki on tehnyt kipeää.
Henkilö 4: Henkilö makaa paareissa ja selittää sekavasti (humalassa) puolisolleen, että joku on hakannut häntä. Puolison mukaan hän on vain kompuroinut rappukäytävässä.
Henkilö 5: Tiputuksessa oleva henkilö raahautuu ulos tupakalle.
Lisäksi paikalla on muutamia raskaana olevia henkilöitä ja tavallisia nuoria tai aikuisia sekä joukko maahanmuuttajia, joiden lapset leikkivät iloisesti pitkin käytäviä. Paareilla viedään tai tuodaan säännöllisesti puolitiedottomia vanhuksia.
Kun menoa seuraa vain muutaman tunnin, herää kysymys, miten lääkärit jaksavat katsoa moista touhuamista ja alkoholin kanssa läträämistä päivästä toiseen. Voisi kuvitella, että hyvin koulutettu ja kykenävä ammattikunta nostaisi asiasta hiukan isomman metelin ja pyrkisi aktiivisesti toimimaan siten, että yhteiskunnassa ryhdyttäisiin toimiin haittojen ehkäisemiseksi. Vinkki: Alkoholin kulutukseen vaikuttaa eniten hinta ja saatavuus.
Entä millaisen kuvan suomalaisesta yhteiskunnasta saavat vastaanotolla käyvät maahanmuuttajat, jotka eivät ole tottuneet käymään yksityisellä lääkärillä niinkuin suurin osa työssäkäyvistä?
Mukavaa, että olet laskeutunut norsunluutornistasi meidän todellisten ongelmien kanssa painiskelevien joukkoon. Sen verran haluan korjata näkemyksiäsi, että ensinnäkin lääkärit ovat jo vuosien ja vuosikymmenten ajan aktiivisesti pitäneet alkoholiin liittyvistä asioista meteliä. Sinä et vain ole sitä norsunluutorniisi asti kuullut. Toiseksi lääkäritkin tietävät alkoholista sen verran, että kulutukseen makrotasolla tosiaankin vaikuttaa hinta ja saatavuus, lääkärit tietävät alkoholista ja alkoholin kulutuksesta paljon muutakin. Kolmanneksi lääkärit eivät saa pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassamme päättää alkoholin hinnasta ja saatavuudesta. Siitä päättää eduskunta ja hallitus, sekä Suomessa että täällä Ruotsissa. Ja hyvä niin. Edustuksellinen demokratia on hyvä järjestelmä. Edustukselllisen demokratian ei soisi muuttuvan erilaisten aatteellisten lobbausjärjestöjen tai lobbaajien temmellyskentäksi.
Huh, no niinpä. Tuntuu kamalalta, että jotkut oikeasti sairaat joutuvat odottamaan sen vuoksi, että toiset ovat pistäneet itsensä huonoon kuntoon alkoholin avulla.