Surullisia tapauksia ensiavussa – Miksi lääkärit eivät toimi?

Odottelimme Annukan kanssa maanantai-iltana ja yönä noin neljä tuntia pääsyä lääkärin vastaanotolle Haartmanin sairaalassa Helsingissä. Odotellessa sai aika surullisen läpileikkauksen Helsinkiläisestä arki-illasta.

Henkilö 1: Odottaa hermostuneena vastaanotolle pääsyä. Valittelee jollekin muulle odottamassa olevalle kovia kipujaan ja työkyvyttömyyttään. Tarjoilee särkylääkkeitä ja käy useaan otteeseen tupakalla.

Henkilö 2: Humalainen päästä verta vuotava henkilö saapuu kavereiden tuomana paikalle. Henkilö selittää toistuvasti, että hänellä ei ole mitään hätää ja hän haluaa lähteä vain kotiin. Kaverit vakuuttelevat, että kannattaa jäädä odottelemaan lääkärin paikattavaksi pääsyä. Samat vuorosanat toistuvat tuntien aikana kymmeniä ja kymmeniä kertoja.

Henkilö 3: Humalainen juhlaseurue saapuu vastaanotolle, joista yhden nenä vuotaa verta. Jutuista päätellen mukana olevan puolison nyrkki on tehnyt kipeää.

Henkilö 4: Henkilö makaa paareissa ja selittää sekavasti (humalassa) puolisolleen, että joku on hakannut häntä. Puolison mukaan hän on vain kompuroinut rappukäytävässä.

Henkilö 5: Tiputuksessa oleva henkilö raahautuu ulos tupakalle.

Lisäksi paikalla on muutamia raskaana olevia henkilöitä ja tavallisia nuoria tai aikuisia sekä joukko maahanmuuttajia, joiden lapset leikkivät iloisesti pitkin käytäviä. Paareilla viedään tai tuodaan säännöllisesti puolitiedottomia vanhuksia.

Kun menoa seuraa vain muutaman tunnin, herää kysymys, miten lääkärit jaksavat katsoa moista touhuamista ja alkoholin kanssa läträämistä päivästä toiseen. Voisi kuvitella, että hyvin koulutettu ja kykenävä ammattikunta nostaisi asiasta hiukan isomman metelin ja pyrkisi aktiivisesti toimimaan siten, että yhteiskunnassa ryhdyttäisiin toimiin haittojen ehkäisemiseksi. Vinkki: Alkoholin kulutukseen vaikuttaa eniten hinta ja saatavuus.

Entä millaisen kuvan suomalaisesta yhteiskunnasta saavat vastaanotolla käyvät maahanmuuttajat, jotka eivät ole tottuneet käymään yksityisellä lääkärillä niinkuin suurin osa työssäkäyvistä?

Surullisia tapauksia ensiavussa – miksi lääkärit eivät toimi?

Odottelimme Annukan kanssa maanantai-iltana ja yönä noin neljä tuntia pääsyä lääkärin vastaanotolle Haartmanin sairaalassa Helsingissä. Odotellessa sai aika surullisen läpileikkauksen Helsinkiläisestä arki-illasta.

Henkilö 1: Odottaa hermostuneena vastaanotolle pääsyä. Valittelee jollekin muulle odottamassa olevalle kovia kipujaan ja työkyvyttömyyttään. Tarjoilee särkylääkkeitä ja käy useaan otteeseen tupakalla.

Henkilö 2: Humalainen päästä verta vuotava henkilö saapuu kavereiden tuomana paikalle. Henkilö selittää toistuvasti, että hänellä ei ole mitään hätää ja hän haluaa lähteä vain kotiin. Kaverit vakuuttelevat, että kannattaa jäädä odottelemaan lääkärin paikattavaksi pääsyä. Samat vuorosanat toistuvat tuntien aikana kymmeniä ja kymmeniä kertoja.

Henkilö 3: Humalainen juhlaseurue saapuu vastaanotolle, joista yhden nenä vuotaa verta. Jutuista päätellen mukana olevan puolison nyrkki on tehnyt kipeää.

Henkilö 4: Henkilö makaa paareissa ja selittää sekavasti (humalassa) puolisolleen, että joku on hakannut häntä. Puolison mukaan hän on vain kompuroinut rappukäytävässä.

Henkilö 5: Tiputuksessa oleva henkilö raahautuu ulos tupakalle.

Lisäksi paikalla on muutamia raskaana olevia henkilöitä ja tavallisia nuoria tai aikuisia sekä joukko maahanmuuttajia, joiden lapset leikkivät iloisesti pitkin käytäviä. Paareilla viedään tai tuodaan säännöllisesti puolitiedottomia vanhuksia.

Kun menoa seuraa vain muutaman tunnin, herää kysymys, miten lääkärit jaksavat katsoa moista touhuamista ja alkoholin kanssa läträämistä päivästä toiseen. Voisi kuvitella, että hyvin koulutettu ja kykenävä ammattikunta nostaisi asiasta hiukan isomman metelin ja pyrkisi aktiivisesti toimimaan siten, että yhteiskunnassa ryhdyttäisiin toimiin haittojen ehkäisemiseksi. Vinkki: Alkoholin kulutukseen vaikuttaa eniten hinta ja saatavuus.

Entä millaisen kuvan suomalaisesta yhteiskunnasta saavat vastaanotolla käyvät maahanmuuttajat, jotka eivät ole tottuneet käymään yksityisellä lääkärillä niinkuin suurin osa työssäkäyvistä?

2 kommenttia artikkeliin ”Surullisia tapauksia ensiavussa – Miksi lääkärit eivät toimi?”

  1. Mukavaa, että olet laskeutunut norsunluutornistasi meidän todellisten ongelmien kanssa painiskelevien joukkoon. Sen verran haluan korjata näkemyksiäsi, että ensinnäkin lääkärit ovat jo vuosien ja vuosikymmenten ajan aktiivisesti pitäneet alkoholiin liittyvistä asioista meteliä. Sinä et vain ole sitä norsunluutorniisi asti kuullut. Toiseksi lääkäritkin tietävät alkoholista sen verran, että kulutukseen makrotasolla tosiaankin vaikuttaa hinta ja saatavuus, lääkärit tietävät alkoholista ja alkoholin kulutuksesta paljon muutakin. Kolmanneksi lääkärit eivät saa pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassamme päättää alkoholin hinnasta ja saatavuudesta. Siitä päättää eduskunta ja hallitus, sekä Suomessa että täällä Ruotsissa. Ja hyvä niin. Edustuksellinen demokratia on hyvä järjestelmä. Edustukselllisen demokratian ei soisi muuttuvan erilaisten aatteellisten lobbausjärjestöjen tai lobbaajien temmellyskentäksi.

    Vastaa
  2. Huh, no niinpä. Tuntuu kamalalta, että jotkut oikeasti sairaat joutuvat odottamaan sen vuoksi, että toiset ovat pistäneet itsensä huonoon kuntoon alkoholin avulla.

    Vastaa

Jätä kommentti

Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla. 

Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi 

Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla. 

-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)

(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa. 

Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään. 

Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan. 

Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.

Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.

Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.

Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius. 

https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!

Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).

Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta. 

Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! 
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.

https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! 

Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.

Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa. 

Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani. 

50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.

Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia. 

Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää. 

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.