Onnellisuustalous ja onnen osatekijät

Istuin keskiviikkona (9.6.) aamupäivän Vihreän Sivistysliiton Onnellisuustalous – vaihtoehtoja bruttokansantuotteen kasvulle -seminaarissa.

Degrowth-piknik Helsingissä 6.6.2010

Esimerkiksi Bhutanissa mitataan bruttokansantuotteen sijaan bruttokansanonnellisuutta. Ei hassumpaa. Seminaarissa puhuneen Tilastokseskuksen Jukka Hoffrenin mukaan yhteiskunnan ja talouden tehtävä on tuottaa ihmisille onnellisuutta ja hyvinvointia. Aineellisen hyvinvoinnin ajasta olemme siirtymässä henkiseen hyvinvointiin.

Hoffrenin viittaa onnellisuuden osatekijöihin:
– 50 % onnesta on perinnöllistä, liittyen omaan asenteeseen (set point)
– 40 % onnesta syntyy tarkoituksenmukaisesta toiminnasta
– 10 % onnesta on seurausta ulkoisista olosuhteista, kuten taloudellisesta vauraudesta

Kannattaa miettiä, mihin keskittyy. Tulojen ja kulutuksen kasvu lisäävät vain hetkellisesti hyvinvointia ja onnellisuutta.

Seminaarissa puhuneen Aalto-yliopiston tutkimuspäällikkö Timo Järvensivun mukaan nykyinen markkinatalous perustuu barbaariseen eetokseen, jossa ihanteina toimivat voittaminen, yksilön vapaa voitontavoittelu, rahan ja muiden toissijaisten asioiden kerääminen, statuskilpailu. Nämä barbaariset ihanteet johtavat luonnonvarojen ylikulutukseen. Järvensivu on kirjoittanut aiheesta mm. degrowth.fi -blogissaan: Kasvumanian barbaarinen eetos.

Yksi kommentti artikkeliin ”Onnellisuustalous ja onnen osatekijät”

  1. Leo, mukava lukea kirjoituksiasi onnellisuuspolitiikasta! Tässä yksi luentosuositus:

    Harvardin psykologi Dan Gilbertsiltä on ted.comissa kiinnostava luento siitä, kuinka ihmisten tulkintoja omasta tilanteestaan voidaan puitteita muuttamalla ohjata onnellisempaan tai onnettomampaan suuntaan. Konkreettisia, tutkittuja onnellisuuspoliittisia ohjauskeinoja ei taida olla liikaa liikkeellä.
    http://www.ted.com/talks/dan_gilbert_asks_why_are_we_happy.html

    Bhutanista löytyy paljon inspiraation aiheita, ja minusta olisi hienoa, jos erityisesti päätöksentekijät tutustuisivat kyseiseen maahan tarkemmin. Buddhalaisen maan politiikkaa ei kuitenkaan aivan helpolla Suomeen tuoda – ja sanon tämän itse buddhalaisen näkökulmasta. Toivottavasti tämä noussut kiinnostus onnellisuuspolitiikkaan vauhdittaa kehitystä parempaan suuntaan.

    Vastaa

Jätä kommentti