Ruotsalainen Sanna Ehdinin kirja Sisäinen menestys kannattaa lukea. Ehdinin tie sisäiseen menestykseen pitää sisällään mm. seuraavia askeleita/voimia:
1. Tarkoituksen voima. Määrittele, mikä on sinun tarkoituksesi ja intohimo. Visualisoi se.
2. Ajatuksen voima. Myönteiset ajatukset ovat ravintoa ruumiille ja kielteiset aiheuttavat riitasointuja. Valitse myönteiset ajatukset.
3. Uskon voima. Se, mihin uskot, tulee osaksi sinun todellisuuttasi.
4. Piilotajunnan voima. Murra mallit ja esteet, jotka estävät ja jarruttavat sinua elämässäsi.
5. Myönteisten odotusten voima. Käytä myönteisiä odotuksia yhdessä toivon ja luottamuksen kanssa niin lisäät mahdollisuutta sille, että kaikki sujuu hyvin.
6. Vetovoima. Sen, mitä viestit muille, saat takaisin. Ilmaise itseäsi selkeästi.
7. Peilauksen voima. Olemme sellaisia kuin ympärillämme olevat ihmiset. Huolehdi siitä, että peilaat itseäsi ihmisiin, joita todella arvostat ja kunnioitat.
8. Kiitollisuuden voima. Ole päivittäin kiitollinen ja ilmaise se muille. Keskity vahvuuksiin.
9. Usko itseesi. Päästä esiin itsesi ja voimasi. Luota itseesi. Aina ei tarvitse onnistua.
”Ensin muutokset kyseenalaistetaan ja niitä pidetään naurettavina. Sitten niitä vastustetaan ja lopuksi ne hyväksytään itsestään selvinä.”
Tässä kirjoitussarjassa hahmottelen askelmerkkejä tyytyväisen ja hyvään elämään. Näitä ovat mm. positiivisen ajattelun voima, säännöllinen vierailu epämukavuusalueella, pitkitetty tarpeentyydytys, henkisen ja fyysisen kunnon ylläpitäminen, rohkeus, rakkaus, energia ja innostus sekä muiden palvelu ja monet muut jutut.
Ajatukset eivät ole suinkaaan omiani, vaan lainattu suoraan muilta sekä kirjoitettu ja sanottu eri yhteyksissä varmasti lukemattomia kertoja. Haluan kuitenkin välittää mielestäni parhaimpia käytäntöjä edelleen eteenpäin.
Kirjoitussarjan edellinen osa on luettavissa täältä: https://leostranius.fi/2010/04/ihmissuhteet-askelia-tyytyvaiseen-elamaan-%E2%80%93-osa-15/
”3. Uskon voima. Se, mihin uskot, tulee osaksi sinun todellisuuttasi.”
Eh? Tuota noin, eikö kuitenkin kannattaisi lähteä siitä, että todellisuus on jotakin universaalia, mitattavaa ja uskosta riippumatonta? Ainakin silloin, kun esiintyy jonkin asian asiantuntijana?