Maamme hallitus käsitteli iltakoulussaan (13.1.) demokratiapoliittista asiakirjaa demokratian edistämiseksi sekä ihmisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiseksi. Asiakirja pitää sisällään 32 toimenpide-esitystä.
Olen ollut itse mukana valmistelemassa asiakirjaa tuottamalla sitä varten oikeusministeriölle yhden taustaselvityksen epämuodollisesta kansalaistoiminnasta sekä istunut mukana ideoimassa ja viilaamassa asiakirjan tekstejä Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnasa ja sen demokratia-työryhmässä. Perjantaina (15.1.) juhlistimme oikeusministeriössä tehtyä työtä sekä kävimme vielä läpi toimenpide-ehdotuksia ja niiden konkreettista toteuttamista.
Täytyy sanoa, että olen yleisesti ottaen lopputulokseen todella tyytyväinen. Oikeusministeriön demokratiayksikkö ja Sari Aalto-Matturi ovat tehneet hienoa työtä! Muuttaisin asiakirjasta oikeastaan vain kaksi sanaa: osallistuminen ja selvitys.
Osallistumisen sijaan meidän tulisi puhua vaikuttamisesta. Ihmiset osallistuvat yleensä siksi, että he voisivat vaikuttaa heitä kiinnostaviin asioihin, eivät siksi, että he voisivat osallistua johonkin prosessiin. Ihmisiä ei siis kiinnosta osallistuminen ”vain” siinä merkityksessä, kun sillä legitimoidaan demokraattista päätöksentekoa. Vaikuttaminen, vaikuttavuus ja vaikutus ovat päivän sanoja!
Selvitysten sijaan pitäisi uskaltaa kokeilla. Hallinnon strategioiden toimenpide-esityksissä piiloudutaan usein selvitysten verhoon. Kuinka monta kertaa olenkaan lukenut, kuinka jokin asia tarvitsee lisäselvityksiä. Pahimmillaan selvitetään mahdollisuutta tehdä esiselvitys mahdollisesta selvityksestä. Kiinnostavampi lähestymistapa olisi rohkeasti kokeilla. Kokeillaan äänestysikärajan laskemista, ruuhkamaksuja ja sähköistä etä-äänestämistä. Annetaan ihmisten äänestää asiasta pienen kokeilujakson jälkeen. Jos kokeilu ei onnistu, palataan vanhaan tai kokeillaan jotain muuta.
Lisäksi jäin miettimään, voisiko Suomessakin hallitusohjelman laittaa
(Hollannin tapaan) lausunnolle ja avoimeen keskusteluun 100 päivän ajaksi sen valmistumisesta. Voisiko hallitusohjelma luonnoksen alistaa vaikka kerran neljässä vuodessa kansanäänestykseen? Voisin kuvitella, että tämä lisäisi ihmisten kiinnostusta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja päivän politiikkaan ihan uudella tavalla.
Aamupäivällä (15.1.) osallistuin Allianssin luottamushenkilöiden koulutukseen. Aloitin vuoden alusta Allianssin hallituksen varajäsenenä. Luvassa on kiinnostavat pari vuotta nuorisopoliittista vaikuttamistyötä. Erityisen kiinnostunut olen edistämään äänestysikärajan laskemista ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen sekä tietysti lasten ja nuorten luontoharrastustoimintaa.
Illalla (15.1.) katsoimme Annukan kanssa Lukas Moodyssonin erinomaisen Mammutti-elokuvan. Laatuviihdettä. Babel-tyyppinen elokuva. Hyvä ajankuva ihmisistä toteuttamassa unelmiaan globaalin maailman pyörityksessä. Tarina kaipauksesta, siitä, että ihmiset eivät opi virheistään ja ongelmat jatkuvat. Kaikesta huolimatta koskettava. Monilta osin realistinen.