Politicians talk. Leaders act – Lead or go home

Neuvottelut ovat edenneet takkuisesti. Kööpenhaminan ilmastokokous voi kuitenkin edelleen onnistua. Edelleen on mahdollista, että sopimuksesta tulee hyvä. Aika alkaa kuitenkin loppua kesken. Yhtä hyvin koko kokous voi päätyä katastrofaaliseen epäonnistumiseen. Lapsemme tuskin antaisivat anteeksi sitä, että tyrimme juuri silloin, kun meillä oli kaikki mahdollisuudet sekä tekniset edellytykset tehdä oikeudenmukainen, kunnianhimoinen ja laillisesti sitova ilmastosopimus.

Torstain valopilkkuja Kööpenhaminassa oli se, että prosessiin liittyvistä erimielisyyksistä päästiin eteenpäin ja neuvottelut sisällöistä jatkuivat täydellä höyryllä. Nyt ollaan siirrytty selvään neuvottelumoodiin. Illan ja yön aikana odcotetaan vielä jotain uutta konkretiaa työryhmien aikaansaannoksista.

Lisäksi Yhydysvaltojen Hillary Clinton ilmoitti, että Yhdysvallat on valmiita toimimaan sen puolesta, että teollisuusmaiden rahoitus kehitysmaiden toimille nostetaan vähintään 100 miljardiin dollariin vuosittain vuoteen 2020 mennessä. Valitettavasti summa on aivan liian vähän. Lisäksi Yhdysvalloilta odotetaan selvästi nykyistä kunnianhimoisempaa esitystä päästöjen vähentämiseksi. Hyvä, että Yhdysvallat on kuitenkin viime metreillä herännyt esittämään konkreettisia lukuja. Kyllä tästä vielä hyvä tulee.

Euroopan unioni on kutsunut illaksi vielä erillisen hätäkokouksen, jossa yritetään ratkoa ilmastoneuvotteluiden avoimia kysymyksiä. Siinä ohessa valtioiden johtajat jatkavat juhlapuheitaan kokouspaikalla. Kannattaisi ehkä pohti, onko yleisiä pulinoita edes syytä mennä esittämään vaikka onhan se tietysti ilahduttavaa, että valtioiden johtajat ovat ainakin muodollisesti sitoutuneet ilmastokriisin torjumiseen. Toisaalta herää kysymys, olisiko tehokkaampaa käyttää tämäkin aika varsinaisiin neuvotteluihin itse asiakysymyksistä. Toivottavasti pääministeri Matti Vanhanen pystyy jatkossa tuomaan lisää konkretiaa Suomen kantoihin. Valitettavasti Halosen puheessa konkretia loisti poissaolollaan.

Kööpenhaminan keskustaan rantautuneen Greenpeacen laivan kyljessä roikkuvassa banderollissa lukee osuvasti: Politicians talk. Leaders act. Climate Action Networkin jakamissa kaulanauhoissa on taas teksti: Lead or go home.

Tämän lisäksi johtajat voivat ottaa mallia esimerkiksi Malediivien presidentin Mohamed Nasheedin puheesta syksyllä 2009 YK:n huippukokouksessa (ks. alla).

16.12.2009: Politicians talk. Leaders act – Lead or go home

Neuvottelut ovat edenneet takkuisesti. Kööpenhaminan ilmastokokous voi kuitenkin edelleen onnistua. Edelleen on mahdollista, että sopimuksesta tulee hyvä. Aika alkaa kuitenkin loppua kesken. Yhtä hyvin koko kokous voi päätyä katastrofaaliseen epäonnistumiseen. Lapsemme tuskin antaisivat anteeksi sitä, että tyrimme juuri silloin, kun meillä oli kaikki mahdollisuudet sekä tekniset edellytykset tehdä oikeudenmukainen, kunnianhimoinen ja laillisesti sitova ilmastosopimus.

Torstain valopilkkuja Kööpenhaminassa oli se, että prosessiin liittyvistä erimielisyyksistä päästiin eteenpäin ja neuvottelut sisällöistä jatkuivat täydellä höyryllä. Nyt ollaan siirrytty selvään neuvottelumoodiin. Illan ja yön aikana odcotetaan vielä jotain uutta konkretiaa työryhmien aikaansaannoksista.

Lisäksi Yhydysvaltojen Hillary Clinton ilmoitti, että Yhdysvallat on valmiita toimimaan sen puolesta, että teollisuusmaiden rahoitus kehitysmaiden toimille nostetaan vähintään 100 miljardiin dollariin vuosittain vuoteen 2020 mennessä. Valitettavasti summa on aivan liian vähän. Lisäksi Yhdysvalloilta odotetaan selvästi nykyistä kunnianhimoisempaa esitystä päästöjen vähentämiseksi. Hyvä, että Yhdysvallat on kuitenkin viime metreillä herännyt esittämään konkreettisia lukuja. Kyllä tästä vielä hyvä tulee.

Euroopan unioni on kutsunut illaksi vielä erillisen hätäkokouksen, jossa yritetään ratkoa ilmastoneuvotteluiden avoimia kysymyksiä. Siinä ohessa valtioiden johtajat jatkavat juhlapuheitaan kokouspaikalla. Kannattaisi ehkä pohti, onko yleisiä pulinoita edes syytä mennä esittämään vaikka onhan se tietysti ilahduttavaa, että valtioiden johtajat ovat ainakin muodollisesti sitoutuneet ilmastokriisin torjumiseen. Toisaalta herää kysymys, olisiko tehokkaampaa käyttää tämäkin aika varsinaisiin neuvotteluihin itse asiakysymyksistä. Toivottavasti pääministeri Matti Vanhanen pystyy jatkossa tuomaan lisää konkretiaa Suomen kantoihin. Valitettavasti Halosen puheessa https://leostranius.fi/?p=1197 konkretia loisti poissaolollaan.

Kööpenhaminan keskustaan rantautuneen Greenpeacen laivan kyljessä roikkuvassa banderollissa lukee osuvasti: Politicians talk. Leaders act. Climate Action Networkin jakamissa kaulanauhoissa on taas teksti: Lead or go home.

Tämän lisäksi johtajat voivat ottaa mallia esimerkiksi Malediivien presidentin Mohamed Nasheedin puheesta syksyllä 2009 YK:n huippukokouksessa (ks. alla).

Yksi kommentti artikkeliin ”Politicians talk. Leaders act – Lead or go home”

Kommentointi on suljettu.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.