Kööpenhaminan ilmastokokous jäi lyhyeksi – takaisin Suomeen

Kööpenhaminan ilmastokokouksen järjestäjät päättivät alkuviikosta rajoittaa tiistain ja keskiviikon kansalaisjärjestöosallistujat murto-osaan nykyisestä. Vain noin 7000 kansalaisyhteiskunnan toimijalle myönnettiin kulkulupa kokouspaikalle Bella Centeriin. Suunnitelmissa on edelleen rajoittaa määrää torstaina 1000 henkilöön ja perjantaina mitättömään 90 henkilöön.

Sopii kysyä, kuinka demokraattisesta prosessista on enää kysymys, kun keskeiset YK:n viiteryhmät potkitaan ulos kokouksesta. Toisaalta syykin on selvä. Kokoukseen on ilmoittautunut niin moni valtion johtaja (tätähän kansalaisjärjestöt ovat juuri toivoneet) ja muu osallistuja, että tilaa ei yksinkertaisesti enää ole.

Miksi asiaan ei puututtua ajoissa? Asian voi nähdä niinkin, että kokousjärjestäjät haluavat tällä varmistaa sen, että kaikki sujuu rauhallisesti ja asiallisesti ilman kansalaisyhteiskunnan mahdollisia värikkäitä tempauksia itse kokouspaikalla. Jos pelkästään tilan puute olisi ongelma, voisi kuvitella, että myös muiden toimijoiden (kokousneuvottelijoiden, lehdistön jne.) pääsyä kokouspaikalle olisi rajoitettu. Nyt rajoitukset koskivat vain kansalaisyhteiskunnan edustajia.

Ehkä ohjeistus on tullut valtioiden johtajilta. Obama ja kumppanit haluavat varmistaa, että voivat puhua rauhassa ilman riskiä häiriöistä toisilleen sekä kehua lopulta kilpaa saavutettua yhteisymmärrystä ilman kansalaisjärjestöjen kritiikkiä.

Itse sain kokouspaikalle kulkuluvan tiistain ja keskiviikon ajaksi. Tiistaina aamupäivällä kokouspaikalle yrittäessäni poliisi oli kuitenkin toista mieltä. Vastoin ohjeistuksia sekä lukemattomia selitysyrityksiä minut ja lukemattomat muut kansalaisjärjestöjen edustajat ohjattiin samaan jonoon niiden kanssa, jotka eivät olleet vielä rekisteröityneet kokouspaikalle. Näin luvassa olisi ollut koko päivän mittainen jonotus.

Jonottamisen sijaan päätin lähteä takaisin Suomeen. Lienee paljon hedelmällisempää seurata tilannetta työhuoneelta ja pyrkiä vaikuttamaan kokouksen kulkuun Suomesta käsin, kuin yrittää tapella tuntikausia pääsystä kokoustiloihin, jossa sielläkin edelleen kanslaisjärjestöjen edustajilta on pääsy estetty tai vähintään rajoitettu niihin tiloihin, joissa varsinaisia neuvotteluja käydään.

Joka tapauksessa tärkeintä on oikeudenmukaisen, kunnianhimoisen ja laillisesti sitovan ilmastosopimuksen aikaansaaminen. Siihen on edelleen hyvät mahdollisuudet. Tsemppiä kaikille mahtaville kokousneuvottelijoille! Kun kansalaisyhteiskunta on kadonnut paikalta, on vastuu tulevaisuudesta yksin teidän. Älkää jättäkö mahdollisuutta käyttämättä.

Kööpenhaminan ilmastokokous jäi lyhyeksi – takaisin Suomeen

Kööpenhaminan ilmastokokouksen järjestäjät päättivät alkuviikosta rajoittaa tiistain ja keskiviikon kansalaisjärjestöosallistujat murto-osaan nykyisestä. Vain noin 7000 kansalaisyhteiskunnan toimijalle myönnettiin kulkulupa kokouspaikalle Bella Centeriin. Suunnitelmissa on edelleen rajoittaa määrää torstaina 1000 henkilöön ja perjantaina mitättömään 90 henkilöön.

Sopii kysyä, kuinka demokraattisesta prosessista on enää kysymys, kun keskeiset YK:n viiteryhmät potkitaan ulos kokouksesta. Toisaalta syykin on selvä. Kokoukseen on ilmoittautunut niin moni valtion johtaja (tätähän kansalaisjärjestöt ovat juuri toivoneet) ja muu osallistuja, että tilaa ei yksinkertaisesti enää ole.

Miksi asiaan ei puututtua ajoissa? Asian voi nähdä niinkin, että kokousjärjestäjät haluavat tällä varmistaa sen, että kaikki sujuu rauhallisesti ja asiallisesti ilman kansalaisyhteiskunnan mahdollisia värikkäitä tempauksia itse kokouspaikalla. Jos pelkästään tilan puute olisi ongelma, voisi kuvitella, että myös muiden toimijoiden (kokousneuvottelijoiden, lehdistön jne.) pääsyä kokouspaikalle olisi rajoitettu. Nyt rajoitukset koskivat vain kansalaisyhteiskunnan edustajia.

Ehkä ohjeistus on tullut valtioiden johtajilta. Obama ja kumppanit haluavat varmistaa, että voivat puhua rauhassa ilman riskiä häiriöistä toisilleen sekä kehua lopulta kilpaa saavutettua yhteisymmärrystä ilman kansalaisjärjestöjen kritiikkiä.

Itse sain kokouspaikalle kulkuluvan tiistain ja keskiviikon ajaksi. Tiistaina aamupäivällä kokouspaikalle yrittäessäni poliisi oli kuitenkin toista mieltä. Vastoin ohjeistuksia sekä lukemattomia selitysyrityksiä minut ja lukemattomat muut kansalaisjärjestöjen edustajat ohjattiin samaan jonoon niiden kanssa, jotka eivät olleet vielä rekisteröityneet kokouspaikalle. Näin luvassa olisi ollut koko päivän mittainen jonotus.

Jonottamisen sijaan päätin lähteä takaisin Suomeen. Lienee paljon hedelmällisempää seurata tilannetta työhuoneelta ja pyrkiä vaikuttamaan kokouksen kulkuun Suomesta käsin, kuin yrittää tapella tuntikausia pääsystä kokoustiloihin, jossa sielläkin edelleen kanslaisjärjestöjen edustajilta on pääsy estetty tai vähintään rajoitettu niihin tiloihin, joissa varsinaisia neuvotteluja käydään.

Joka tapauksessa tärkeintä on oikeudenmukaisen, kunnianhimoisen ja laillisesti sitovan ilmastosopimuksen aikaansaaminen. Siihen on edelleen hyvät mahdollisuudet. Tsemppiä kaikille mahtaville kokousneuvottelijoille! Kun kansalaisyhteiskunta on kadonnut paikalta, on vastuu tulevaisuudesta yksin teidän. Älkää jättäkö mahdollisuutta käyttämättä.

Jätä kommentti

Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! 

Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.

Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa. 

Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani. 

50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.

Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia. 

Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää. 

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.
Kyllä Turussakin osataan tehdä hyvää pyöräkatua!
Hyvää joulua!
Posti toi kotiovelle parhaan joululahjan! Uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi. 

Unboxing-videon kuvasi ja editoi 10-vuotias lapseni. 

#unboxing #parempiarki #kirja @gummeruskustannus
Tietokirjailija ja vaikuttaja Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi(Gummerus) on konkreettinen opaskirja, joka auttaa valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin. Kirjassaan Stranius havainnollistaa esimerkein, miksi tiivis asuminen, minimalistinen kuluttaminen, vegaaninen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta ja kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme.

Mitä hyötyä on siitä, että omistaa vain vähän tavaraa? Miten tehdä ilmastoystävällinen pikalounas etätyöpäivän keskellä? Miten arvioida oman toiminnan päästöjä ja vaikuttavuutta? Leo Stranius antaa uutuuskirjassaan 1,5 astetta parempi arki välineitä oman hiilijalanjäljen pienentämiseen avaamalla konkreettisia hiililaskelmia arjen eri valinnoista.

”1,5 asteen kanssa linjassa oleva arki on monella tavalla hyvää. Kun elää omien arvojensa mukaan ja tekee itseään suurempia ja planeetan kannalta merkityksellisiä asioita, kasvattaa henkistä hyvinvointiaan ja vahvistaa omaa mielenterveyttään. Näin ei tarvitse elää jatkuvassa ristiriidassa sen kanssa mitä tietää ja mitä tekee”, Stranius kirjoittaa kirjassaan.

Straniuksen mukaan päästötavoitteiden mukainen arki tuo elämään levollisuutta ja onnellisuutta. Myös henkilökohtainen varallisuus kasvaa, kun kuluttaa vähemmän.

”Monet asiat ovat paljon yksinkertaisempia ja helpompia, kun turhat asiat rajautuvat arjesta kokonaan pois häiritsemästä. Ravintolassa ja kaupassa valinnat ovat selkeitä. Lomamatkat ja siirtyminen paikasta toiseen tapahtuvat selkeiden periaatteiden mukaan. Yksinkertaisuus, tehokkuus ja taloudellisuus sekä terveellisyys yhdistyvät kauniilla tavalla hyväksi kokonaisuudeksi”, Stranius kirjoittaa.

”Voisiko 1,5 asteen ilmastoystävällinen arki näyttää yhä useammalle houkuttelevammalta, jos se kehystettäisiin hyveellisyyden ja pyyteettömyyden sijaan oman edun tavoittelulla? Itsekkyydellä. Siitähän tässä kaikessa lopulta on kysymys: siitä, että meillä kaikilla olisi paljon nykyistä parempi elämä.”
Mistä voimaa vastuullisuustyöhön multikriisien aikakaudella? Tietysti työskentelystä planeetan puolesta! Aika hieno loikka ollaan tehty Third Rockissa viimeisen reilun neljän vuoden aikana. 

”Third Rock on muuttunut neljässä vuodessa kolmen ihmisen pienestä ja intohimoisesta vastuullisuuspalveluita tarjoavasta yrityksestä jo 17 asiantuntijan vaikuttavaksi yhteisöksi. Vuoden 2024 aikana olemme palvelleet peräti 96 yritystä tai organisaatiota 156 projektin muodossa.”

https://thirdrock.fi/mista-voimaa-vastuullistyohon-multikriisien-aikakaudella/