Kööpenhaminan ilmastokokous jäi lyhyeksi – takaisin Suomeen

Kööpenhaminan ilmastokokouksen järjestäjät päättivät alkuviikosta rajoittaa tiistain ja keskiviikon kansalaisjärjestöosallistujat murto-osaan nykyisestä. Vain noin 7000 kansalaisyhteiskunnan toimijalle myönnettiin kulkulupa kokouspaikalle Bella Centeriin. Suunnitelmissa on edelleen rajoittaa määrää torstaina 1000 henkilöön ja perjantaina mitättömään 90 henkilöön.

Sopii kysyä, kuinka demokraattisesta prosessista on enää kysymys, kun keskeiset YK:n viiteryhmät potkitaan ulos kokouksesta. Toisaalta syykin on selvä. Kokoukseen on ilmoittautunut niin moni valtion johtaja (tätähän kansalaisjärjestöt ovat juuri toivoneet) ja muu osallistuja, että tilaa ei yksinkertaisesti enää ole.

Miksi asiaan ei puututtua ajoissa? Asian voi nähdä niinkin, että kokousjärjestäjät haluavat tällä varmistaa sen, että kaikki sujuu rauhallisesti ja asiallisesti ilman kansalaisyhteiskunnan mahdollisia värikkäitä tempauksia itse kokouspaikalla. Jos pelkästään tilan puute olisi ongelma, voisi kuvitella, että myös muiden toimijoiden (kokousneuvottelijoiden, lehdistön jne.) pääsyä kokouspaikalle olisi rajoitettu. Nyt rajoitukset koskivat vain kansalaisyhteiskunnan edustajia.

Ehkä ohjeistus on tullut valtioiden johtajilta. Obama ja kumppanit haluavat varmistaa, että voivat puhua rauhassa ilman riskiä häiriöistä toisilleen sekä kehua lopulta kilpaa saavutettua yhteisymmärrystä ilman kansalaisjärjestöjen kritiikkiä.

Itse sain kokouspaikalle kulkuluvan tiistain ja keskiviikon ajaksi. Tiistaina aamupäivällä kokouspaikalle yrittäessäni poliisi oli kuitenkin toista mieltä. Vastoin ohjeistuksia sekä lukemattomia selitysyrityksiä minut ja lukemattomat muut kansalaisjärjestöjen edustajat ohjattiin samaan jonoon niiden kanssa, jotka eivät olleet vielä rekisteröityneet kokouspaikalle. Näin luvassa olisi ollut koko päivän mittainen jonotus.

Jonottamisen sijaan päätin lähteä takaisin Suomeen. Lienee paljon hedelmällisempää seurata tilannetta työhuoneelta ja pyrkiä vaikuttamaan kokouksen kulkuun Suomesta käsin, kuin yrittää tapella tuntikausia pääsystä kokoustiloihin, jossa sielläkin edelleen kanslaisjärjestöjen edustajilta on pääsy estetty tai vähintään rajoitettu niihin tiloihin, joissa varsinaisia neuvotteluja käydään.

Joka tapauksessa tärkeintä on oikeudenmukaisen, kunnianhimoisen ja laillisesti sitovan ilmastosopimuksen aikaansaaminen. Siihen on edelleen hyvät mahdollisuudet. Tsemppiä kaikille mahtaville kokousneuvottelijoille! Kun kansalaisyhteiskunta on kadonnut paikalta, on vastuu tulevaisuudesta yksin teidän. Älkää jättäkö mahdollisuutta käyttämättä.

Kööpenhaminan ilmastokokous jäi lyhyeksi – takaisin Suomeen

Kööpenhaminan ilmastokokouksen järjestäjät päättivät alkuviikosta rajoittaa tiistain ja keskiviikon kansalaisjärjestöosallistujat murto-osaan nykyisestä. Vain noin 7000 kansalaisyhteiskunnan toimijalle myönnettiin kulkulupa kokouspaikalle Bella Centeriin. Suunnitelmissa on edelleen rajoittaa määrää torstaina 1000 henkilöön ja perjantaina mitättömään 90 henkilöön.

Sopii kysyä, kuinka demokraattisesta prosessista on enää kysymys, kun keskeiset YK:n viiteryhmät potkitaan ulos kokouksesta. Toisaalta syykin on selvä. Kokoukseen on ilmoittautunut niin moni valtion johtaja (tätähän kansalaisjärjestöt ovat juuri toivoneet) ja muu osallistuja, että tilaa ei yksinkertaisesti enää ole.

Miksi asiaan ei puututtua ajoissa? Asian voi nähdä niinkin, että kokousjärjestäjät haluavat tällä varmistaa sen, että kaikki sujuu rauhallisesti ja asiallisesti ilman kansalaisyhteiskunnan mahdollisia värikkäitä tempauksia itse kokouspaikalla. Jos pelkästään tilan puute olisi ongelma, voisi kuvitella, että myös muiden toimijoiden (kokousneuvottelijoiden, lehdistön jne.) pääsyä kokouspaikalle olisi rajoitettu. Nyt rajoitukset koskivat vain kansalaisyhteiskunnan edustajia.

Ehkä ohjeistus on tullut valtioiden johtajilta. Obama ja kumppanit haluavat varmistaa, että voivat puhua rauhassa ilman riskiä häiriöistä toisilleen sekä kehua lopulta kilpaa saavutettua yhteisymmärrystä ilman kansalaisjärjestöjen kritiikkiä.

Itse sain kokouspaikalle kulkuluvan tiistain ja keskiviikon ajaksi. Tiistaina aamupäivällä kokouspaikalle yrittäessäni poliisi oli kuitenkin toista mieltä. Vastoin ohjeistuksia sekä lukemattomia selitysyrityksiä minut ja lukemattomat muut kansalaisjärjestöjen edustajat ohjattiin samaan jonoon niiden kanssa, jotka eivät olleet vielä rekisteröityneet kokouspaikalle. Näin luvassa olisi ollut koko päivän mittainen jonotus.

Jonottamisen sijaan päätin lähteä takaisin Suomeen. Lienee paljon hedelmällisempää seurata tilannetta työhuoneelta ja pyrkiä vaikuttamaan kokouksen kulkuun Suomesta käsin, kuin yrittää tapella tuntikausia pääsystä kokoustiloihin, jossa sielläkin edelleen kanslaisjärjestöjen edustajilta on pääsy estetty tai vähintään rajoitettu niihin tiloihin, joissa varsinaisia neuvotteluja käydään.

Joka tapauksessa tärkeintä on oikeudenmukaisen, kunnianhimoisen ja laillisesti sitovan ilmastosopimuksen aikaansaaminen. Siihen on edelleen hyvät mahdollisuudet. Tsemppiä kaikille mahtaville kokousneuvottelijoille! Kun kansalaisyhteiskunta on kadonnut paikalta, on vastuu tulevaisuudesta yksin teidän. Älkää jättäkö mahdollisuutta käyttämättä.

Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?