Sähköriippuvaista elämää

Kotitalouksien sähkönkulutuksesta lähes puolet syntyy valaistuksesta, kylmälaitteista ja ja kodin elektroniikasta. Siinä missä kylmälaitteiden (jääkaapit, pakastimet) kulutus on laskenut, on valaistuksen tehostumispotentiaali toistaiseksi jäänyt toteutumatta. Lisäksi kodin elektroniikan (televisiot ja tietokoneet) sähkönkulutus on kasvanut voimakkaasti.

Miten yksittäinen ihminen voi parhaiten kiinnittää huomiota omaan sähkönkulutukseensa? Ensimmäinen askel olisi henkilökohtaisen tiedon saaminen. On vaikea säästää energiaa, jos ei tiedä, kuinka paljon sitä kuluttaa. Tietoa omasta sähkönkulutuksesta on tällä hetkellä mahdollisuus saada vain kerran vuodessa, sähköyhtiön tasauslaskussa. Itse tilaan Etelä-Savon energian tuulivoimasähköä. Viimeisin saamani tieto energiayhtiöltä on, että kulutimme kahden hengen kotitaloudessamme yhteensä 680 kWh sähköä vuoden 2008 aikana.

Kyse on vähän samasta asiasta kuin, jos kaupassa asioidessa tiedon hinnasta sekä elintarvikkeiden ravinto- ja energiasisällöstä saisi vasta jälkikäteen. Kuinka moni suostuisi tähän? Keräät siis tuotteet hyllystä ja viet ne kotiin, laskun ja tuoteselosteet saat kotiisi vaikka kerran kolmessa kuukaudessa. Sähkönkulutuksen osalta tämä tarkoittaa sitä, että kun vaihdat energiasäästölampun tai hankit uuuden energiatehokkaan laitteen, et saa palautetietoa kotisi sähkönkulutuksesta reaaliaikaisesti.

Omalta osaltani tilanne on parantunut merkittävästi, kun sain noin kuukausi sitten käyttööni BaseN Oy:n kehittämän reaaliaikaisen sähkönmittauksen. Nyt voin seurata omaa sähkönkulutustani suoraan verkon kautta. Kyse ei ole päästöjen kannalta pikkujutuista. Ulkomailta saatujen kokemusten mukaan reaaliaikaisilla mittaus- ja havainnollistamistoimenpiteillä voitaisiin saavuttaa 5 – 15 prosentin vähennys kotitalouksien vuotuisessa sähkönkulutuksessa.

Seuranta on avannut silmäni aivan uudella tavalla. Reaaliaikaisen mittauksen avulla olen huomannut, että hankkimani energiatehokas jääkaappi kuluttaakin yllättävän paljon sähköä olleessaan jatkuvasti päällä. Suuri syöppö on myös pesukone – siitäkin huolimatta, että koneemme pitäisi olla parasta A-luokkaa ja pesemme vaatteemme 30 asteessa. Sen sijaan valaistuksen osuus (käytössä energiasäästölamput) ja tietokoneiden (käytössä kannettavat) kulutus on häviävän pieni. Isoimmat piikit aiheuttavat pölynimurin ja lieden sekä vedenkeittimen, leivänpaahtimen ja mikroaaltouunin käyttö. Televisiota meille ei ole, ja stereoita käytämme vain satunnaisesti.

Esimerkiksi marraskuun 17 ensimmäisen päivän aikana tuulisähköä on kulunut kotitaloudessamme 41,2 kWh. Viimeisen kuukauden aikana viikottainen sähkönkulutuksemme on vaihdellut 13,7 – 18,2 kWh välillä päiväkulutuksen vaihdellessa 0,7 kWh – 4,94 kWh välillä.

Mikäli sähkön kokonaishinnaksi (siirtomaksu mukaanlukien) lasketaan noin 10 senttiä / kWh, on sähkölaskuni marraskuun osalta tällä hetkellä 4,1 euroa. Itse pyrin säästämään sähköä ympäristösyistä. Valitettavasti sähkön hinta ei vaikuta kulutuskäyttäytymiseen näin alhaisella tasolla millään tavalla. Sähkö saisi olla vähintään kymmenen kertaa kalliimpaa.

Huomattavasti suurempi säästöpotentiaali olisi tietysti yrityksissä. Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolla vastaava järjestelmä on jo käytössä. Milloin muut seuraavat perässä?

Teksti on julkaistu aiemmin: Luonto-Liiton http://www.kulutus.fi -sivuilla.

Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.
Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi ja miten vältetään viherpesu? Hienoa olla puhumassa IMPACT Helsinki -tapahtumassa 29.4. 

IMPACT Helsinki kokoaa yhteen muutoksentekijöitä; markkinoijia, viestijöitä ja somevaikuttajia, arvopohjaisen markkinoinnin ja viestinnän teemojen pariin

Linkki ilmoittautumiseen löytyy täältä: https://lnkd.in/dGrMP4n6

#pinghelsinki #impacthelsinki2025
Olipa taas kiva peruskunto-sunnuntai! Valmentajan tekemässä ohjelmassa oli vapaavalintaista pk-harjoittelua neljä tuntia. 

Käytännössä tämä tarkoitti mulla  seuraavaa: ystävän kanssa tunti kevyttä sulkapalloa, tunnin juoksutreeni, tunnin fysiikkatreeni (kuntosali) ja lopuksi vielä reilun tunnin uintitreeni. Sen lisäksi hiukan pyöräilyä (siirtymät) ja aamulla kehonhuolto + seitsemän minuutin lihaskuntotreeni.

Ouran mukaan aktiivisia kaloreita 2335 ja vastaava kävelymatka 42,1 km (askeleita 24 140). Garminin mukaan virtaa olisi tälle päivälle vielä jäljellä 36/100 eli ”Tämänpäiväinen liikunta edistää kuntoasi ja terveyttäsi. Body Battery -tasosi riittää erinomaisesti loppupäiväksi!”
Nyt on aika juhlia, koska tänään siitä tuli totta! Helsinki on hiilivapaa kun Salmisaaren kivihiilivoimala suljettiin. 

Lukemattomat ihmiset ovat vuosia ja vuosikymmeniä tehneet tämän eteen väsymättä töitä. Nöyrä ja iso kiitos teille kaikille. Tiedätte kyllä keitä olette. 💚🌍
Meillä on töissä lyhennetty työviikko joka tarkoittaa sitä, että perjantaisin tehdään vain neljän tunnin työpäivää. Tämä on tuonut viikkoon ja varsinkin viikonloppuun huimasti tilaa tehdä myös kaikkea muuta. Ohessa mun perjantaipäivä!
Viikonloppu on hyvä aloittaa liikunnalla! Tänään aamulla 15 min venyttely + lihaskuntotreeni. Kevyt/palauttava pyöräily Lauttasaareen ja siellä tunnin juoksutreeni klo 7-8 + pyöräily takaisin Käpylään. Illalla vielä 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Päivän aikana liikuntaa yhteensä 5 h 47 min. Kyllähän tämä treenaaminen alkaa käymään jo työstä. Nyt lepoa.
Hyvää alkanutta kevättä ja maaliskuuta! Helmikuussa kokeilin jättää joka ilta puhelimen yöksi keittiöön eli en ottanut laitetta lainkaan makuuhuoneeseen. 

Oliko tällä vaikutusta puhelimen käyttöön? Kyllä oli ja aika paljon! 

Tammikuuhun verrattuna puhelimella vietetty kokonaisaika väheni helmikuussa yhteensä 27,5 tuntia eli noin 20 prosenttia. Toki osaltaan tähän vaikutti sekin, että helmikuussa olin viikon lomalla, jolloin puhelinta tuli käytetty vähemmän, kun ei ollut työasioita hoidettavana. 

Viihteen, uutisten ja sosiaalisen median osuus on kuitenkin varmasti se mitä monet haluaisivat illalla ja aamulla vähentää. Sen osuus tippui tammikuun 63,5 tunnista 33,5 tuntiin (-30 tuntia). Tästä sosiaalisen median käyttö puhelimella tippui 36,5 tunnista 26,5 tuntiin (-10 tuntia) ja viihteen/uutisten osuus 27 tunnista 7 tuntiin (-20 tuntia). 

Helmikuussa oli tietysti vähemmän päiviä kuin tammikussa, mutta laskennassa/tarkastelussa on tammi- ja helmikuun osalta molemmissa mukana vertailukelpoisuuden parantamiseksi neljä kalenteriviikkoa eli 28 päivää.

Miltä kuulostaisi 30 tuntia kuukaudessa enemmän aikaa? Mitä olen illalla ja aamulla sängyssä tehnyt? Nukkunut hiukan enemmän, haaveillut ja pohdiskellut sekä lukenut kolme paperikirjaa.

Nyt maailma on mennyt kuitenkin sen verran hulluksi, että maaliskuussa kokeilen olla kuukauden lukematta tai seuraamatta uutisia. Vastaavan uutispaussikokeilun tein maaliskuussa 2022. Keep Calm and Carry On.
Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon
Posti toi kotiin tuoreen Luonnonsuojelijan ja sieltähän löytyi viisi vinkkiä 1,5 astetta parempaan arkeen!

#puolitoistaastetta #puolitoistaastettaparempiarki @gummeruskustannus