Osallistuin TEM:n energiatehokkuustoimikunnan kotitalousjaoston kokoukseen. Sessiossa oli todella kiinnostavia alustuksia. Esimerkiksi Adato Energia esitteli alustavia tutkimustuloksiaan kotitalouksien sähkönkäytöstä. Suurin osa kotitalouksien sähköstä kuluu valaistukseen (23%), kylmälaitteisiin (13%), sähkökiukaisiin (8%) ja viihdelaitteisiin (8%). Energiatehokkuuden parantamiseksi olisi mainioita keinoja: Miltä kuulostaisi vaikka hehku- ja halogeenilamppujen sekä asuntokohtaisten sähkökiukaiden kieltäminen?
Usein odotetaan, että kuluttajat ratkaisevat ilmastokriisin. Kun kuitenkin listasimme/ideoimme energiansäästökeinoja kuluttajien, teollisuuden ja palvelun tuottajien sekä valtiovallan toimesta toteutettavaksi, kasautuivat suurimmat toiveet valtiovallalle ja kaikkein vähiten yksittäisille kuluttajille.
Lisäksi keskusteluissa nousee toistuvasti esiin syyllistämine vs. positiivisuus sekä pakko vs. vapaaehtoisuus. Tutkimusten mukaan vaikuttavuuden näkökulmasta ei ole kuitenkaan olennaista, viestitäänkö syyllistämällä vai kannustamalla. Olennaisempaa on kontekstin voima. Se, että mahdollinen viesti pystytään kytkemään vastaanottajan arkipäivään jollain konkreettisella tavalla. Kun taas puhutaan pakosta ja vapaaehtoisuudesta, niin kukin voi miettiä mikä on tehokasta – tiedottaa 5,2 miljoonalle suomalaiselle kotitaloudelle energiasäästölamppujen hyvistä puolista vai yksinkertaisesti kieltää hehku- ja halogeenilamppujen myynti.
—
Energiatehokkuustoimikunnan kotitalousjaoston kokouksen jälkeen kävimme läpi hiukan Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin tulevia tapahtumia sekä idoimme Luonnonsuojelijalehteen kunnallisvaalijuttuja. Illalla kävin pelaamassa Lauri Myllyvirran kanssa sulkapalloa. Pelaamattomuus näkyi. Minua vietiin kuin pässiä narusta.
