Takana lähes kolme viikkoa kestänyt Itä-Euroopan reissu. Yhteensä 19 päivää, 7 maata ja 15 eri kaupunkia. Kaiken kaikkiaan 10 junassa vietettyä yötä.
Reissaaminen herättää aina suhteellisen paljon ajatuksia. Erilaisia maita, kaupunkeja, kirkkoja, museoita ja muita nähtävyyksiä on tullut kuitenkin elämän varrella nähtyä jo ihan tarpeeksi. Pitäisi siis olla aika ihmeellistä, että jaksaisi innostua. Tai vaihtoehtoisesti paikallisia tuttavia ja enemmän aikaa. Tällä kertaa matkalla oli siis poikkeuksellisen paljon saturaatiota ja vähän selviytymisen iloa. Toki matka on kuitenkin aina irtiotto arjesta.
Venäjän kieleen olisi pitänyt panostaa selvästi enemmän. Maailmassa on uskomattoman suuri venäjänkielinen alue, jolla ei monin paikoin selviä millään muulla kuin venäjällä. Olisi pitänyt olla mukana edes joku fraasikirja helpottamassa tilannetta. Pantomiini ei ole suosikkilajini ja kaiken lisäksi olen huono piirtämään.
Ohessa joitakin pikahuomioita ja -havaintoja pitkin matkaa:
Pietari on kaunis kaupunki. Liikenne ja jalankulkijavihamielisyys tekevät siitä kuitenkin epäviihtysän. Palvelukulttuuri Venäjällä on uskomattoman kehnoa. Syvä kollektivismi näyttää heilahtaneen toiseen äärilaitaan eli kovaan individualismiin. Ihmisillä on valtava näyttäytymisen tarve. Korkokenkiä, hummerilimusiinejä, hääjuhlaa ja performatiivisuutta. Metro, aivan kuten Moskovassakin, on kosminen.
Valko-Venäjä on kiinnostava, viimeinen kommunismin ja diktatuurin saareke Euroopassa. Kadut ja talot ovat siistejä. Törmäsimme Valko-Venäjällä ollessamme ainoastaan yhteen ulkomaalaiseen, ja sekin oli todennäköisesti lähetystön työntekijä.
Ukraina on kiva. Kiova on tyylikäs ja rento. Oranssi vallankumous on vapauttanut ilmapiiriä. Odessa sen sijaan on tylsä. Mustassa meressä on toki mukava käydä uimassa, vaikka ei rannalla viihtyisikään.
Moldovassa ihmiset ymmärsivät ensimmäisen kerran reissun aikana englantia. Helpottavaa. Pystyi kommunikoimaan selkeästi ja ihmiset olivat kaiken lisäksi ystävällisiä. Kaunis paikka.
Romaniassa kaikkein kiinnostavinta on Causescun jättämä perintö. Käsittämättömiä rakennuksia ja kummallista arkkitehtuuria. Kommunistinen maailmanvallankumous kääntyi lopulta itseään vastaan. Tuhokapitalismin voittokulku jatkuu yhä. Tuskin kuitenkaan kovin pitkään. Brasovin kaupunki Romaniassa oli upea.
Bulgaria ja Sofia ovat viihtyisiä. Ihania kahviloita ja ravintoloita, joukkoliikennekatuja sekä ystävällisiä ihmisiä ja kivoja paikkoja.
Ateena on oma lukunsa. Acropolis-kukkulan ja muiden upeiden turistikohteiden lisäksi vaihtoehtokulttuuria ja mainio saaristo. Välimeressä uinti oli yksi reissun kohokohtia. Ruoka- ja palvelukulttuuri on huippuhyvää. Mielikuva kuumasta ja kaaottisesti pätsistä ei pitänyt ollenkaan paikkansa. Viihtyisiä kävelykatuja.
Moskova ei vaikuta maailman kalleimmalta kaupungilta, vaikka siellä onkin todella kallista. Hinta-laatusuhde on heikko. Palvelukulttuuri paskaa. Kuitenkin upeita paikkoja ja metro on tietysti kosminen.
Kahden hengen kustannukset reissun osalta yhteensä noin 3500 euroa. Siitä viisumeihin sekä juna- ja bussilippuihin kului yhteensä noin 1900 euroa, majoituksiin vastaavasti noin 600 euroa. Seuraavaksi on syytä sivistää itseään ehkä esimerkiksi luku- ja liikuntalomalla.
Lue Leon kesäkuulumiset myös Vihreästä Langasta:
http://www.vihrealanka.fi/uutiset/ilmastovastaava-stranius-kiertaa-ita-eurooppaa-junilla-ja-busseilla