Tuulivoimaloiden linnustovaikutuksista puhutaan aina silloin tällöin. Verrattuna sähköverkkoon tai muihin rakennuksiin sekä tieliikenteeseen kyseessä on mitätön ongelma. Suomessa sähköverkkoon kuolee vuosittain noin 200 000 lintua ja rakennuksiin (ikkunat) noin 500 000 lintua. Tieliikenne tappaa huikeat 4 300 000 lintua Suomessa joka vuosi! Tuulivoimaloihin Suomessa kuolee noin 100 lintua vuodessa eli 1-1,5 lintua tuulivoimalaa kohden. (SY721 Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset: http://www.environment.fi/default.asp?contentid=99318&lan=fi).
Selvityksessä todetaan mm seuraavaa: ”Törmäysriski tuulivoimaloihin on pieni, koska linnut näkevät ja kuulevat ne kaukaa. Väistäminen tapahtuu jo 100-500 metrin etäisyydeltä, myös yöllä. Näillä tekijöillä ei ole merkittävää vaikutusta törmäysten määrään: voimalan koko, teho ja väri sekä voimalan sijainti maa- tai vesialueella.” Sen sijaan pikkulintuja kuolee suhteellisesti vähemmän kuin isoja. ”Törmäyksiä kasvattaa huomattavasti tuulipuiston sähköverkon rakentaminen ilmajohdoiksi tai voimaloiden valaisu yöllä kirkkain valonheittimin.”
Keskiviikkona Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri laittoi tiedotteen, jossa vaadimme vanhojen teiden melusuojausten kuntoon saattamista ennen uusien väylien rakentamista. Liikennemelu häiritsee lähes 300 000 ihmistä pääkaupunkiseudulla ja sen ympäristössä. Tiehallinnon omissa arvoissa meluhaitan rahalliseksi arvoksi on laskettu noin 1000 euroa vuodessa melulle altistuvaa henkilöä kohden. Uudellamaalla melun kustannus on siis 300 miljoonaa euroa vuodessa. Siitä huolimatta uusia väylähankkeita ollaan käynnistämässä kuin sieniä sateella: http://www.vn.fi/tiedostot/julkinen/tiedotteet/liikennehankkeet.pdf
Sitten muita alkuviikon menoja ja kuulumisia.
Maanantaina osallistuin taloyhtiön vuosikokoukseen. Oli hiukan järkyttävä seurata sitä, kuinka itsekästä hommaa lähidemokratia on. Kaupungin taholta tulevia tontin vuokrakorotuspaineita vastustetaan, siivous pitäisi kilpailuttaa, jotta saataisiin parempaa palvelua halvemmalla ja remontit pitäisi kohdistua aina omaan taloon, että asunnon hinta nousisi. Onneksi joku on kiinnostunut näistäkin. Ehkä taloyhtiöissä pitäisi kuitenkin ajatella muutakin kuin rahaa.
Taloyhtiön kokouksen jälkeen olimme Kumpulassa Tuulin, Diegon ja Runon luona kylässä ja syömässä. Diego on mestarikokki. Itse pääsin rakentelemaan dublo-legoja runon kanssa. Samalla kävimme Sofiankin luona. Tuuli ja Sofia asuvat sattumalta samassa rapussa vastapäisissä asunnoissa.
Tiistaina osallistuin ympäristöministeriön CCS-direktiivin valmistelua koskevan taustatyöryhmän kokoukseen. Kävimme läpi direktiiviehdotusta artikla kohtaisesti. Keskustelimme mm. vastuukysymyksistä viranomaisten ja toiminnanharjoittajien välillä sekä uusille yli 300 MW voimaloille tulevasta vaatimuksesta selvittää hiilidioksidin talteenottoa ja varata sille asianmukaiset tilat.
Ympäristöministeriöstä poljin Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolle kestävien tuotanto ja kulutustapojen valiokunnan kokoukseen. Kokouksen aiheena oli jätepolitiikka. Aiheesta voi lukea vaikka tutkija Erja Heinon kolumnista ”Miksi jätettä hyysätään”: http://www.sll.fi/kolumni/. Kokouksesta jatkoin vielä Toukolaan. Kävimme siellä Tuuli Kaskisen kanssa läpi tulevaisuuspoliittiseen selontekoon liittyvää sidosryhmäseminaaria, jonka SLL on järjestämässä. Jossain vaiheessa iltaa Kaisa ilmestyi paikalle ja valmisti herkullista salaattia.
Keskiviikkona tapasin Helsingin yliopiston kehitysmatutkimuksen laitoksen dosenttia. Keskustelimme tulevasta ilmasto-oikeudenmukaisuushankkeen seminaarista. Tarkoituksena on järjestää intensiivikurssi Helsingin, Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa. Tämän jälkeen jatkoimme Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin ympäristötyöryhmän kokouksella, jossa keskustelimme mm. jätekysymyksistä sekä Hangonniemeen suunnitteilla olevien tuulivoimaloiden ympäristövaikutuksista. Ympäristötoimintaryhmän jälkeen pidimme erillisen session vesipuitedirektiivistä. Illan lopuksi oli vielä piirihallituksen kokous.
Lintukuolemat ja tuulivoima.
Tuulivoima on sinällään erittäin kannatettava energiamuoto,mutta kuolemaa se aiheuttaa jo ennenkuin se on toiminnassakaan. Salon kaupunkiin/perniöön rakennetaan yhdelle viimeisistä suurista metsäalueistamme yhdentoista yli satametriä korkean turbiinimaston kokonaisuus. Tämä tuulipuisto tulee jo sijainnillaan tuhoamaan yhden eteläisen suomen viimeisistä elinvoimaiososta metson soitimista. Luontoarvoilla ei ole merkitystä kun soiden ja kallioiden rikkomalle metsäalueelle tämä sähköntuotantolaitos rakennetaan. Samaan aikan salon kaupungin asumalähiöiden reunametsiä kunnostetaan METSOprojektin määrärahojen turvin. Tulisi vain tämä maailmanloppu mahdollisimman pian.