Ilmastokriisi vs. 1,2 kuukauden talouskasvun hidastuminen vuoteen 2020?
Komission laskelmien mukaan ilmastopaketin kustannukset tulevat olemaan Suomelle 0,52 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä. Esimerkiksi vuonna 2006 Suomen arvioitu talouskasvu oli noin 5 prosenttia. Käytännössä komission ilmastopaketin vaikutus olisi siis se, että talouskasvu hidastuisi 1,2 kuukaudella vuoteen 2020 mennessä. On hämmentävää kuunnella teollisuuden ruikutusta. Onko tämä todella liian kova hinta ilmastokriisin rinnalla?
Käytännössä päästövähennystavoitteet tulevat kuitenkin koventumaan vuoteen 2009 mennessä. Nyt komissio on lähtenyt 20 prosentin päästövähennystavoitteesta vaikka EU on sitoutunut 30 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä, kun kansainvälinen sopu löytyy. Käytännössä tämä sopu löytyi jo Balin ilmastokokouksessa viime joulukuussa, kun teollisuusmaat sopivat 25-40 prosentin päästövähennystavoitteista vuoteen 2020 mennessä.
Suomi sai uusiutuvien energialähteiden vastuujaossa helpot tavoitteet. Komission laskentakaavalla Suomelle olisi pitänyt tulla noin 41 prosentin uusiutuvien tavoite – nyt Suomi pääsee kuitenkin 38 prosentin tavoitteella. Tosin tämäkin on kova haaste. Suomen uusiutuvien nykyinen korkeahko (28,5%) osuus perustuu metsäteollisuuden jäteliemien ja -puun käyttöön. Ilman tätä uusiutuvien osuus olisi Suomessa Greenpeacen arvion mukaan noin 5 %, josta suurin osa on vanhaa vesivoimaa. Suomi ei ole panostanut uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen vuosikymmeniin. Vertailun vuoksi Ruotsin tavoite vastuujaossa on 49 prosenttia uusiutuvia vuoteen 2020 mennessä – jota sitäkin tosin kohtuullistettiin melkoisesti.
Myös turpeen suhteen Suomi on ajanut itsensä pulaan. Turpeen osuus energian kokonaiskulutuksesta on tilastokeskuksen mukaan Suomessa noin 6 prosenttia. Komission paketin myötä turpeen käyttö tulee loppumaan. Ensimmäisessä vaiheessa hallituksen olisi syytä poistaa turpeen syöttötariffi ja ottaa käyttöön vastaava takuuhintajärjestelmä tuulivoimalle.
Komission paketissahan on mukana tavoite, jonka mukaan 10 prosenttia liikenteen polttoaineista tulee olla biopolttoaineita vuoteen 2020 mennessä. Komission esityksessä turvetta ei tietenkään määritelty biopolttoaineeksi eikä uusiutuvaksi, joten tilanne säilyi Suomen agressiivisesta lobbaamisesta huolimatta ennallaan. Mitä ilmeisemmin myös palmuöljyä käyttävä Neste oilin NExBTL ei tule täyttämään komission esittämiä kriteerejä biopolttoaineille. Kannattaisi siis käynnistää tutkimukset levien käytösä biopolttoaineena aika pian.
Päästökaupan ulkopuolisille sektoreille Suomen päästövähennystavoite on 16 prosenttia. Käytönnössä tämä tarkoittaa mm. liikennettä ja maataloutta. On siis selvää, että jotain pitää tehdä myös ruuantuotannon suhteen. Oiva ratkaisu voisi olla Suomen luonnonsuojeluliiton esittämä hiilivero esimerkiksi liha- ja maitotuotteisiin. Uudessa maailmassa on selvää, että liharuokavaliota on pakko keventää tavalla tai toisella.
—
Helsingin kaupunginvaltuusto pisti keskiviikkona Helsingin energiaselonteon pöydälle. Hyvä. Esitys perustui mielipuoliselle ajatukselle siitä, että Helsingissä käytettäisiin myös tulevaisuudessa hiiltä ja maakaasua sähkön ja kaukolämmön tuotannossa. Erityisesti demarit ovat kunnostautuneet kunnallispolitiikassa. Ensin ryhmä kaatoi keskustatunnelihankkeen ja nyt kääntyi tukemaan ruuhkamaksujen selvittämistä. Sosiaalidemokraatit tavoittelee myös maksutonta joukkoliikennettä alle 16-vuotiaille, työsuhdematkalipun verotusarvon alentamista ja valtakunnallisen matkakortin käyttöönottoa. Hyvä!