Olen toiminut kolme kuukautta (marraskuu 2007 – tammikuu 2008) täysipäiväisenä tutkijana Tampereen yliopiston yhdyskuntatieteiden laitoksella. Sain siis kolmen kuukauden apurahan, jonka turvin olen ollut opintovapaalla edistämässä väitöskirjahanketta ja jatko-opintoja. Työhuoneen sain järjestettyä Allianssi-talolta Helsingin Pasilasta Nuorisotutkimusverkoston tiloista. Seuraavassa pohdin, mitä kolmen kuukauden aikana tuli oikeastaan tehtyä.
Kirjoitustöitä. Opintovapaan aluksi viimeistelin muutaman kirja-artikkelin. Yksi käsitteli ympäristöliikkeen organistoitumista ja tuli Konttisen ja Peltokosken valmisteilla olevaan yhteiskunnallisten liikkeiden organisoitumista käsittelevään teokseen. Toinen liittyi taas opetusministeriön ammattikorkeakoulut ja sivistys -julkaisuun käsitellen ympäristösivistyksen lähtökohtia ammattikorkeakouluissa. Marraskuun alkupuoliskolla Jokelan ampumistragedia sai nuorisotutkijat liikkeelle. Aiheesta julkaistiin verkossa kirjoitussikermä, ja osallistuin itsekin teokseen yhdellä pikkuartikkelilla. Kokoelma on luettavissa osoitteessa: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/jokela.pdf.
Tieteellisiä seminaareja. Marraskuun osalta keskeisessä osassa olivat tieteelliset seminaarit. Vietin seitsemän päivää eri seminaareissa Helsingissä, Tampereella ja Jyväskylässä. Kun ajattelee, että kuukaudessa on keskimäärin noin 21 työpäivää, niin istuin kolmasosan kaikesta työajasta seminaareissa. Aiheet käsittelivät nuorisotutkimusta, ympäristöoikeutta, energiapolitiikkaa sekä normatiivisuutta. Yhteiskunnallisen ympäristöalan valtakunnallisen tutkijakoulun järjestämässä seminaarissa pidin myös alustuksen omasta tutkimusaiheestani. Tosin tämä esiintyminen hävettää vieläkin, sillä niin keskeneräisiä ajatuksia silloin suustani päästelin. Tutkijan uraani kuuluivat myös viikottaiset jatko-opintoseminaarit, eli umbrella istunnot Tampereella, vaikka en läheskään kaikkiin sessioihin ehtinyt paikan päälle. Kotipaikkani eli yhdyskuntatieteiden laitoksen kotisivut löytyvät osoitteesta: http://www.uta.fi/laitokset/yhdt/.
Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta. Marraskuussa käynnistyi oikeusministeriön kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan työ. Minut oli nimetty neuvottelukuntaan mukaan varajäseneksi. Neuvottelukunta ja sen kansalaisyhteiskunnan tila ja osallisuus -työryhmä tarjosi näköalapaikan tarkastella kansalaisyhteiskunnan muutoksia tutkimukseni kannalta tärkeistä näkökulmista. Tätä työtä jatkui läpi koko opintovapaan ajan ja neuvottelukunta onkin nimetty vuoteen 2011 asti. Lisätietoja osoitteessa: http://www.kansanvalta.fi/.
Talonvaltausjulkaisu. Joulukuussa käynnistin Nuorisotutkimusverkostossa talonvaltauksia käsittelevän julkaisuhankkeen. Tavoitteena oli saada mukaan noin 15 tekstiä eri näkökulmista. Lopulta artikkeleita saatiin mukaan kuitenkin parikymmentä. Julkaisu ”Talonvaltaus liikkeenä – Miksi Squat ei antaudu?” tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen monipuolisella ja tuoreella otteella. Ilokseni voin todeta, että suomalaisessa yhteiskunnassa on laaja joukko talonvaltauksen ja nuorisoliikehdinnän pohdiskelijoita aina ministeri Wallinista talonvaltaajiin, kansanedustajiin ja tutkijoihin asti. Kyseessä on ainutlaatuinen kokoelma, sillä talonvaltausta ei ole Suomenssa aiemmin käsitelty näin laajamittaisesti. Kirjoittelin itsekin teokseen joulukuussa laajahkon artikkelin talonvaltauksista yhteiskunnallisena liikkeenä. Artikkeleiden koordinointi ja toimittaminen oli yllättävän iso työrupeama erityisesti tammikuussa, vaikka sainkin hienosti apua teoksen toiselta toimittajalta eli tutkija Mikko Salasuolta. Julkaisu on tulossa ulos 15.2. ja aiheen ympärille rakennetaan maaliskuun alkuun myös erillinen seminaari.
Lukemista ja kirjoittamista. Joulukuun aikana luin paljon yhteiskunnallisten liikkeiden tutkimukseen liittyvää kirjallisuutta (esim. Della Porta & Diani, McAdam, McCarthy & Zald, Melucci, Tarrow..) sekä kirjoittelin muistiinpanoja ja artikkeleita aiheesta. Yhdessä lukemisen ja talonvaltausjulkaisun myötä alkoi kypsyä ajatus siitä, että tekisin koko väitöskirjan talonvaltauksista. Marras- ja joulukuun ongelmani oli sekä tutkimuskohteeni rajaaminen sekä mahdollisen konkreettisen tapauksen löytäminen. Ympäristöliikkeiden toiminta Suomessa ei muutenkaan oikein tuntunut istuvan tuohon yhteiskunnallisten liikkeiden teoriaan. Sen sijaan talonvaltausten kohdalla teoria tuntui toimivan hyvin. Luettuani vielä myös Bambergin, Laineen ja Jokisen toimittaman teoksen Tapaustutkimuksen taito, huomasin, että talonvaltaus voisi toimia omassa tutkimuksessani juuri yksittäisenä tapaustutkimuksena.
Tutkimussuunnitelma. Tammikuun lopussa kirjoittelin ja viilasin tutkimussuunnitelmaani. Tarkoituksena on esitellä suunnitelma heti helmikuun alussa Helsingin yliopiston sosiologien Spaces-seminaarissa sekä yhdyskuntatieteiden laitoksen umbrella-seminaarissa Tampereella. Lisäksi tavoitteena on puhua aiheesta mahdollisesti maaliskuun lopussa myös sosiologipäivillä Rovaniemellä.
Väitöskirjatutkimuksessa on tarkoitus perehtyä Helsingissä vuosituhannen vaihteen jälkeiseen ja erityisesti vuonna 2007 tapahtuneeseen talonvaltaustoimintaan. Tutkimuksessa analysoidaan talonvaltauksia yhteiskunnallisten liikkeiden kehikossa sekä tarkastellaan liikkeiden toimintamuotoja ja -tyylejä esimerkiksi kevytaktivismin ja arkielämän politiikan käsitteiden näkökulmasta.
Tutkimuksen tarkoituksena on eritellä kenttää talonvaltauksia koskevan tapaustutkimuksen kautta. Tavoitteena on testata ja kehittää uusien yhteiskunnallisten liikkeiden tutkimuksessa perinteisesti käytettyjä teoriamalleja, poliittisen mahdollisuusrakenteen, mobilisaation ja kulttuurillisen kehystämisen näkökulmasta. Laajemmin ottaen tavoitteena on pohtia kansalaistoiminnan merkitystä yhteiskunnallisen osallistumisen kontekstissa.
Tutkimusongelma liittyy hypoteesiin, jonka mukaan suomalaisessa kansalaisaktivismissa tai sen kollektiivisissä ilmentymissä olisi talonvaltausten myötä tapahtunut jonkinlainen muutos. Näin ollen tavoitteena on kartoittaa tämän mahdollisen muutoksen luonnetta ja merkitystä yhteiskunnallisten liikkeiden ja kansalaisaktivismin kentällä. Lähden myös siitä olettamuksesta, että Helsingissä tapahtuneet talonvaltaukset edustavat uudenlaista poliittista toimintaa suhteessa aikaisempaan. Valtauksissa yhdistyy kansainvälisesti tuotettu retoriikka ja toimintatyyli sekä paikallisuuteen perustuva konkreettinen toiminta.
Tutkimuksen pääkysymyksen voi kiteyttää muotoon: Miten Helsingissä vuonna 2007 tapahtuneet talonvaltaukset näyttäytyvät osana suomalaista yhteiskunnallista liikehdintää?
Toisaalta tutkimusaihe elää koko ajan. Tuskin tämä tässä oleva vielä lopullinen on. Ehdotuksia ja ideoita otetaan vastaan. Aika näyttää. Lämmin kiitos koko Nuorisotutkimusverkostolle sekä Tampereen yliopiston Yhdyskuntatieteiden laitoksen umbrella-porukalle inspiroivan ja dynaamisen työyhteisön tarjoamisesta! Oli ilo ja etuoikeus työskennelle teidän kaikkien kanssa.
Opintovapaan aikana kirjoitetut/viimeistellyt artikkelit
Pirstaloituneiden lähiyhteisöjen tragedia (2007) Teoksessa Hoikkala, Tommi & Suurpää, Leena (toim.) Jokela-ilmiö. Sikermä nuorisotutkijoiden näkökulmia. Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 17. 2007.
Talonvaltaajien uusi sukupolvi (tulossa 2008) Teoksessa Stranius, Leo & Salasuo, Mikko (toim.) Talonvaltaus liikkeenä – Miksi Squat ei antaudu?. Nuoristotutkimusverkosto / Nuoristotutkimusseura, verkkojulkaisusarja 2008.
Talonvaltaukset yhteiskunnallisena liikkeenä (tulossa 2008) Teoksessa Stranius, Leo & Salasuo, Mikko (toim.) Talonvaltaus liikkeenä – Miksi Squat ei antaudu?. Nuoristotutkimusverkosto / Nuoristotutkimusseura, verkkojulkaisusarja 2008.
Ympäristöliikkeen uusi organisoitumien (tulossa 2008) Teoksessa Konttinen, Esa & Peltokoski, Jukka (toim.) Yhteiskunnallisten liikkeiden organisoituminen tänään.
Ympäristösivistyksen lähtökohtia ammattikorkeakouluissa (tulossa 2008) Teoksessa Palos, Minna (toim.) Ammattikorkeakoulut ja sivistys. Opetusministeriö.