Viikonloppu 15.-17.6.2007

Olin alustamassa Helsingin kaupungin tietokeskuksessa pro gradu –työstäni perjantaina. Aineistoni mukaan Suomen ympäristöpolitiikka on muuttunut passiiviseksi. Tämä johtuu lähinnä siitä, että (1) yhteiskunnallista keskustelu ja kestävän kehityksen diskurssia hallitsevat tällä hetkellä puhe talous- ja kilpailukykypolitiikasta, (2) kansainvälisten sitoumusten ja EU:n ympäristöpolitiikan myötä Suomi on menettänyt otettaan tehdä omaa aktiivista ympäristöpolitiikkaa, (3) Suomella on pitkään ollut heikko ympäristöministeri ja (4) aiemmin passiiviset tahot ovat aktivoituneet vastustamaan ympäristöpolitiikan etenemistä (imperiumin vastaisku). Keskustelu oli innostavaa ja kiinnostavaa.

Illalla kotona siivosin – imuroin, pesin pyykkiä, tiskasin, pyyhin pölyt, kastelin kukat, vein roskat ja kävin kaupassa. Annukka tuli yöllä kotiin yli kolmen viikon reissulta. Vaikka on modernia viettää kuherruskuukautta skypessä, live-näkeminenkin on kivaa!

Lauantai aamuna lähdin Riihimäelle Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen kokoukseen. Toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen oli kutsunut hallituksen kotipihalleen ihastuttavalle puutaloalueelle. En silti muuttaisi Riihimäelle. Kokouksen asialistalla oli mm. keskustelu työntekijöiden toimenkuvista sekä järjestöpäällikön vuorotteluvapaan sijaisen valinta. Lisäksi herkuttelimme vuohenjuustokeittoa ja pestopastaa. Nam.

Illalla suunnittelimme Annukan kanssa Helsingin keskustan kahvilamiljöössä kesän tulevia suunnitelmia – lähinnä Karhunkierroksen kiertämistä ja Kuusamo – Joensuu – Helsinki -pyöräretkeä. Kävimme myös katsastamassa Elinan ja Jukan uunituoreen asunnon Kumpulassa.

Sunnuntaina tarjosimme H-tukiryhmälle pienen brunssin kotonamme Käpylässä. Iltapäivällä siirryimme juhlimaan Tuuli Kaskisen syntymäpäiviä Toukolaan. Sateen takia suunniteltu kroketti-peli oli peruttu.

Aikataulu alkaa nyt selvästi hellittämään. Ihmiset siirtyvät kesälaitumille ja kokouksia on koko ajan entistä vähemmän.

Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja