Matkustamme Annukan kanssa viikonlopuksi Joensuuhun. Lauantaina aamuna teemme töitä, mutta vietämme myös laatuaikaa junassa, vaikka ehdinkin matkalla kommentoida yksityiskohtaisesti Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin toimintakertomusta vuodelta 2005. Junassa käymme läpi tulevan kevään suunnitelmia ja aikatauluja. Talviauringon laskiessa kiertelemme Joensuun keskustassa. Illaksi päädymme legendaariseen Jokelaan, jossa törmäämme Pariisissa majaansa tällä hetkellä pitävään Anuliinaan. Hassu yhteensattuma.
Junassa luin Helsingin ylioppilaslehdestä erinomaisen artikkelin Osku Pajamäen uudesta kirjasta ”ahne sukupolvi”. Näyttää siltä, että suuret ikäluokat ovat riistämässä nuoren polven viimeisetkin etuudet. Suosittelen – käykää katsomassa osoitteessa: http://www.ylioppilaslehti.fi/2006/03/10/sukupolvisodan-punainen-kirja/ Tässähän olisi ainesta vaikka seuraavaan vallankumoukseen!
Sunnuntaina käymme uimassa ja pulikoimassa Joensuun jääkarhujen ylläpitämässä avantouinti paikassa. Ihana kevätaurinko häikäisee valkoisilla hangilla. Käytännössä en ehdi nauttia juurikaan upeasta talvipäivästä. Koko päivä menee siihen, kun vedän Joensuun Maan ystävien järjestämän mielipidekirjoituskurssin. Kurssilla käydään läpi mielipidekirjoittamisen perussääntöjä omien kirjoitusteni kautta. Teemme ryhmätöinä omia mielipidekirjoituksia Karjalaiseen ja Helsingin Sanomiin. Nähtäväksi jää, tullaanko kirjoitukset julkaisemaan. Mielestäni kurssi on kuitenkin onnistunut ja idea on mitä mahtavin käytettäväksi myös muilla paikkakunnilla.
Junassa matkalla Helsinkiin, käyn läpi loppuviikon aikana rästiin jääneitä sähköposteja, viimeistelen Kulttuurivihkoihin kirjoittamani artikkelin suomalaisen ympäristöpolitiikan (ja -liikkeen) tilasta, valmistelen esitelmän maanantain järjestökokoukseen kestävän kehityksen strategiasta sekä kirjoittelen kommentteja EU:n komission esittämästä kestävän kehityksen strategiasta EU:n parlamenttiin.
Yritän epätoivoisesti vastailla lukemattomiin viesteihin koskien Metsä-Botnian sellutehdashanketta Uruguayssa. Viimeisimmät uutiset tietävät kertoa, että Argentiinan ja Uruguayn presidentit ovat sopineet töiden keskeyttämiestä toistaiseksi. Paikallinen vastarintaa on aktiivista ja kovaa. Itse olen hukkunut täysin erilaisiin yhteydenottoihin, joita asian tiimoilta jatkuvasti tulee.