YLE vaalikonevastaukset

YLEn vaalikone on auennut. Ohessa vaalikoneessa ilmoittamani vaalilupaukset sekä vastaukseni perusteluineen.

Vaalilupaukseni

1. Lasten Helsinki: Perheille kaupunkimetsiä, kiipeilypuita ja puhtaita luonnonvesiä, matalan kynnyksen kotiapua ja turvallisia leikkipaikkoja.
2. Ympäristöviisas Helsinki: Helsingin energia fossiilivapaaksi, lisää nollaenergiataloja, joukkoliikennettä ja pyöräkaistoja.
3. Onnellinen Helsinki: Lisää vaikutusmahdollisuuksia, avointa dataa, viherkattoja ja kaupunkiviljelyä, kulttuuria sekä epäkaupallisia tiloja.

Kysymykset ja vastaukset perusteluineen:

KYSYMYS: Julkisen terveydenhuollon tulisi olla maksutonta.

X  täysin samaa mieltä
jokseenkin samaa mieltä
en osaa sanoa
jokseenkin eri mieltä
täysin eri mieltä

LEO: Jokaisella tulisi olla tulotasostaan riippumatta mahdollisuus saada perusterveydenhuoltopalveluita. Maksuttomuus tarkoittaa matalaa kynnystä hakeutua terveydenhuollon piiriin. Tämä mahdollistaa ennaltaehkäisyn. Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto säästää terveydenhuoltokuluja pidemmällä tähtäimellä.

KYSYMYS: Vanhuksilla on oltava lasten päivähoitoon rinnastettava ehdoton oikeus hoitopaikkaan.

X täysin samaa mieltä
jokseenkin samaa mieltä
en osaa sanoa
jokseenkin eri mieltä
täysin eri mieltä

LEO: Ketään ei tule jättää yksin kotiin kuolemaan. Kaikilla ihmisillä tulee olla oikeus hyvää hoitoon iästä ja asuinkunnasta riippumatta.

KYSYMYS: Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia.

täysin samaa mieltä
jokseenkin samaa mieltä
en osaa sanoa
X  jokseenkin eri mieltä
täysin eri mieltä

LEO: Lähtökohtana palveluiden tuotannossa tulee olla asiakkaiden etu. Yksityistäminen voi joissain tilanteissa parantaa palveluita ja säästää kustannuksia, mutta mitenkään automaattista tämä ei ole. Julkisin varoin tuotetut terveyspalvelut painottavat kansanterveydellisiä näkökohtia, kun taas yksityiset terveyspalvelut painottavat liiketaloudellisia näkökohtia. Terveydenhuollon yksityistämistä tulee hillitä. On tärkeää, että kunnallisista terveyspalveluista vastaa viime kädessä julkinen sektori.

KYSYMYS: Terveyskeskusmaksuja voidaan kunnassani korottaa.

täysin samaa mieltä
jokseenkin samaa mieltä
en osaa sanoa
jokseenkin eri mieltä
X  täysin eri mieltä

LEO: Terveyskeskusmaksut voivat jo nyt olla joillekin kynnyskysymys hakeutua hoitoon. Perustuslain mukaan jokaiselle on turvattava riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Nykyisten palveluiden laajuus ja taso tulee säilyttää vaikka nostamalla veroja.

KYSYMYS: Jos kotikuntasi saisi suuren rahalahjoituksen peruspalveluiden kehittämiseen, mihin seuraavista raha tulisi ensi sijassa kohdentaa. Valitse kaksi vaihtoehtoa.

sosiaalitoimen palveluihin
X  lasten päivähoitoon
vanhusten hoitoon
X  kouluihin
hoitohenkilökunnan palkkoihin
terveyskeskuksiin
erikoissairaanhoitoon

LEO: Tätä on vaikea valita erityisesti koulun ja sosiaalitoimen välillä. Satsaus lapsiin vaikuttaa kauimmas tulevaisuuteen.  Kouluissa kohdistaisin rahalahjan toimintaan, joka vähentää oppimiseroja. Lisäksi suuntaisin lahjoituksen sellaisten lasten tukemiseen, joiden perheillä ei muuten ole tarvittavia voimavaroja.

KYSYMYS: Helsinkiin saapuville romanikerjäläisille ei pitäisi järjestää mitään erityispalveluita.

täysin samaa mieltä
jokseenkin samaa mieltä
en osaa sanoa
jokseenkin eri mieltä
X täysin eri mieltä

LEO: Ketään ei saa jättää kadulle. Romanikerjäläiset ja kaikki muut erityisryhmät tulee huomioida mahdollisuuksien mukaan palveluiden tarjonnassa.

KYSYMYS: Kouluja voidaan lakkauttaa, jos sillä voidaan vähentää kiinteistökuluja.

täysin samaa mieltä
jokseenkin samaa mieltä
en osaa sanoa
jokseenkin eri mieltä
X täysin eri mieltä

LEO: Kiinteistökulujen vähentäminen on huono syy koulujen lakkauttamiseen.  Mikäli koulumatkat pidentyvät koulujen lakkautuksen myötä, se lisää liikkumistarvetta ja siten liikenteen haitallisia ympäristövaikutuksia.

KYSYMYS: Ruotsinkielisen kouluverkon uudistus pitäisi valmistella uudelleen.

täysin samaa mieltä
jokseenkin samaa mieltä
en osaa sanoa
X jokseenkin eri mieltä
täysin eri mieltä

LEO: Ruotsinkielisen kouluverkon uudistuksen myötä oppilasmäärät saadaan järkevälle tasolle. Uudistus mahdollistaa opettajanvirkojen lisäämisen sekä vahvistaa lähikouluperiaatetta erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden osalta. Alakoulujen ja päiväkotien yhteistyötä varhaiskasvatuksessa lisätään.

KYSYMYS: Helsinkiläiskouluihin pitäisi asettaa maahanmuuttajakiintiöt koulujen eriarvoistumisen pysäyttämiseksi.

täysin samaa mieltä
jokseenkin samaa mieltä
en osaa sanoa
jokseenkin eri mieltä
X täysin eri mieltä
 

LEO: Maahanmuuttajalapset on sijoitettava kouluihin samoilla periaatteilla kuin muutkin lapset. Kiintiöt eivät ole mahdollisia. Etnisen taustan perusteella ei voi osoittaa tai evätä keneltäkään koulupaikkaa. Kysymys on yhdenvertaisuudesta.

KYSYMYS: Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita pakolaisia.

X täysin samaa mieltä
jokseenkin samaa mieltä
en osaa sanoa
jokseenkin eri mieltä
täysin eri mieltä

LEO: Helsingin tulee kantaa oma vastuunsa inhimillisen hädän lievittämisestä.

KYSYMYS: Jos toinen vanhemmista on kotona, perheen oikeutta saada lapsi kunnalliseen päivähoitoon tulee rajoittaa.

täysin samaa mieltä
jokseenkin samaa mieltä
en osaa sanoa
jokseenkin eri mieltä
X täysin eri mieltä

LEO: Vanhempien kotona olemiselle voi olla useita perusteita, jotka tekevät lasten hoidosta vaikeaa. Jokaisella tulee olla mahdollisuus lasten päivähoitoon eli subjektiivinen päivähoito-oikeus tulee säilyttää. Ei ole hyvä, jos ulkopuoliset joutuvat niitä tapauskohtaisesti arvioimaan. Pitäisi kuitenkin olla tarjolla enemmän houkuttelevia mahdollisuuksia lyhyempiin hoitoaikoihin, väliaikaiseen hoitoon ja kotiapuun. Näin voidaan tukea sitä, etteivät arjen ja olosuhteiden raskauttamat vanhemmat joudu laittamaan pieniä lapsia kokopäivähoitoon.

KYSYMYS: Lasten ja nuorten syrjäytymiseen on kiinnitetty kunnassani aivan liian vähän huomiota.

täysin samaa mieltä
X jokseenkin samaa mieltä
en osaa sanoa
jokseenkin eri mieltä
täysin eri mieltä

LEO: Helsingissä on hienoja hankkeita ja työmalleja joilla lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäistään. Esimerkkinä voi mainita vaikka Luotsi-toiminnan, Tulevaisuustiskin, panostuksen Verkkonuorisotaloon sekä Tyttöjen talon ja Poikien talon. Kun syrjäytymisuhka tunnistetaan, asiaan pyritään usein puuttumaan ja puututaankin. Erityisesti perustasolla pitäisi kuitenkin tehdä enemmän, jotta tuloerot eivät kasvaisi, asuinalueet leimautuisi ja kokonaiset perheet tuntisi itseään ulkopuolisiksi ja toivottomiksi.

KYSYMYS: Sosiaalihuollon tuensaajaksi pääsee nykyisin liian helposti.

täysin samaa mieltä
jokseenkin samaa mieltä
en osaa sanoa
jokseenkin eri mieltä
X täysin eri mieltä

LEO: Mielestäni olisi olennaista vaikuttaa siihen, että tuet eivät luo kannustinloukkuja, joissa pienikin palkkatulo leikkaa tukia. Vastaus tähän ongelmaan voisi olla perustulomalli.

KYSYMYS: Guggenheim-museohanke pitäisi nostaa uudelleen keskusteluun.

täysin samaa mieltä
jokseenkin samaa mieltä
en osaa sanoa
X jokseenkin eri mieltä
täysin eri mieltä

LEO: Guggenheimin sijaan kannattaa tukea ruohonjuuritason kansalaistoimintaa, kulttuuria ja taidetta.

KYSYMYS: Helsingin pitäisi pakkolunastaa maata, jotta asuntorakentamistavoitteissa voitaisiin pysyä.

täysin samaa mieltä
jokseenkin samaa mieltä
en osaa sanoa
X jokseenkin eri mieltä
täysin eri mieltä

LEO: Helsingissä ei ole tällä hetkellä tarvetta pakkolunastuksille ja niiden toteuttaminen herättää ymmärrettävästi voimakasta vastustusta. Asuntorakentamistavoitteita tulee olla mahdollisuus miettiä uudestaan ennen pakkolunastuksia. Toisaalta tiivis yhdyskuntarakenne vähentää liikkumistarvetta, tuo palvelut lähelle ja on ympäristön kannalta järkevä ratkaisu.

KYSYMYS: Julkisilla paikoilla olevissa roska-astioissa tulee olla kotikunnassani mahdollisuus jätteiden lajitteluun.

X täysin samaa mieltä
jokseenkin samaa mieltä
en osaa sanoa
jokseenkin eri mieltä
täysin eri mieltä

LEO: Lähes jokainen suomalainen on valmis lajittelemaan jätteensä. Kaupungin vain pitää luoda puitteet sille, että tämä on mahdollista. Samalla viestittäisiin kaupunkilaisille siitä, että jätteiden lajittelu on tärkeää ja kuuluu kaikille.

KYSYMYS: Kotikuntani on laitettava lisää rahaa teiden kunnossapitoon.

täysin samaa mieltä
jokseenkin samaa mieltä
en osaa sanoa
X jokseenkin eri mieltä
täysin eri mieltä

LEO: Rahaa tarvittaisiin joukkoliikenteen kehittämiseen, pyöräkaistojen tekemiseen sekä erityisesti jalkakäytävien ja pyöräteiden kunnossapitoon. Esimerkiksi Helsingin pyörätieverkosto on talvisin luvattoman huonossa kunnossa. On sietämätöntä, että lumet aurataan talvisin jalkakäytävälle ja pyörätielle.

KYSYMYS: Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan kunnassani joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja.

täysin samaa mieltä
jokseenkin samaa mieltä
en osaa sanoa
jokseenkin eri mieltä
X täysin eri mieltä

LEO: Talouden tulee toimia ympäristön asettamissa rajoissa. Ympäristölle haitalliset työpaikat ovat pois tulevien sukupolvien mahdollisuuksista.

KYSYMYS: Kiinteistöveroa on varaa korottaa kotikunnassani.

täysin samaa mieltä
X jokseenkin samaa mieltä
en osaa sanoa
jokseenkin eri mieltä
täysin eri mieltä

LEO: Kiinteistövero on Helsingissä matala. Kiinteistöveron tuottoa tarvitaan parantamaan kunnan taloutta, mihin se sopii hyvin, koska verotuotto ei riipu talouden suhdanteista. Kiinteistövero tulisi porrastaa niin, että se kannustaisi parantamaan asumisen energiatehokkuutta.

KYSYMYS: Pääkaupunkiseudulla tulisi ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

X  täysin samaa mieltä
jokseenkin samaa mieltä
en osaa sanoa
jokseenkin eri mieltä
täysin eri mieltä

LEO: Ruuhkamaksujen myötä liikenneturvallisuus paranisi, keskustan viihtyvyys lisääntyisi ja joukkoliikenteen osuus kasvaisi. Myös liikenteen päästöt ja melu vähenisivät. Ruuhkamaksut ovat tutkimusten mukaan tehokkain yksittäinen toimenpide liikenteen haittojen vähentämiseksi. Lisäksi maksujen avulla voitaisiin kerätä rahaa joukkoliikenteen kehittämiseen.

KYSYMYS: Korkeat tornitalot sopivat Helsinkiin.

täysin samaa mieltä
X jokseenkin samaa mieltä
en osaa sanoa
jokseenkin eri mieltä
täysin eri mieltä

LEO: Tornitalot sopivat johonkin, mutta eivät kaikkialle. Yleensä tiivis ja korkea rakentaminen on myös ekotehokasta.

KYSYMYS: Kunnassani on valittava kunnanosavaltuustoja, jotta asukkaat saisivat paremmin äänensä kuuluviin.

täysin samaa mieltä
X jokseenkin samaa mieltä
en osaa sanoa
jokseenkin eri mieltä
täysin eri mieltä

LEO: Helsinki on niin iso kaupunki, että kunnanosavaltuustoja tarvitaan. Ne toisivat parhaimmillaan päätöksentekoa lähemmäksi ihmisiä. Kunnanosavaltuustot olisivat tarpeellisia erityisesti silloin, jos pääkaupunkiseudun kunnat yhdistyisivät.

KYSYMYS: Joukkoliikenteen lipunhintoja pitää laskea kotikunnassani

X täysin samaa mieltä
jokseenkin samaa mieltä
en osaa sanoa
jokseenkin eri mieltä
täysin eri mieltä

LEO: Joukkoliikenne on ympäristöystävällinen ja järkevä tapa liikkua kaupungissa. Myös maksutonta joukkoliikennettä tulisi kokeilla Tallinnan esimerkkiä seuraten.

KYSYMYS: Pyöräteitä pitää kunnassani lisätä, vaikka se tapahtuisi autoilijoiden kustannuksella.

X täysin samaa mieltä
jokseenkin samaa mieltä
en osaa sanoa
jokseenkin eri mieltä
täysin eri mieltä

LEO: Pyöräily on kaikkein ympäristöystävällisin, tehokkain ja terveellisin tapa liikkua paikasta toiseen kaupungissa. Pyöräteiden sijaan pitää kuitenkin pikemminkin maalata autokaistojen yhteyteen pyöräkaistoja sekä parantaa pyöräilijöiden turvallisuutta.

KYSYMYS: Minkä seuraavista sijoittaisit mieluiten oman kotisi välittömään läheisyyteen? Valitse yksi vaihtoehto.

X  asunnottomien yömaja
huumeruiskujen vaihtopiste
turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus
ongelmanuorten hoitokoti
päihtyneiden katkaisuasema

LEO: Toivottaisin tervetulleiksi oman kotini läheisyyteen mielihyvin nuo kaikki.  Olen itse ollut nuorena hetken aikaa asunnoton, joten siksi valitsin asunnottomien yömajan.

KYSYMYS: Pääkaupunkiseudun tulisi saada yhteinen metropolialuehallinto.

täysin samaa mieltä
X jokseenkin samaa mieltä
en osaa sanoa
jokseenkin eri mieltä
täysin eri mieltä

LEO: Pääkaupunkiseudun kuntien ja hallinnon yhdistäminen olisi hyvä asia. Keinotekoiset kuntarajat aiheuttavat kaavoitusongelmia ja pirstovat yhdyskuntarakennetta. Kuntaliitosten tulee kuitenkin edetä vapaaehtoisesti, ja myös asukkaiden tulee päästä vaikuttamaan asiaan eri vaiheissa.

KYSYMYS: Jos kuntani olisi lähitulevaisuudessa lähdössä kuntaliitokseen, asiasta tulisi järjestää kunnassani neuvoa-antava kansanäänestys.

X täysin samaa mieltä
jokseenkin samaa mieltä
en osaa sanoa
jokseenkin eri mieltä
täysin eri mieltä

LEO: Kansanäänestys lisäisi ihmisten kiinnostusta ja vaikutusmahdollisuuksia oman kunnan asioita kohtaan. Kuntaliitokset ovat niin iso kysymys, että asukkailla tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa niihin myös suoraan.

KYSYMYS: Äänioikeusikäraja pitää laskea kuntavaaleissa 16 vuoteen.

X täysin samaa mieltä
jokseenkin samaa mieltä
en osaa sanoa
jokseenkin eri mieltä
täysin eri mieltä

LEO: Äänestysikärajan alentaminen on hyvä tapa lisätä nuorten kiinnostusta politiikkaa ja yhteisten asioiden hoitoa kohtaan.

KYSYMYS: Mitä seuraavista keinoista kunnassasi tulee ensisijaisesti käyttää kunnan menojen ja tulojen tasapainottamiseksi? Valitse kaksi tärkeintä keinoa.

karsittava palveluja
korotettava tai otettava käyttöön uusia palvelumaksuja
X korotettava veroja
myytävä kunnan omaisuutta
X kehitettävä kunnan yritystoimintaa ja elinkeinoja
otettava lisää velkaa

LEO: Peruspalveluista, kuten terveydenhuollosta ja koulutuksesta ei ole varaa tinkiä. Palvelumaksut vaikeuttavat pienituloisten ja köyhien hakeutumista välttämättömien palveluiden piiriin. Kunnan omaisuuden myymisellä ei pitkälle pötkitä, eikä lisävelan ottaminen ole kestävä tie kunnan menojen ja tulojen tasapainottamiseen.

KYSYMYS: Hyvätuloisimpien maksuja kuntapalveluista pitää korottaa.

täysin samaa mieltä
jokseenkin samaa mieltä
en osaa sanoa
X jokseenkin eri mieltä
täysin eri mieltä

LEO: Vaikka hyvätuloisilla on paremmat mahdollisuudet maksaa kuntapalveluista, tulee progressio toteuttaa ensisijaisesti verojen kautta eli pitää maksut mahdollisimman pieninä ja samoina, jotta myös palvelut pysyvät yhteisesti käytettyinä.

KYSYMYS: Kansanedustajien ei pidä asettua ehdolle kuntavaaleissa.

täysin samaa mieltä
jokseenkin samaa mieltä
en osaa sanoa
X jokseenkin eri mieltä
täysin eri mieltä

LEO: Jokaisella tulee olla yhtäläinen oikeus asemasta tai työpaikasta riippumatta asettua ehdolle kuntavaaleissa. Jokaisen kansanedustajan (tai ministerin ja puolueen puheenjohtajan) kannattaa kuitenkin itse harkita tarkkaan, onko todella aikaa hoitaa mahdollisia kunnallisia luottamustoimia.

KYSYMYS: Yhdistyvien kuntien työntekijöille säädetty viiden vuoden irtisanomissuoja on liian pitkä.

täysin samaa mieltä
X jokseenkin samaa mieltä
en osaa sanoa
jokseenkin eri mieltä
täysin eri mieltä

LEO: Kunnan tehtävä on tuottaa asukkaille hyviä palveluja eikä toimia suojatyöpaikkana. Viisi vuotta on pitkä aika, jos resurssit ovat pois koulutuksesta ja perusterveydenhuollosta.

KYSYMYS: Kunnan omia työntekijöitä ei pidä valita kunnanhallituksen jäseniksi.

täysin samaa mieltä
jokseenkin samaa mieltä
en osaa sanoa
X jokseenkin eri mieltä
täysin eri mieltä

LEO: Kaikilla tulee olla yhtäläinen oikeus asemasta tai työpaikasta riippumatta toimia kuntademokratian palveluksessa. Kunnanhallituksen jäsenten pitää kuitenkin muistaa jäävätä itsensä silloin, kun käsitellään omaan henkilökohtaiseen etuun liittyviä kysymyksiä.

KYSYMYS: Oletetaan, että kuntasi talous olisi kuralla. Teidän on pakko säästää. Nyt vastakkain ovat vanhukset ja lapset. Mitä teet?

Leikkaan lapsilta.
Leikkaan vanhuksilta.
X Yritän tasapuolisesti höylätä kummaltakin.
On säästettävä, mutta ehdotan silti lisälainan ottamista.

LEO: Velan ottamisella ei pitkälle pötkitä. Yrittäisin löytää säästökohteita tasapuolisesti kaikilta mahdollisilta sektoreilta. Järkevintä olisi tasapainottaa kuntataloutta karsimalla ympäristölle haitallista toimintaa, kuten Helsingin Energian investoinnit ydinvoimaan, sekä ottamalla käyttöön esimerkiksi ruuhkamaksujen kaltaisia ympäristömaksuja.

KYSYMYS: Oletetaan, että kuntasi historiallinen rakennus olisi päässyt huonoon kuntoon. Rakennusta on vaadittu purettavaksi ja tontin käyttämistä hyödyllisemmin. Toisaalta rakennusta on vaadittu historiallisen merkittävyytensä takia kunnostettavaksi. Mitä teet?

X Historia on hetkellistä taloudellista hyötyä arvokkaampi asia. Rakennus on kunnostettava.
Taloudellinen hyöty on arvokkaampaa, kuin historia. Tontti on saatava nykyistä hyödyllisempään käyttöön.
On riski, että päätöksestä tulee liian hätiköity. Ehdotan päätöksen lykkäämistä tulevaisuuteen.
Kuuntelen kuntalaisten mielipiteitä ja teen päätökseni sen perusteella.
Historiallista arvoa ja taloudellista hyötyä ei voi vertailla keskenään. En halua ottaa kantaa puolesta enkä vastaan.

LEO: Kaikkia rakennuksia ei tietenkään ole tarpeen aina säästää tai kunnostaa. Tässä tulisi kuulla tietysti myös esimerkiksi Museoviraston ja kuntalaisten mielipiteitä.

KYSYMYS: Oletetaan, että kunnassasi suunniteltaisiin uutta asuinaluetta, johon halutaan sijoittaa maahanmuuttajia ja sosiaalisen tuen varassa eläviä pienituloisia rinnan hyvätuloisemman väestön kanssa. Tällä tavoin pyritään estämään kuntasi jakautuminen eriarvoistaviin alueisiin. Miten asennoidut?

Näen tällaisen hankkeen suoralta kädeltä vääränä. En voi ymmärtää pyrkimystä monimuotoisesta asuinkulttuurista.
X Mietin voisiko hanke luoda sosiaalisesti ja inhimillisesti jotakin uutta, josta voisimme oppia.
Lähden aktiivisesti hakemaan kompromissia naulaamatta omaa kantaani kiinni.
Koen hankkeen yksinomaan myönteisenä. Olen lähinnä ihmeissäsi muiden suvaitsemattomuudesta.

LEO: Yksi hyvinvointivaltiomme kulmakiviä on, että kansalaisilla on lähtökohdistaan huolimatta yhtäläiset mahdollisuudet terveyteen, koulutukseen, menestymiseen ja onnellisuuteen. Eriarvoistuminen syö tätä kulmakiveä. Jos ihmiset joutuvat kauas toistensa todellisuudesta taloudellisesti, sosiaalisesti ja vielä maantieteellisestikin, ollaan eriarvoistumisen tiellä liian pitkällä.

KYSYMYS: Politiikka ja elämä edellyttävät sosiaalisia taitoja. Tämä tarkoittaa kykyä tulla toimeen erilaisissa ryhmissä ja erilaisten ihmisten kesken. Luottamustehtävässä sinulta voidaan edellyttää myös ajatuksia ja perusteltuja kannanottoja usein varsin monimutkaisista asioista. Miten toimit?

Olen mielestäni sosiaalinen, viihdyn suurissa ryhmissä ja nautin keskipisteenä olemisesta. Olen aloitteellinen ja kerron myös avoimesti itsestäni ja ajatuksistani.
Olen sosiaalinen, mutta tiedän olevani parhaimmillani pienemmissä kokoonpanoissa, joissa asioihin voi paneutua syvällisemmin.
X Rakastan nopeita päätöksiä, visioita ja suunnittelen mielelläni tulevaisuutta muiden kanssa.
Minulla on syvää näkemystä, haluan visioida ja ajatella hiljaa ennen kuin tulen esiin ajatusteni kanssa.

LEO: Tulen hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja kysyn usein muiden näkemyksiä asioihin. Esimerkiksi professori Ilkka Hanski kirjoittaa minusta seuraavaa: ” “Ympäristökysymykset ovat keskeinen osa politiikkaa nyt ja tulevaisuudessa. Kaupunginvaltuustoon tarvitaan ihmisiä, joilla on asiantuntemusta, näkemystä ja kyky tulla toimeen kaikkien muiden kanssa. Leo Stranius on tällainen ihminen.”

KYSYMYS: Työssä tulee usein eteen tilanteita, joissa joudut ratkaisemaan monimutkaisia asioita. Miten kuvaisit yleistä asennoitumistasi päätöstilanteissa?

Olen jatkuvasti varpaillani, ettei tapahdu virheitä ja vääriä päätöksiä. Tarkistan kaikki dokumentit ja pöytäkirjat erityisen huolellisesti.
X Luotan siihen, että muut eivät yritä johtaa minua harhaan.
Ahdistun, jos en hallitse suuria ja pieniä asioita.
Pyrin olemaan moitteeton. Vaadin sitä sekä itseltäni että alaisiltani.
Olen sitä mieltä, ettei elämää voi hallita ja on turha uhrata energiaa kaiken maailman nipottamiseen.

LEO: Luotan ihmisiin ja näen asiat useimmiten positiivisessa valossa. Luonto-Liiton pääsihteerinä olen tottunut päivittäiseen päätöksentekoon. Esimerkiksi kirjailija Rosa Meriläinen on kirjoittanut minusta seuraavaa: “Leo keksii toteuttamiskelpoiset ratkaisut ympäristöongelmiin. Hän osaa verkostoitua ja kannustaa muita. Leo näyttää myös omalla esimerkillään, että muutos ekologisesti vastuulliseen yhteiskuntaan on mahdollinen.”

* * *

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa