Yle vaalikonevastaukset

Yle vaalikone

Miksi juuri sinut kannattaisi valita kunnanvaltuustoon?

Olen kokenut yhteiskunnallinen toimija. Lähiluonto ja lapset sekä kaikkein heikko-osaisimmat tarvitsevat puolustajansa. Omassa elämässäni olen kokenut, miten tärkeitä lapsiperheiden palvelut ja hyvinvointivaltion turvaverkko ovat. Ympäristöteemat ja yhdenvertaisuus ovat minulle kaikkein tärkeimpiä teemoja.

Mitä asioita haluat edistää tai ajaa tulevalla vaalikaudella?

Minulle kaikkein kovimpia arvoja ovat ympäristö- ja luonnonsuojelu, eläinten oikeudet, heikko-osaisimpien puolustaminen, kansalaisvaikuttaminen ja suora demokratia. Elämä pikkulapsiperheessä on osoittanut, miten tärkeitä ovat lapsiperheiden jaksaminen, turvalliset päiväkodit ja koulut.

Mitkä ovat vaalilupauksesi? Nimeä kolme lupausta.

Vaalilupaus 1

Lupaan toimia lähiluonnon ja -metsien puolesta sekä puolustaa seuraavissakin kaavoitusprosessin vaiheissa esimerkiksi Keskuspuistoa sekä arvokkaita luonto- ja viheralueita.

Vaalilupaus 2

Lupaan ajaa lisää resursseja lapsiperheille, varhaiskasvatukseen ja opetukseen. Tavoitteena on tehdä päivähoidosta maksutonta.

Vaalilupaus 3

Lupaan toimia ekologisesti kestävän ja hiilineutraalin Helsingin puolesta. Edistän energiatehokkuutta, joukkoliikennettä ja pyöräilyä.

Kysymykset:

1. Nuoret on velvoitettava jatko-opintoihin tai työharjoitteluun suoraan peruskoulun jälkeen.

Jokseenkin samaa mieltä

Kaikilla nuorilla tulee olla mahdollisuus suorittaa peruskoulun jälkeinen tutkinto. Koulutuksen ja työn ulkopuolelle jääminen kasvattaa syrjäytymisriskiä. Yksilölliset tilanteet ovat kuitenkin erilaisia eikä nuorta kannata pakottaa esimerkiksi työharjoitteluun vastoin tahtoaan. Olennaisinta syrjäytymisen torjunnassa on, että nuorten kanssa toimivat ammattilaiset tekevät töitä yhdessä, ja esimerkiksi laativat yhdessä nuoren kanssa yksilöllisen suunnitelman, jolla hänen elämänsä pidetään raiteillaan. Tällaista mallia on kokeiltu juuri esimerkiksi Kuopiossa hyvin tuloksin.

2. Kuntien tulee tarjota lasten päivähoidon varhaiskasvatus ilmaiseksi kaikille lapsille.

Täysin samaa mieltä

Maksuttomuus parantaisi heikommassa asemassa olevien perheiden lasten mahdollisuuksia saada laadukasta varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatus helpottaa koulun aloitusta, parantaa lapsen oppimismahdollisuuksia ja vähentää syrjäytymisriskiä.

3. Kouluissa pitää olla vähintään kerran viikossa kasvisruokapäivä.

Täysin samaa mieltä

Kasvisruoan käyttöä tulee lisätä, koska se on ympäristön, eläinten ja ihmisten terveyden kannalta keskimääräistä sekaruokavaliota parempi vaihtoehto. On kuitenkin varmistettava, että kasvisruoka tehdään ammattitaitoisesti, ja että siinä on tarpeeksi proteiineja.

4. Kunnan tulee tukea kulttuuria antamalla tilojaan ilmaiseksi yhdistysten käyttöön.

Täysin samaa mieltä

Helsinkiin tarvitaan lisää niin pieniä kuin suuriakin kulttuuritoimijoita. Kaupunkilaisilla pitää olla mahdollisuus tuottaa kulttuuria myös omaehtoisesti. Pop-up-tapahtumien tulee antaa kukoistaa: Kaupunkitilaa ja kaupungin kiinteistöjä on voitava käyttää joustavammin. Esimerkiksi uudet digitaaliset ratkaisut tuovat tähän uusia ratkaisuja.

5. Koulujen opetusryhmät ovat jo niin isoja, että oppiminen häiriintyy.

Täysin samaa mieltä

Kouluille on taattava riittävät resurssit, jotta ryhmäkoot voidaan pitää riittävän pieninä ja koulunkäyntiavustajia on mahdollista palkata. Riittävän pienet ryhmäkoot mahdollistavat niin erityistä tukea vaativien kuin nopeammin edistyvien oppilaiden huomioimisen.

6. Vanhuksilla on oltava oikeus palvelukotipaikkaan, koska nykyinen kotihoito ei ole riittävää.

Täysin samaa mieltä

Vanhuksilla tulee olla oikeus hyvää hoitoon iästä ja asuinkunnasta riippumatta. Kotona asuminen parantaa usein vanhusten elämänlaatua ja ylläpitää toimintakykyä. Tätä voidaan tukea kotihoidon palveluita parantamalla. Esimerkiksi digitaaliset etähoitoratkaisut voivat tarjota uusia mahdollisuuksia. Kaikilla ei kotihoitoon ole mahdollisuutta, jolloin kaikille vanhuksille tulee taata myös tarvittaessa laadukas palvelukotipaikka.

7. Nykyisten kuntatyöntekijöiden työpaikat on turvattava sote-uudistuksessa.

Täysin samaa mieltä

Sote-uudistus on kuntatyöntekijöiden näkökulmasta historiallinen muutos. Muutoksessa pitää varmistaa työpaikkojen lisäksi myös se, että henkilöstöjärjestöt ovat mukana palvelutuotannon suunnittelussa. Lisäksi tulee noudattaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa, taata henkilöstön edustajille riittävät vaikutusmahdollisuudet, lisätä henkilöstön muutosturvaa sekä varmistaa, että nykyiset henkilöstöedut eivät heikkene.

8. Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuus on tärkeämpää kuin sijainti.

Jokseenkin samaa mieltä

Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta toimivuus ja sijainti ovat molemmat tärkeitä. Varsinkin lapsiperheille ja vanhuksille lähiterveysasema eli sijainti on usein tärkeä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että toimivuudesta voitaisiin tinkiä. Erikoispalvelut ja niiden toimivuus pystytään kuitenkin usein järjestämään paremmin isommilla asemilla, jolloin tärkeää on varmistaa, esimerkiksi Helsingissä, että terveysasemille on hyvät joukkoliikenne- ja muut kulkuyhteydet.

9. Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia.

Täysin eri mieltä

Hyvinvointipalvelut tulee tuottaa ensisijaisesti julkisesti. Julkisen sektorin etuna on se, että toimintaa voidaan ohjata muillakin perusteilla kuin sillä, mistä saadaan isoimmat voitot. Yritykset ja järjestöt voisivat ottaa joitain tehtäviä tuotettavaksi silloin, kun palvelun laatu ja demokraattinen kontrolli voidaan taata. Esimerkiksi eri puolilla Suomea parhaillaan toteutettavat valinnanvapaus- tai palvelusetelikokeilut ovat tästä kiinnostava esimerkki, koska niiden maksumalli tukee asiakkaiden ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. Terveydenhuollossa tulisikin juuri tukea elämänlaadun kohennukseen tähtääviä toimenpiteitä esimerkiksi yhdessä sosiaalitoimen kanssa.

10. Avohoidon suosiminen mielenterveystyössä luo turvattomuuden tunnetta.

Jokseenkin eri mieltä

Avohoidon tueksi tarvitaan tukipalveluja, kuten tuettua asumista ja kuntouttavaa päivätoimintaa tavoitteena esimerkiksi elämänlaadun kohentaminen ja omatoimisuuden ja aktiivisuuden ylläpitäminen. Ongelmana kuitenkin tällä hetkellä on, että osastohoitoon on vaikea päästä ja paikkoja on rajoitetusti. Yksi mielenterveyden edistämistyöhön investoitu euro maksaa itsensä takaisin viisinkertaisesti.

11. Kuntaveroa voidaan laskea roimasti, koska suuri osa tehtävistä siirtyy maakuntahallinnolle.

Jokseenkin samaa mieltä.

Sote-uudistuksen myötä vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyy kunnilta maakunnille. Tuolloin valtio rahoittaa palvelut. Tämä toteutetaan niin, että kuntien veroprosentteja leikataan ja siirretään valtionverotukseen. Kunnilta siirretään 12,30%-yksikköä maakuntien sote-tehtävien rahoitukseen. Lisäksi maakuntien toimintaa rahoitetaan kuntien valtionosuuksilla sekä asiakas- ja muilla käyttömaksuilla. Helsingissä valtiovarainministeriön laskelman mukaan kuntaveroa voitaisiin laskea 0,29 prosenttia.

12. Rakentamista on n Rakentamista on nopeutettava kansalaisten valitusoikeutta rajoittamalla.

Täysin eri mieltä.

Kuntalaisten perusoikeuksista ei ole syytä tinkiä. Valitukset johtavat usein tarpeellisiin muutoksiin. Resursseja valitusten käsittelyyn tulee lisätä.

13. Yksityisautoilijoita suositaan liikaa kaavoitusratkaisuissa.

Täysin samaa mieltä.

Suuri osa helsinkiläisistä käyttää joukkoliikennettä. Joukkoliikenne on myös ympäristöystävällinen tapa liikkua kaupungissa paikasta toiseen. Mitä paremmat edellytykset ihmisillä on liikkua joukkoliikenteellä, sen paremmin sujuu myös niiden liikkuminen, jotka joutuvat pakosta käyttämään yksityisautoa.

14. Kunnan pitää tukea yrityksiä tarjoamalla niille halpoja tontteja.

Jokseenkin eri mieltä.

Yritysten pitää olla yhdenvertaisia kaavoituksessa muihin toimijoihin nähden. Varsinkin Helsingissä tontit ovat niin arvokkaita, että niille kyllä riittää kysyntää. Liiketiloista on tällä hetkellä ylitarjontaa pääkaupunkiseudulla, kun taas asuntopula on johtanut hintojen liialliseen nousuun.

15. Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja

Täysin eri mieltä.

Työpaikkojen lisääminen tai ympäristöasiat ovat hyvin harvoin keskenään ristiriidassa. Päinvastoin. Mitä parempaa huolta pidämme lähiluonnosta ja ympäristöstä, sen enemmän saamme myös uusia työpaikkoja. Talouden tulee toimia ympäristön asettamissa rajoissa. Ympäristölle haitalliset työpaikat ovat pois tulevien sukupolvien mahdollisuuksista. Kuolleella planeetalla ei ole työpaikkoja.

16. Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita.

Täysin samaa mieltä.

Helsingin tulee kantaa oma vastuunsa inhimillisestä hädästä.
17. Kirjastojen palveluista voisi periä vuosimaksun

Täysin eri mieltä.

Mahdollisuus sivistykseen ei saa olla kiinni lompakon paksuudesta. Kirjastoilla on myös tärkeä sosiaalinen rooli.

18. Tulorajat kunnan vuokra-asunnoista on poistettava.

Jokseenkin samaa mieltä.

Tulorajat yksin eivät kerro asuntotarpeesta ja elämäntilanteet voivat tulojen osalta vaihdella hyvin nopeasti. Kaupungin vuokra-asuntoja jaetaan jo nyt kokonaisharkinnan perusteella. Tärkeintä olisi saada lisää kaupungin vuokra-asuntoja ja muuta kohtuuhintaista asumista.

19. Kuntani käyttää liikaa rahaa urheilupaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon.

Jokseenkin eri mieltä.

Liikunta lisää hyvinvointia. Yhteiskunnan tulee tukea liikuntaharrastuksia ja hyötyliikuntaa esimerkiksi pitämällä huolta jalkakäytävistä, pyöräväylistä, luontopoluista ja muista lähiliikuntapalveluista. Suurten urheiluhallien ja huippu-urheilun tukemista tulisi suitsia. Sen sijaan lasten ja kaikkien kaupunkilaisten liikuntapaikkoja ja monipuolisia liikuntaharrastuksia tulisi tukea paljon nykyistä enemmän.

20. Jokaisen pitää päästä palveluiden äärelle joukkoliikenteellä.

Täysin samaa mieltä.

Kaupungissa tehokkain tapa liikkua on kävely ja pyöräily sekä joukkoliikenne. Näiden edistäminen helpottaa myös niiden liikkumista, jotka syystä tai toisesta joutuvat käyttämään yksityisautoa.

21. Helsingin tulee pikemmin hillitä kuin lisätä väestönkasvua.

Jokseenkin eri mieltä.

Ihmiset haluavat tällä hetkellä tulla Helsinkiin. On parempi, että halukkaat pääsevät Helsinkiin eikä asumisen hinta riistäydy käsistä kuin se, että ihmiset muuttavat kehyskuntiin, joiden yhdyskuntarakenne pakottaa monet yksityisautoiluun. Helsingin kasvaessa kaikkein tärkeintä on lähiluonnon ja virkistysalueiden puolustaminen ja säästäminen niin, että myös toimivat joukkoliikenteen yhteydet voidaan turvata. Helsingin väkimäärä voi kasvaa esimerkiksi täydennysrakentamisen kautta. Näin nykyisiä luontoarvoja ei tarvitse heikentää.

22. Kävelykeskustaa voi laajentaa vain rakentamalla keskustatunnelin.

Täysin eri mieltä.

Kävelykeskustan laajentaminen on ihmisten viihtyvyyden, ympäristön, ilmanlaadun ja turvallisuuden sekä kivijalkakauppojen kannalta toivottavaa. Sitä varten ei kuitenkaan ole tarpeen rakentaa suunnattoman kallista keskustatunnelia, joka olisi turha investointi yksityisautoiluun.

23. Kaupunkibulevardien rakentamisessa pitää edetä mahdollisimman nopeasti.

Jokseenkin samaa mieltä.

Kaupunkibulevardit vähentävät asuntorakentamisen painetta luonto- ja virkistysalueilta sekä ovat investointi joukkoliikenteeseen. Hämeenlinnan bulevardi tulee kuitenkin rakentaa niin, että Keskuspuistoa ei nakerreta.

24. Helsinkiin pitää saada lisää asuntoja, vaikka viheralueita vähentämällä.

Täysin eri mieltä.

Kaupungin kasvava väestö tarvitsee nykyistä enemmän viher- ja luontoalueita. Kohtuuhintaista asumista saadaan esimerkiksi täydennysrakentamisen ja kaupunkibulevardien kautta.

25. Isot tapahtumat ja konsertit voisivat jatkua Helsingissä melusta huolimatta nykyistä pidempään.

Jokseenkin samaa mieltä.

Kenenkään ei tulisi kärsiä melusta. Melu aiheuttaa stressiä ja lyhentää elinikää. Kaupungissa eniten melua aiheuttaa kuitenkin tieliikenne. Elävää kaupunkikulttuuria tulee tukea ja ulkoilmakonsertit voidaan järjestää ilman kohtuutonta meluhaittaa esimerkiksi suunnittelemalla paikat ja lavojen sijoittelu hyvin.

26. Ennen ei ollut paremmin – suomalaisen elämäntavan muutokset ovat olleet hyvästä.

Jokseenkin saama mieltä.

Osa asioista on nyt paremmin, osa huonommin. Esimerkiksi ihmisten eliniän odote on noussut ja lapsikuolleisuus vähentynyt. Samaan aikaan kuitenkin eriarvoistuminen on lisääntynyt, luonnon monimuotoisuus heikentynyt ja ilmaston lämpeneminen on riistäytymässä käsistä osin myös suomalaisten elintapojen seurauksena.

27. Tarvitsemme vahvaa johtajuutta, joka voi korjata ongelmat ilman tarvetta kompromisseille.

Jokseenkin eri mieltä.

Johtajuutta tarvitaan, mutta demokratiaan perustuva politiikka on kompromissien taidetta. Tarvitsemme rohkeaa politikkaa, jossa kansalaisten – erityisesti niiden hiljaisimpien – huolet otetaan tosissaan ja rakenteelliset ongelmat kuten ylikulutus ja eriarvoistuminen nostetaan pöydälle.

28. Lasten on tärkeämpää olla uteliaita ja itsenäisiä kuin hyvin käyttäytyviä ja tottelevaisia.

Jokseenkin samaa mieltä.

Lasten on hyvä olla uteliaita, itsenäisiä ja hyvin käyttäytyviä sekä ainakin näin pieten lasten vanhemman näkökulmasta välillä myös tottelevaisia 🙂 Vakavasti ottaen tämän hetken yhteiskunta vaatii ihmisiltä entistä enemmän oman tien löytämistä, innovatiivisuutta ja yritteliäisyyttä. Myös lapsia pitää tukea näiden usein luontaisten ominaisuuksien säilyttämisessä.

29. Pohjimmiltaan elämässä vallitsee resurssi- ja valtakilpailu, jossa ei pärjää ilman taistelua.

Täysin eri mieltä.

Lajina ihmisen selviytyminen on perustunut nimenomaan vahvaan yhteistoimintaan. Olemme sosiaalisia eläimiä. Hyvinvointiyhteiskunnassa myös heikommista pidetään huolta. Näin tulee olla jatkossakin. Yhteiskunta, joka perustuu vahvimman oikeuteen ei ole oikeudenmukainen tai kestävä.

30. Yhteiskunnassamme olisi vähemmän ongelmia, jos ihmisiä kohdeltaisiin tasa-arvoisemmin

Täysin samaa mieltä.

Monet yhteiskuntamme ongelmat kumpuavat epätasa-arvosta. Esimerkiksi taloudellisesti tasa-arvoiset yhteiskunnat ovat tutkitusti onnellisempia ja niissä on vähemmän rikollisuutta. Kaikille tulee taata yhdenvertaisuus sukupuoleen, etniseen taustaan, uskontoon tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta.

31. Suomessa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet rikkauteen ja onneen.

Jokseenkin eri mieltä.

Suomessa on monin paikon yritetty luoda mahdollisuuksien tasa-arvoa esimerkiksi laadukkaan ja maksuttoman peruskouluopetuksen kautta. Silti edelleen esimerkiksi se, mihin perheeseen synnyt, tai synnytkö mieheksi vai naiseksi, määrittelee vahvasti keskimääräistä eliniän odotetta, hyvinvointia ja tulotasoa.

32. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen pitää olla maksuton.

Jokseenkin samaa mieltä.

Joukkoliikenteen maksuttomuus lisäisi Helsingissä matkoja noin kolmanneksella. Yksityisautoilun vähenemisen seurauksena liikenteen tuottamat hiilidioksidipäästöt alenisivat noin kymmenen prosenttia. Vaihtoehtoisesti voitaisiin myös puolittaa lippujen hinnat tai tarjota vain kaikille uusille kaupunkilaisille kuukauden maksuton joukkoliikennekortti, joka totuttaisi uudet asukkaat käyttämään kaupungin joukkoliikennettä.

33. Kunnan on työllistettävä pakolaiset hinnalla millä hyvänsä.

Jokseenkin eri mieltä.

Pakolaisten työllistäminen on tärkeää ja auttaa integroitumaan yhteiskuntaan. Ei työllistämistä kuitenkaan ”hinnalla millä hyvänsä” kannata tehdä. Erilaisia potentiaalisia malleja kannattaa silti kokeilla ennakkoluulottomasti, jotta pakolaisten integraatio edistyy – ja myös heidän tarjoamansa osaaminen ja työvoima saadaan suomalaisen yhteiskunnan tueksi.

34. Kunnan pitää rajoittaa rakentamista haja-asutusalueilla.

Jokseenkin samaa mieltä.

Yleisesti ottaen kannattaa kaavoittaa ja rakentaa uutta sinne, missä on hyvät joukkoliikenneyhteydet ja palvelut niin, että myös lähiluontoa ja virkistysalueita säästetään uusille asukkaille.

35. Kunnan tulee ruokapalveluissaan valita kotimaiset raaka-aineet aina kun niitä on saatavilla.

Täysin samaa mieltä.

Julkisissa hankinnoissa kannattaa suosia erityisesti terveellistä kasvisruokaa, luomua ja sesongin mukaisia aineksia, jotka on tuotettu mahdollisimman lähellä.

36. Kuntani väestöpohja on liian pieni lakisääteisten tehtävien hoitamiseen.

Täysin eri mieltä.

Helsinki Suomen suurimpana kaupunkina kyllä pystyy hoitamaan lakisääteiset tehtävänsä.

37. Kunnanvaltuutetun tärkein tehtävä on puolustaa oman äänestäjäkuntansa etuja.

Jokseenkin eri mieltä.

Kunnanvaltuutetun tärkein tehtävä on kuulla laajasti erilaisia näkemyksiä ja puolustaa koko kunnan, kansakunnan ja maailman sekä tulevien sukupolvien etua.

38. Minkä lautakunnan työ on mielestäsi tärkeintä omassa kunnassasi tulevalla vaalikaudella? Valitse yksi.

– Kasvatus ja koulutus
X – Ympäristö, maankäyttö ja rakentaminen
– Kulttuuri, vapaa-aika ja nuoriso
– Sosiaali- ja terveyspalvelut
– Elinkeino

Kommentti:

Lähiluonnon ja ympäristön sekä ilmaston kannalta keskeisimmät päätökset tehdään ympäristöä, maankäyttöä ja rakentamista koskevissa lautakunnissa. Näiden lisäksi itselleni läheisiä ja tärkeitä ovat myös kasvatus ja koulutus sekä kulttuuri-, vapaa- aika- ja nuorisoasioita käsittelevät lautakunnat.

39. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuntalaisille onnistuu paremmin maakuntahallinnolta kuin kunnaltani itsenäisesti.

Jokseenkin eri mieltä

Sote-uudistus voi parantaa palveluiden tasa-arvoista saatavuutta, mikäli uudistus tehdään hyvin. Tällä hetkellä tämä ei näytä todennäköisestä. Lisäksi riskinä on, että muutos vie palvelut pois pienemmiltä paikkakunnilta. Hankinnoissa tulee varmistaa, että palveluita ei yksityistetä liikaa ja myös pienet yritykset ja järjestöt pystyvät säilymään tuottajina.

Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!