Talouskasvun rajat

Talouskasvun rajat

Degrowth-ajattelu etsii vaihtoehtoja ikuiselle talouskasvulle.

”Vuonna 2008 maailmassa ostettiin 68 miljoonaa ajoneuvoa, 85 miljoonaa jääkaappia, 297 miljoonaa tietokonetta ja 1,2 miljardia matkapuhelinta. Kuinka kauan tämä voi jatkua?”

Näin kysytään Maailman tila 2010 – Kulutuskulttuurista kestävään elämäntapaan -kirjassa. Voisiko olla mahdollista, että talous kasvaisi loputtomasti rajallisella maapallolla? Tuskin. Monet taloustieteilijät kuitenkin uskovat näin.

Tämän vuoksi kokoonnummekin Suomen sosiaalifoorumiin pohtimaan degrowth-yhteiskuntaa ja -taloutta. Sopiva suomennos degrowth-sanalle on vielä keksimättä, mutta sanalla viitataan sellaiseen talousjärjestelmään, joka ei ajautuisi kriisiin, vaikka se ei kasvaisikaan. Tavoitteena on rakentaa kohtuutalous tai nollakasvuun perustuva talous.

Taustalla on huoli siitä, että ihmisten kulutus on riistäytynyt käsistä. Ihmiskunta käyttää luonnonvaroja ja ekosysteemipalveluita tällä hetkellä 1,3 maapallon verran. Kulutamme siis kolmanneksen enemmän kuin mihin meillä olisi oikeasti varaa.

Kulutuksemme on kuusinkertaistunut vuoteen 1960 verrattuna. Henkeä kohden laskettuna kulutus on kolminkertaistunut. Vuonna 2009 ihmiset kuluttivat syyskuun 25. päivänä loppuun kaikki luonnon sinä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. Loppuvuosi elettiin velaksi. On selvää, että kulutuksen aikakausi on pian ohi.

Suomen tilanne on vielä synkempi. Suomessa vuoden 2009 luonnonvarat oli kulutettu loppuun jo maaliskuussa. Ryöstämme siis joka vuosi tulevilta sukupolvilta, omilta lapsiltamme, kolmen vuoden luonnonvarat eli kolme vuotta elämää.

Suomalaisilla elintavoilla maailman väkiluku voisi olla vain noin 2,1 miljardia. Miksi suomalaisilla pitäisi olla etuoikeus käyttää tiettyjä luonnonvaroja, kun samaan aikaan muiden lajien sukupuutto on kiihtynyt 1000-kertaiseksi normaaliin kuolleisuuteen verrattuna ja yli miljardi ihmistä kärsii nälästä?

Valitettavan usein tulotason nousu lisää luonnonvarojen kulutusta. Olisiko siis aika siirtyä degrowth-talouteen eli talousjärjestelmään, jossa jatkuvaa kulutuspakkoa ei olisi? Ihmisten hyvinvointi ja tyytyväisyys kun syntyvät yleensä ihan muista tekijöistä.

Talousjärjestelmämme kohtaa vääjäämättä lasku- ja noususuhdanteita. Näin ollen ihmisten hyvinvointia lisäisi ennen kaikkea se, että laskusuhdanteessa voitaisiin varmistaa ihmisten perustoimeentulo ja noususuhdanteessa taas taata, että luonnonvarojen kulutus ei lisäänny.

Leo Stranius

* * *

Siirtyminen degrowth-talouteen on mahdollista, kun:

– Siirrymme palkankorotuksista vapaa-ajankorotuksiin.
– Verotamme enemmän luonnonvarojen kulutusta ja vähemmän työntekoa.
– Otamme käyttöön perustulon ja maksimielintason sekä henkilökohtaiset päästökiintiöt.
– Hylkäämme harhaiset kuvitelmat talouskasvun auvoisuudesta ja luomme uusia mittareita kuvaamaan hyvinvointia.

Lisätietoa degrowth-taloudesta:

Degrowth-aiheesta ovat kirjoittaneet mm. Serge Latouche teoksessaan Farewell to Growth sekä Tim Jackson raportissaan Prosperity without Growth.

Katso myös:
http://www.degrowthpedia.org
http://www.degrowth.net
http://en.wikipedia.org/wiki/Degrowth

Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.