Degrowth-talous vapauttaa tilaa ilmastolle ja kaikkein köyhimmille

Degrowth-talous vapauttaa tilaa ilmastolle ja kaikkein köyhimmille

Ilmestynyt: Voima 9/2010 – SLL ilmastoliite

Ilmaston lämpenemisestä kärsivät kaikkein eniten ne, jotka ovat olleet sitä vähiten aiheuttamassa. Teollisuusmaissa päästöt syntyvät usein ylellisyydessä siinä missä kehitysmaiden päästöissä on kyse pikemminkin eloonjäämisestä. Dollarilla tai kahdella päivässä ei kovin paljon päästöjä aiheuteta. Köyhyyden poistaminen ja päästöjen vähentäminen kehitysmaissa on kuitenkin mahdollista, mikäli teollisuusmaissa on valmius tarkastella talouskasvun sijaan ihmisten ja luonnon hyvinvointia.

Mikäli lämpeneminen halutaan pitää alle siedettävän kahden asteen rajan, tarkoittaa se teollisuusmaissa päästöjen vähentämistä lähelle nollaa vuosisadan puoliväliin mennessä. Vaikka teollisuusmaat pääsisivät tavoitteeseen, tulee myös kehitysmaissa pystyä vähentämään päästöjä. Muussa tapauksessa ilmaston lämpeneminen karkaa käsistä. Inhimillisen kärsimyksen ja toivottaman köyhyyden poistamiseksi kehitysmaissa tarvitaan kuitenkin samaan aikaan myös vaurauden kasvua. Onnistuuko tämä, kun päästöjä pitää vähentää?

Nicholas Sternin raportin ohella on esitetty useita analyyseja siitä, että teollisuusmaissa voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä radikaalistikin siten, että talous samalla kasvaa. Green New Deal -ajattelussa tavoitellaan samaan aikaan sekä talouskriisin ratkaisua että ympäristötavoitteita.

Viime aikoina keskusteluun on noussut talouden kasvupakosta vapautumista vaativa degrowth-liike. Mitä talouskasvusta luopuminen tarkoittaisi köyhille kehitysmaille? Degrowth-liikkeen vastaus on selvä. Ylikuluttavan luokan talouslasku antaisi tilaa köyhimmille lisätä omaa vaurauttaan. Itse asiassa tämä on välttämätöntä, mikäli sekä ilmastokriisiin että köyhyyden aiheuttamaan hätään halutaan vastata.

Esimerkiksi New Economics Foundation (NEF) on laskenut, että talouden hiili-intensiteetin pitäisi laskea 95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, mikäli ilmastonmuutos halutaan pitää kurissa, ja talous kasvaa kolmen prosentin vuosivauhtia. NEF päättelee, ettei kasvutavoitetta voi enää sovittaa yhteen ilmastotavoitteen kanssa.

Inhimillisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta emme voi pidättää itsellämme etuoikeutta käyttää luonnonvaroja enemmän, kuin mitä siihen kaikilla maailman ihmisillä olisi tasavertaisesti mahdollisuus.

Rikkaiden osalta degrowth tarkoittaa elämänlaadun ja onnellisuuden hakemista muualta kuin talouskasvusta. Kehitysmaiden osalta tämä tarkoittaa vapautunutta tilaa tyydyttää inhimilliset perustarpeet. Maapallon ja ilmaston näkökulmasta degrowth-ajattelu tarjoaa vähintäänkin hetken hengähdystaukoa ylikulutuksesta. Yhteiskunnallisen kehityksen mitaksi tulee asettaa ekologiset rajat ja ihmisten hyvinvointi. Näissä rajoissa talous voi sitten kasvaa tai supistua.

Leo Stranius
Kirjoittaja on Luonto-Liiton pääsihteeri ja yksi Suomen degrowth-verkoston perustajista

Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.