Hilkka Pelllikka: Lahjoita tehokkaasti

Hilkka PellikkaVieraskynäblogissa Hilkka Pellikka

Lahjoita tehokkaasti

On paljon järjestöjä, joiden kautta rahaa voi lahjoittaa hyvään tarkoitukseen. Toiset ovat kuitenkin tehokkaampia kuin toiset – jopa yli tuhat kertaa tehokkaampia.

Esimerkiksi opaskoiran kouluttaminen sokealle länsimaalaiselle on hyvä asia. Opaskoiran hinnalla olisi kuitenkin mahdollista kustantaa näön palauttava leikkaus sadoille ihmisille kehitysmaissa.

Tehokkaan altruismin (effective altruism) ideaa on levittänyt etenkin australialaisfilosofi Peter Singer.

Pähkinänkuoressa ajatus menee näin: yhtä tärkeää kuin rahan antaminen on pohtia lahjoituksensa tehokkuutta. Näin voi saada vähälläkin rahalla merkittävästi enemmän hyvää aikaan.

Avustuskohdetta ei tarvitse eikä kannata valita hetken mielijohteesta, sillä järjestöjen tehokkuudesta on olemassa paljon tutkittua tietoa. Tällaista tutkimustyötä tekee esimerkiksi GiveWell, jonka suositusten kärjessä ovat viime vuosina olleet malariaverkkoja jakava Against Malaria Foundation sekä loistauteja torjuva SCI. Vertailujen pohjana on yleensä ihmiselämän pelastamisen hinta tai toimintakykyisen elinvuoden hinta.

Yksinkertaista järjestöjen tehokkuuden arvioiminen ei kuitenkaan ole. Ympäristötietoisen ihmisen silmiin elinvuosiin keskittyminen voi näyttäytyä kapeana tehokkuuden arvioinnin mittarina. Jos ympäristökatastrofien torjunta ei edisty, ponnistelut terveyden edistämiseksi, nälänhädän lievittämiseksi ja köyhyyden poistamiseksi valuvat pitkällä aikavälillä hukkaan. Ilman elinkelpoista planeettaa ihmiskunnalla ei ole tulevaisuutta.

Näitäkin kysymyksiä pohditaan jo tehokkaan altruismin liikkeen piirissä ja tutkimus edistyy jatkuvasti. Tärkeintä on tiedostaa avustuskohteen valinnan suuri merkitys ja pyrkiä löytämään tehokkaita tapoja auttaa. Ne voivat olla terveydenhuoltoa, koulutuksen edistämistä, kestävien elinkeinojen tukemista, ilmastonmuutoksen torjumista, korruption tai asevarustelun kitkemistä, poliittista vaikuttamista tai jotakin muuta.

Lopuksi viisi vinkkiä tehokkaaseen hyväntekeväisyyteen.

  • Päätä minkä verran voit antaa ja tee lahjoittamisesta säännöllistä, rutiininomaista toimintaa. Aivotyötä säästyy, kun lahjoittamispäätöstä ei tarvitse pohtia joka kerta erikseen. Hyvä apukeino säännölliseen lahjoittamiseen on sitoutua antamaan tietty prosenttiosuus tuloistaan. Vetoapua voi saada tehokkaaseen antamiseen sitouttavista vertaisyhteisöistä, kuten The Life You Can Save ja Giving What We Can.
  • Raha on valtaa, niin hyvässä kuin pahassakin. Vaikka maailman ongelmat ovat liian suuria yhden ihmisen ratkaistaviksi ja omat uhraukset voivat tuntua merkityksettömiltä, apua saavan yksilön näkökulmasta ne eivät sitä ole, ja joukkovoimalla suuretkin ongelmat ovat ratkaistavissa. Paljon puhutaan yksilön kulutuskäyttäytymisestä vaikutuskanavana, vähemmän siitä, että rahan lahjoittaminen antaa kenelle tahansa valtaa muuttaa maailmaa. Käytä valtaasi.
  • Pohdi antamisesi tehokkuutta. Tee päätös lahjoituksesi kohteesta harkitusti, älä perusta sitä tunteeseen tai sattumaan. Vaikka parhaan avustuskohteen valinta ei ole yksiselitteistä, vertailua kannattaa tehdä, sillä tarjolla on selvästi enemmän ja vähemmän hyviä vaihtoehtoja.
  • Tee antamisesta julkista. Ihmiset ovat laumasieluja ja seuraavat toisten esimerkkiä. Antamisesta puhuminen ja kirjoittaminen on yksi keino lisätä oman lahjoittamisen vaikuttavuutta.
  • Nauti antamisesta. Rahan käyttäminen muiden hyväksi tunnetusti lisää ihmisen onnellisuutta ja hyvinvointia enemmän kuin sen käyttäminen omaksi hyväkseen. Jo 10 % keskituloisen suomalaisen kuukausipalkasta riittää vaikkapa rahoittamaan leikkauksen, jolla epäonnistuneen synnytyksen runtelema ja yhteisönsä hylkäämä nainen voi saada elämänsä takaisin. Jos leipätyö leipäännyttää, antamisen kautta voi hakea työhönsä uutta sisältöä ja merkitystä.

Hilkka Pellikka kuuluu Giving What We Can -yhteisöön, jonka jäsenet sitoutuvat lahjoittamaan 10 % tuloistaan äärimmäisen köyhyyden poistamiseksi mahdollisimman tehokkaalla tavalla.

 

3 kommenttia artikkeliin ”Hilkka Pelllikka: Lahjoita tehokkaasti”

  1. Leo,
    Tämä tarinojntisi on hyvin toimeentulevien ihmisten pikkuporvarillista kaunistelua, Lahjoittaminen on sinänsä hyvä asia, mutta miksi ihmeessä siitäkin pitäisi tehdä niin valtavan ”tehokasta” ? Jotenkin juuri tämantapainen altruismin aatteen levittäminen muistuttaa omalla tavallaan vegaanisuuden ideologian levittämistä…

    Reaaliteetti on se, että nykyään yhä kasvava joukko suomalaisia ei voi hyvästä tahdosta huolimatta lahjoittaa senttiäkään mihinkään hyväntekeväisyyteen, koska heillä ei ole itsellään edes tarpeellista toimeentuloa. He eivät voi ”nauttia” antamisesta, jos ei nyt sitten oman aikansa ja ideoidensa antamisesta avustamalla järjestöjä konkreettisella henkilökohtaisella tavalla .

    Ja miksi suomalaisen altruismin tulisi perustua johonkin nk.länsimaiseen ajatteluun ja länsimaisiin tapoihin ? Miksi juuri näitä tapoja ja kulttuureja tulisi levittää kaikkialle,muodostamaan yhtäläisen kerroksen samanlaista massaa ?
    Otat useimmiten esimerkkejä juuri englanninkielisistä maista ( USA, Britannia ja Common Welth-maat ) , joiden kulttuuri tänä päivänä on jo onnistunut pääsemään vallitsevaksi elämäntavaksi, valtakulttuuriksi Suomessakin kaikkine kielteisine seurauksineen. Näihin haitallisiin seurauksiin kuuluu juuri osana se, mikä aiheuttaa niitä auttamisen kohteita ja avun tarvetta ! Ei-länsimaisilta kulttuureilta olisi paljon opittavaa nk. altruistikysymyksissäkin.

    Joka tapauksessa pelkällä altruismilla ( hyväntahtoisuudella ) ja hyväntekeväisyydellä ei maailmaa muuteta paremmaksi nykyään. Pitäisi aloittaa niistä sitä laajenevaa ja tehokkaampaa hyväntekeväisyyttä vaativista perusteista , niiden tehokkaasta purkamisesta. Siihen tarvitaan ensisijaisesti vieläkin vahvaa poliittista tahtoa ja osaamista. Siis sitä kansallista ja kansainvälistä ”tehokasta” poliittista toimintaa , jolla voitaisiin parhaiten parantaa monenlaisen avun tarpeen poistamista päiväjärjestyksestä. Valtiolla on vielä roolinsa ja kaikkia hyödyttävää politiikantekoa tulisi siis tehostaa, eikä huonosta politiikasta johtuvan avun tarpeen ”paikkaamista” hyväntekeväisyydellä.

  2. PS.
    Toimit eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tiedätkö millaiseen ruljanssiin joutuu sokeiden ihmisten opaskoiraksi aiottu ja sellaiseksi koulutettava koiranpentu ? Minkälainen elämä sillä on eläimen kannalta katsoen ?
    Sokeiden auttaminen on hyvä asia, mutta ehkä et antaisikaan rahaa sokeiden
    opaskoirien koulutukseen, jos tietäisit mitä nämä koirat joutuvat sietämään pennusta hautaan asti.
    Olen rotukoirieni esittämisellä osallistunut mm.Rotary Clubin hankkeisiin kerätä varoja opaskoirien kasvattamiseen ja kouluttamiseen ja niiden luovuttamiseen vammaiille. En anna enää opaskoirakoulutukseen avustusta, koska olen mm.koiraharrastajana nähnyt ja kokenut niin tämän toiminnan hyvät kuin kielteisetkin puolet, nimenomaan eläimen kannalta katsoen.

    Ja esim. afrikkalaisille sokeille henkilöille ei kannata tarjota opaskoiraa tietämättä sopiiko koira edes heidän kulttuurinsa ja uskontonsa vaatimuksiin ja tapoihin. Monille siellä päin maailmaa uskomuksista johtuen koira nähdään ” saastaisena ” eläimenä ja sitä pelätään. Suoraan ei monia nk.länsimaisia kulttuuriarvoja ja hyväntekeväisyyden muotojakaan voida siirtä maasta toiseen ja maanosasta toiseen ottamatta huomioon paikallisia olosuhteita.

Kommentointi on suljettu.

Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Seuraa minua Instagramissa