Osallistuin Orklan Sustainable Life Barometrin julkistustilaisuuteen. Tutkimuksessa kysyttiin 7000 ihmisen näkemyksiä vastuullisesta kuluttamisesta seitsemässä eri maassa. Suomesta vastaajia oli 1000.
Tutkimusta esitellyt Eirik Ekrann nosti esiin viisi havaintoa, jotka yhdessä piirtävät varsin tutun mutta silti hämmentävän kuvan.
Suomalaiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja vastuullisuudesta, mutta huoli ei ole kasvanut vuoden 2019 jälkeen. Ihmiset haluavat tehdä vastuullisia tekoja, kunhan ne ovat pieniä ja vaivattomia. Ruokahävikin vähentäminen ja jätteiden lajittelu kyllä kiinnostavat, mutta lentämisen tai lihansyönnin vähentäminen selvästi vähemmän.
Vastuullisten tuotteiden tunnistaminen koetaan vaikeaksi. Tietoa haetaan pakkauksista, ei yritysten vastuullisuusraporteista. Samalla ihmiset eivät ole valmiita tinkimään hinnasta tai laadusta vastuullisuuden vuoksi. Eniten kiinnostavat maku, terveys ja turvallisuus. Vastuullisuus tulee vasta niiden jälkeen.
Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Joel Mero tiivisti tilannetta osuvasti. Ympäristö ei ole tällä hetkellä kovin korkealla arvohierarkiassa. Kiinnostavaa (ja huolestuttavaa) on myös se, että vanhemmat ikäluokat ovat tutkimusten mukaan nuoria huolestuneempia ympäristöstä.
Sanat ja teot eivät kohtaa. Vaikka ihmiset sanovat välittävänsä ympäristöstä, arjessa terveys, turvallisuus ja elämästä nauttiminen menevät vastuullisten valintojen edelle. Elämme varsin yksilökeskeistä aikaa. Pieniä tekoja tehdään mielellään, mutta suurempiin muutoksiin ei olla valmiita.
Mutta onko tämä oikeasti ihmisten vika?
Usein kysymme, vältätkö lentämistä tai lihaa, ostatko ympäristöystävällisiä tuotteita. Entä jos kysymys olisikin haluatko terveyttä, turvaa ja hyvää elämää? Sitä vastuulliset valinnat lopulta tarkoittavat, ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa.
Siksi lainsäädännön ja rakenteiden merkitystä ei pidä aliarvioida. Norjassa sähköautojen suosio ei perustu pelkkään ympäristötietoisuuteen, vaan siihen, että sääntely ja taloudelliset kannustimet tekevät vastuullisesta valinnasta helpoimman ja järkevimmän.
Ihmisiä ei tarvitse muuttaa paremmiksi. Riittää, että järjestelmät lakkaavat palkitsemasta vastuuttomasta käyttäytymisestä.
Huomio:
Tämä teksti on osa viikkohavaintojani, joita julkaisen säännöllisesti Substackissa. Siellä kirjoitan mm. kirjoista, arjen havainnoista ja kestävästä elämästä.
