Pääsin osallistumaan ACE-hankkeen Kasvisproteiinit kasvuun -tilaisuuteen. Tässä muutama nosto tilaisuudesta.
WWF:n kyselyn mukaan suomalaisista 66 % on täysin tai jonkin verran samaa mieltä, että kasvispohjaisen ruuan valitseminen tulisi olla aina mahdollista julkisissa ruokapalveluissa. Saman kyselyn mukaan kuitenkin vain 33 % on sitä mieltä, että kasvisten suosiminen lihan sijaan on tärkein tai toiseksi tärkein muutos ruokavaliossa ympäristön kannalta. Vastaavasti 66 % ajattelee, että tärkein tai toiseksi tärkein muutos on ruokahävikin vähentäminen.
Tähän WWF Suomen pääsihteeri Jari Luukkonen muistutti osuvasti, että ruokahävikin puolittaminen vähentää ruuan päästöjä vain kaksi prosenttia. Luukkonen muistutti myös, että ruuantuotanto aiheuttaa noin 70 % luontokadosta. Maapallon elävästä biomassasta 36 % on ihmisiä, 4 % villieläimiä ja 60 % tuotantoeläimiä.
Ruokafirmojen mukaan avain kasvisruuan edistämiseen ovat mm. kasvisruokien maku, rakenne, helppokäyttöisyys sekä tietysti hinta. Tärkeää olisi myös kasvisruuan normalisointi ja tuonti osaksi päivittäisruokailua. Tämä tarkoittaa sitä, että kasvisruokapäivät ja vegehyllyt ovat historiaa ja hybridiratkaisut tulevaisuutta. Seminaaripuhujien mukaan Isointa muutosta kun ei tehdä kasvattamalla vegaanien osuutta tai muuttamalla vannoutuneiden lihansyöjien osuutta vaan pikemminkin tuomalla olemassaoleviin liharuokiin, joita 90 % ihmisistä syö mukaan lisää kasviskpmponenttia lihan tilalle.
Ehkä vaikuttavimman puheenvuoron käytti kuitenkin Pro Vege -yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Niklas Kaskeala. Hän viittasi mm Luken tekemään selvitykseen, jossa on arvioitu, että ruokasektorin kasvupotentiaali vuoteen 2030 mennessä on noin 4,5 miljardia euroa ja tästä noin 500 miljoonaa euroa tulee solumaavijelystä, 357 miljoonaa euroa kasvisproteiineista ja 189 miljoonaa euroa kaurasta. Edelleen investoinnit kasvispohjaiseen ruokaan tuottaa euroa kohti päästövähennyksiä noin neljä kertaa tehokkaammin kuin esim investoinnit sementin tai teräksen päästövähennyksiin.
Tanskassa on arvioitu, että vuosittaiset terveydenhuollon kustannussäästöt olisivat noin 2,7 miljardia euroa jos ihmiset noudattaisivat kansallisia ravitsemussuosituksia. Norjassa epäterveellisen ruokavalion yhteiskunnalliset kustannukset ovat noin 13 miljardia euroa vuodessa ja ihmiset saisivat kaksi tervettä elinvuotta lisää noudattamalla ravitsemussuosituksia. Tanska taas on saanut kanavoitua viljelijöille 78 miljoonaa euroa kasvisproteiinien viljelemiseen ja 90 miljoonaa euroa tutkimukseen, tuotekehitykseen ja kulutuksen ohjaamiseen. Missä Suomi?
Pro vegen mukaan nykyinen pelikenttä on epätasainen ja suosii eläinperäistä tuotantoa. Kasvispohjainen ruoka on edelleen ”erityinen” valinta tai ”vaihtoehto” eikä normi sekä alkutuotannon ja jalostuksen pullonkaulat hidastavat kasvisproteiinien kasvua. Mitä sitten pitäisi tehdä? Kaskeala listasi viisi asiaa:
1. Politiikka: kasvispohjainen ruoka seuraavan hallitusohjelman kärkihankkeeksi
2. Julkiset ruokapalvelut: ravitsemussuosituksen käyttöön, kasvisruoka oletukseksi
3. Alkutuotanto: tukea proteiinikasvien viljelyyn, riskin jakamista viljelijöiden kanssa
4. Jalostus: investointeja kotimaiseen ingredientti- ja välijalostusteollisuuteen
5. Markkinat: kaupat ja ruokapalvelut asettavat tavoitteet kasvispohjaisten tuotteiden myynnille
Iso kiitos hienon tapahtuman järjestämisestä ACE-hanke (WWF, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus), VTT:n koordinoima ja Business Finlandin rahoittama RETHINK-hanke sekä Pro Vege!
