Triathlonin hiilijalanjälki

Triathlonin kilpailukausi alkaa olla tämän vuoden osalta ohi. On aika arvioida mitä tuli tehtyä/aiheutettua noin ilmaston näkökulmasta. Paljonko on triathlon-harrastukseni kasvihuonekaasupäästöt? 

Olen harrastanut triathlonia aktiivsesti usemman vuoden ja minua on pitkään vaivannut harrastukseni päästöt. 

Vaikka en lennä tai hanki juurikaan kilpailuvarusteita ja kuljen harrastuksiin pyörällä sekä syön lisääntyneeseen energiantarpeeseen vain ilmastoystävällistä vegaaniruokaa, olen silti miettinyt paljonko tulen aiheuttaneeksi mahdollisia lisäpäästöjä harrastukseni myötä. 

Paras tapa ottaa epätietoisuutta haltuun, on selvittää vaikutukset eli tässä tapauksessa päästöt. Käytännössä harrastukseni päästöt, jossa ilmastoasiat on huomioitu suhteellisen hyvin, on noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset tähän verrattuna eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia.  

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Seuraavassa olen arvioinut oman triathlon-harrastuksen päästöjä varustehankintojen, harjoittelun sekä harjoitusleirien ja kilpailujen näkökulmasta. Samalla pohdin mitä päästöt voisivat olla ”tyypillisen” aktiiviharrastajan toimesta. Lopuksi on listattu tärkeimmät suositukset siitä mitä jokaisen triathlon-harrastajan kannattaisi huomioida minimoidakseen omat päästönsä.  

1. Varusteet: 108 kgCO2e/vuosi (yhteensä hankinnat 430 kgCO2e)

-Juoksukengät: 10,8 kgCO2 (Asics Gel-Nimbus, valmistajan ilmoitus) 

-Polkupyörä: 75 – 140 kgCO2e (täyshiilikuituinen TT-pyörä todennäköisesti enemmän, mutta itsellä on vain tavallinen maantiepyörä) 

-Harjoitusvastus/älytraineri (sisäpyöräilyyn): 95 kgCO2e

-Märkäpuku: 76,82 kgCO2e (lähde: https://www.carbonfact.com/carbon-footprint/wetsuits

-Urheilukello (Garmin Forerunner 965) ja pyörän ajotietokone (Garmin Edge 840): 50 kgCO2e + 50 kgCO2e

-Muut välineet: 20 kgCO2e (mm. räpylät, lättärit, uimalasit) 

-Urheiluvaatteet: 20 kgCO2e (mm. triathlonasu, juoksusortsit, pyöräilyhousut)

(Yllä on listattu vain niitä varusteita, joita olen erikseen hankkinut triathlonia varten. Käytän juoksupaitoja, juoksusukkia, juoksutakkia, hanskoja, pipoja ym. vaatteita arkivaatteina, joten niitä en ole tähän erikseen laskenut.) 

Lisäksi kaikki muut varusteet paitsi juoksukengät kestävät useamman vuoden. Eli vuositasolla voi arvioida, että päästöjä varustehankinnoista tulee esimerkiksi neljälle vuodelle jaettuna 108 kgCO2e/vuosi. Toki näistä harjoitusvastus, märkäpuku ja pyörä kestävät paljon pidempään (minulla on esim ollut sama maantiepyörä 10 vuotta), mutta toisaalta esim joitain välineitä (uimalasit, uikkarit, pyöräilyhousut sekä mahdollisesti urheilukello ja ajotietokone) täytyy uusia useammin kuin kerran neljässä vuodessa. 

2. Harjoittelu: 607,5 kgCO2e

-Energiankulutus: 365 kgCO2e

Chat GPT arvioi, että vegaaniruuan päästöt kulutettua kcal kohti ovat noin 0,5-1,5 gCO2e. Sekaruokavaliolla päästöt olisivat pahimmillaan viisinkertaiset eli 2,5-5 gCO2e/kcal.

Oma kulutukseni harjoittelun myötä on ollut viime vuosina keskimäärin 1500 kcal päivässä enemmän kuin lepoaineenvaihdunta. Tästä ehkä noin 1000 kcal päivässä voi laittaa harjoittelun piikkiin tavalla tai toisella ja loput hytötyliikuntaan (tai liikuntasuosituksen mukaiseen liikuntaan) joka tapahtuisi joka tapauksessa. 

Käytännössä siis noin 1000 gCO2e päästöt päivässä tarkoittavat 365 kgCO2e päästöjä vuodessa. Sekaruokavaliolla vastaavat päästöt olisivat peräti 1369 kgCO2e.

-Kulkeminen harjoituksiin: 40 kgCO2e

Käytännössä olen kulkenut kaikkiin harjoituksiin ympäri vuoden pyörällä eli sen osalta päästöt ovat nolla tai tulevat huomioiduksi tuossa edellisessä kohdassa energiankulutuksen yhteydessä. Käyn tyypillisen viikon aikana kuutena eri päivänä ohjatuissa treeneissä. Mikäli kulkisin nämä matkat autoilla (136 gCO2e/km), tulisi tuosta matkaa itselleni noin 50 ylimääräistä kilometriä viikossa. Vuodessa tämä tarkoittaisi noin 353,60 kgCO2e lisäpäästöjä. Kannattaa kuitenkin huomata, että usein harjoituksiin kuljetaan myös kimppakyydillä, jonka voi arvioida olevan lähes päästötöntä, koska yksi lisäkyytiläinen autossa aiheuttaa vain noin 1 gCO2e lisäpäästöt/km/henkilö.   

Lisäksi olen osallistunut viimeisen vuoden aikana yhdelle viikonlopun harjoitusleirille Pajulahdessa. Sinne matkustin junalla ja pyörällä eli lisäpäästöjä ei tullut. Majoittumisen osalta päästöt olivat noin 20 kgCO2e/yö eli yhteensä 40 kgCO2e. 

Mikäli osallistuisin lisäksi tarjolla oleviin kahteen ulkomaan leiriin (2 x noin viikko Etelä-Euroopassa), aiheuttaisi lennot esim Las Palmasiin 1785 kgCO2e päästöt eli yhteensä 3570 kgCO2e päästöt. Lisäksi 10 hotelliyötä kasvattaisi noita päästöjä 200 kgCO2e. 

-Harjoitustilat: 207,5 kgCO2e

Lisäksi käyn paljon uimassa uimahallissa. ChatGPT arvioi, että tunti uimahallissa uintia aiheuttaa noin 1,5 kgCO2e päästöt (lämmitys, vesi, ilmanvaihto, valaistus, suihku, sauna jne.). Itse olen käynyt uimassa noin 110 tuntia vuodessa eli tästä tulisi silloin noin 165 kgCO2e päästöt. 

Lisäksi olen käynyt 1-2 kertaa viikossa fysiikkatreenissä Urheassa. Käyntikerran päästöksi voi arvioida noin 0,5 kgCO2e/tunti (tilan lämmitys/viilennys, valaistus, ilmanvaihto jne.). Tästä voidaan laskea vielä noin 37,5 kgCO2e päästöt.  

Juoksu ja pyöräily ovat talvikaudella olleet osittain myös sisätiloissa. Spinning-harjoitukset olen kuitenkin tehnyt talvella kotona ja tämä on oikeastaan vähentänyt asunnon lämmitystarvetta, koska tuotan treenin aikana niin paljon kehon lämpöä asuntoon. Juoksuharjoituksista voi arvioida tuntia kohden ehkä vastaavat päästöt kuin kuntosalilta eikä niitä ole ollut kovin monta. Arvoidaan, että vuodessa noin 10 sisäjuoksuharjoitusta eli 5 kgCO2e lisäpäästöt siitä. 

Kilpailut: 0 kgCO2e

Itse en ole ilmasto- ja ajankäyttösyistä osallistunut yhteenkään kilpailuun tai tapahtumaan. Suurimmalle osalle harrastajia (ainakin silloin kun puhutaan seuran valmennuksen piirissä olevista henkilöistä) kilpailuihin osallistuminen on kuitenkin se kaikkein tärkein ja eniten motivoiva tekijä. 

Osa harrastajista osallistuu vain yhteen kilpailuun vuodessa ja osa kiertää pitkin maailmaa kisasta toiseen. Jos pohdin Helsinki Triathlon seuran täydenmatkan valmennusryhmässä olevia harjoituskavereitani, niin arvioisin, että siellä osallistutaan keskimäärin kahteen kotimaan tapahtumaan (joihin matkustetaan tyypillisesti autolla (136 gCO2e/km) ja yövytään muutama yö hotellissa (20 kgCO2e/yö)) sekä yhteen Pohjoismaissa tai Euroopassa olevaan kilpailuun (johon matkustetaan tyypillisesti lentokoneella ja yövytään hotellissa kolme yötä. 

Esimerkiksi edestakainen lento Helsingistä Kööpenhaminaan aiheuttaa 418 kgCO2e päästöt ja laivamatka Tallinnaan ”vain” 12 kgCO2e päästöt. Edelleen Keski-Eurooppaan lentäminen aiheuttaa noin 800 kgCO2e ja Etelä-Eurooppaan noin 1000 kgCO2 päästöt. Jos siis pitää valita tarjolla olevista täydenmatkan kilpailuista joku, kannattaa ehdottomasta osallistua Tallinnan kilpailuun.

Jos siis osallistut Helsingistä Joroisten puolimatkan kisaan (matka 2 x 300 km) ja Turun puolimatkan kisaan (matka 2 x 170 km) ajaen paikalle autolla (yhteensä 940 km) sekä Kööpenhaminan täysmatkan kilpailuun kulkien paikalle lentokoneella, ovat näiden päästöt yhteensä 127,84 kgCO2e + 418 kgCO2e = 545,84 kgCO2e. Lisäksi, jos yövyt hotellissa noiden kolmen tapahtuman yhteydessä esimerkiksi viisi yötä, tulee päästöjä lisää vielä 100 kgCO2. 

Lisäksi voidaan arvioida, että varsinaisen tapahtuman hiilijalanjälki (ilman matkoja) henkilöä kohti on joitakin kymmeniä kiloja per osallistuja (tilat ja teltat, liikenteenohjaus, wc:t, palvelut jne.) eli esimerkiksi kolmeen tapahtumaan osallistuminen lisää päästöjä vielä noin 60 kgCO2e per vuosi. 

***

Yhteensä omat triathlon-harrastukseni päästöt ovat siis noin 717,5 kgCO2e/vuosi. 

Tämä on järisyttävän paljon kun ajattelee, että erilaisten laskureiden kautta (joissa triathlonia ei tietysti huomioida) arvioituna päästöni olisivat muuten alle kaksi tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien maailman ihmisten pitäisi päästä on 700 kgCO2e/vuosi. Ylitän pelkästään tällä harrastuksella siis sen vuosittaisen päästökiintiön, joka kaikille maailman ihmisille pitäisi mahdollistaa.

Vielä irvokkaammaksi tilanteen tekisi ilmaston kannalta se, jos kulkisin harjoituksiin autolla, kävisin harjoitusleireillä ja osallistuisin kilpailuihin sekä söisin eläinperäistä ruokaa. Tämän perusteella arvioisin, että keskimääräisen triathlonia vähänkään vakavammin harrastavan päästöt ovat pelkän triathlonin osalta vuodessa seuraavat: 

-Varusteet: 200 kgCO2e

-Harjoittelun energiankulutus: 1369 kgCO2

-Kulkeminen harjoituksiin ja harjoitusleireille: 4164 kgCO2e

-Harjoitustilat 208 kgCO2e

-Kilpailut (Kööpenhamina, Joroinen ja Turku): 706 kgCO2e

Yhteensä: 6647 kgCO2. 

Mihin triathlon-harrastajan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota? 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan. 

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla. 

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio). 

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassaolevat varusteet loppuun.

Kuten ylläolevasta laskelmasta voi havaita, triathlon-harrastusta ei saa mitenkään mahtumaan planetaarisiin rajoihin pelkästään vaikka sillä, että ostaa varusteet käytettynä. Käytännössä kannattaa osallistua vain lähialueen kilpailuihin/tapahtumiin/harjoitusleireille sekä noudattaa kasvispohjaista ruokavaliota. 

Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Seuraa minua Instagramissa