Triathlonin kilpailukausi alkaa olla tämän vuoden osalta ohi. On aika arvioida mitä tuli tehtyä/aiheutettua noin ilmaston näkökulmasta. Paljonko on triathlon-harrastukseni kasvihuonekaasupäästöt?
Olen harrastanut triathlonia aktiivsesti usemman vuoden ja minua on pitkään vaivannut harrastukseni päästöt.

Vaikka en lennä tai hanki juurikaan kilpailuvarusteita ja kuljen harrastuksiin pyörällä sekä syön lisääntyneeseen energiantarpeeseen vain ilmastoystävällistä vegaaniruokaa, olen silti miettinyt paljonko tulen aiheuttaneeksi mahdollisia lisäpäästöjä harrastukseni myötä.
Paras tapa ottaa epätietoisuutta haltuun, on selvittää vaikutukset eli tässä tapauksessa päästöt. Käytännössä harrastukseni päästöt, jossa ilmastoasiat on huomioitu suhteellisen hyvin, on noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset tähän verrattuna eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa.
Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia.
Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin.
Seuraavassa olen arvioinut oman triathlon-harrastuksen päästöjä varustehankintojen, harjoittelun sekä harjoitusleirien ja kilpailujen näkökulmasta. Samalla pohdin mitä päästöt voisivat olla ”tyypillisen” aktiiviharrastajan toimesta. Lopuksi on listattu tärkeimmät suositukset siitä mitä jokaisen triathlon-harrastajan kannattaisi huomioida minimoidakseen omat päästönsä.
1. Varusteet: 108 kgCO2e/vuosi (yhteensä hankinnat 430 kgCO2e)
-Juoksukengät: 10,8 kgCO2 (Asics Gel-Nimbus, valmistajan ilmoitus)
-Polkupyörä: 75 – 140 kgCO2e (täyshiilikuituinen TT-pyörä todennäköisesti enemmän, mutta itsellä on vain tavallinen maantiepyörä)
-Harjoitusvastus/älytraineri (sisäpyöräilyyn): 95 kgCO2e
-Märkäpuku: 76,82 kgCO2e (lähde: https://www.carbonfact.com/carbon-footprint/wetsuits)
-Urheilukello (Garmin Forerunner 965) ja pyörän ajotietokone (Garmin Edge 840): 50 kgCO2e + 50 kgCO2e
-Muut välineet: 20 kgCO2e (mm. räpylät, lättärit, uimalasit)
-Urheiluvaatteet: 20 kgCO2e (mm. triathlonasu, juoksusortsit, pyöräilyhousut)
(Yllä on listattu vain niitä varusteita, joita olen erikseen hankkinut triathlonia varten. Käytän juoksupaitoja, juoksusukkia, juoksutakkia, hanskoja, pipoja ym. vaatteita arkivaatteina, joten niitä en ole tähän erikseen laskenut.)
Lisäksi kaikki muut varusteet paitsi juoksukengät kestävät useamman vuoden. Eli vuositasolla voi arvioida, että päästöjä varustehankinnoista tulee esimerkiksi neljälle vuodelle jaettuna 108 kgCO2e/vuosi. Toki näistä harjoitusvastus, märkäpuku ja pyörä kestävät paljon pidempään (minulla on esim ollut sama maantiepyörä 10 vuotta), mutta toisaalta esim joitain välineitä (uimalasit, uikkarit, pyöräilyhousut sekä mahdollisesti urheilukello ja ajotietokone) täytyy uusia useammin kuin kerran neljässä vuodessa.
2. Harjoittelu: 607,5 kgCO2e
-Energiankulutus: 365 kgCO2e
Chat GPT arvioi, että vegaaniruuan päästöt kulutettua kcal kohti ovat noin 0,5-1,5 gCO2e. Sekaruokavaliolla päästöt olisivat pahimmillaan viisinkertaiset eli 2,5-5 gCO2e/kcal.
Oma kulutukseni harjoittelun myötä on ollut viime vuosina keskimäärin 1500 kcal päivässä enemmän kuin lepoaineenvaihdunta. Tästä ehkä noin 1000 kcal päivässä voi laittaa harjoittelun piikkiin tavalla tai toisella ja loput hytötyliikuntaan (tai liikuntasuosituksen mukaiseen liikuntaan) joka tapahtuisi joka tapauksessa.
Käytännössä siis noin 1000 gCO2e päästöt päivässä tarkoittavat 365 kgCO2e päästöjä vuodessa. Sekaruokavaliolla vastaavat päästöt olisivat peräti 1369 kgCO2e.
-Kulkeminen harjoituksiin: 40 kgCO2e
Käytännössä olen kulkenut kaikkiin harjoituksiin ympäri vuoden pyörällä eli sen osalta päästöt ovat nolla tai tulevat huomioiduksi tuossa edellisessä kohdassa energiankulutuksen yhteydessä. Käyn tyypillisen viikon aikana kuutena eri päivänä ohjatuissa treeneissä. Mikäli kulkisin nämä matkat autoilla (136 gCO2e/km), tulisi tuosta matkaa itselleni noin 50 ylimääräistä kilometriä viikossa. Vuodessa tämä tarkoittaisi noin 353,60 kgCO2e lisäpäästöjä. Kannattaa kuitenkin huomata, että usein harjoituksiin kuljetaan myös kimppakyydillä, jonka voi arvioida olevan lähes päästötöntä, koska yksi lisäkyytiläinen autossa aiheuttaa vain noin 1 gCO2e lisäpäästöt/km/henkilö.
Lisäksi olen osallistunut viimeisen vuoden aikana yhdelle viikonlopun harjoitusleirille Pajulahdessa. Sinne matkustin junalla ja pyörällä eli lisäpäästöjä ei tullut. Majoittumisen osalta päästöt olivat noin 20 kgCO2e/yö eli yhteensä 40 kgCO2e.
Mikäli osallistuisin lisäksi tarjolla oleviin kahteen ulkomaan leiriin (2 x noin viikko Etelä-Euroopassa), aiheuttaisi lennot esim Las Palmasiin 1785 kgCO2e päästöt eli yhteensä 3570 kgCO2e päästöt. Lisäksi 10 hotelliyötä kasvattaisi noita päästöjä 200 kgCO2e.
-Harjoitustilat: 207,5 kgCO2e
Lisäksi käyn paljon uimassa uimahallissa. ChatGPT arvioi, että tunti uimahallissa uintia aiheuttaa noin 1,5 kgCO2e päästöt (lämmitys, vesi, ilmanvaihto, valaistus, suihku, sauna jne.). Itse olen käynyt uimassa noin 110 tuntia vuodessa eli tästä tulisi silloin noin 165 kgCO2e päästöt.
Lisäksi olen käynyt 1-2 kertaa viikossa fysiikkatreenissä Urheassa. Käyntikerran päästöksi voi arvioida noin 0,5 kgCO2e/tunti (tilan lämmitys/viilennys, valaistus, ilmanvaihto jne.). Tästä voidaan laskea vielä noin 37,5 kgCO2e päästöt.
Juoksu ja pyöräily ovat talvikaudella olleet osittain myös sisätiloissa. Spinning-harjoitukset olen kuitenkin tehnyt talvella kotona ja tämä on oikeastaan vähentänyt asunnon lämmitystarvetta, koska tuotan treenin aikana niin paljon kehon lämpöä asuntoon. Juoksuharjoituksista voi arvioida tuntia kohden ehkä vastaavat päästöt kuin kuntosalilta eikä niitä ole ollut kovin monta. Arvoidaan, että vuodessa noin 10 sisäjuoksuharjoitusta eli 5 kgCO2e lisäpäästöt siitä.
Kilpailut: 0 kgCO2e
Itse en ole ilmasto- ja ajankäyttösyistä osallistunut yhteenkään kilpailuun tai tapahtumaan. Suurimmalle osalle harrastajia (ainakin silloin kun puhutaan seuran valmennuksen piirissä olevista henkilöistä) kilpailuihin osallistuminen on kuitenkin se kaikkein tärkein ja eniten motivoiva tekijä.
Osa harrastajista osallistuu vain yhteen kilpailuun vuodessa ja osa kiertää pitkin maailmaa kisasta toiseen. Jos pohdin Helsinki Triathlon seuran täydenmatkan valmennusryhmässä olevia harjoituskavereitani, niin arvioisin, että siellä osallistutaan keskimäärin kahteen kotimaan tapahtumaan (joihin matkustetaan tyypillisesti autolla (136 gCO2e/km) ja yövytään muutama yö hotellissa (20 kgCO2e/yö)) sekä yhteen Pohjoismaissa tai Euroopassa olevaan kilpailuun (johon matkustetaan tyypillisesti lentokoneella ja yövytään hotellissa kolme yötä.
Esimerkiksi edestakainen lento Helsingistä Kööpenhaminaan aiheuttaa 418 kgCO2e päästöt ja laivamatka Tallinnaan ”vain” 12 kgCO2e päästöt. Edelleen Keski-Eurooppaan lentäminen aiheuttaa noin 800 kgCO2e ja Etelä-Eurooppaan noin 1000 kgCO2 päästöt. Jos siis pitää valita tarjolla olevista täydenmatkan kilpailuista joku, kannattaa ehdottomasta osallistua Tallinnan kilpailuun.
Jos siis osallistut Helsingistä Joroisten puolimatkan kisaan (matka 2 x 300 km) ja Turun puolimatkan kisaan (matka 2 x 170 km) ajaen paikalle autolla (yhteensä 940 km) sekä Kööpenhaminan täysmatkan kilpailuun kulkien paikalle lentokoneella, ovat näiden päästöt yhteensä 127,84 kgCO2e + 418 kgCO2e = 545,84 kgCO2e. Lisäksi, jos yövyt hotellissa noiden kolmen tapahtuman yhteydessä esimerkiksi viisi yötä, tulee päästöjä lisää vielä 100 kgCO2.
Lisäksi voidaan arvioida, että varsinaisen tapahtuman hiilijalanjälki (ilman matkoja) henkilöä kohti on joitakin kymmeniä kiloja per osallistuja (tilat ja teltat, liikenteenohjaus, wc:t, palvelut jne.) eli esimerkiksi kolmeen tapahtumaan osallistuminen lisää päästöjä vielä noin 60 kgCO2e per vuosi.
***
Yhteensä omat triathlon-harrastukseni päästöt ovat siis noin 717,5 kgCO2e/vuosi.
Tämä on järisyttävän paljon kun ajattelee, että erilaisten laskureiden kautta (joissa triathlonia ei tietysti huomioida) arvioituna päästöni olisivat muuten alle kaksi tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien maailman ihmisten pitäisi päästä on 700 kgCO2e/vuosi. Ylitän pelkästään tällä harrastuksella siis sen vuosittaisen päästökiintiön, joka kaikille maailman ihmisille pitäisi mahdollistaa.
Vielä irvokkaammaksi tilanteen tekisi ilmaston kannalta se, jos kulkisin harjoituksiin autolla, kävisin harjoitusleireillä ja osallistuisin kilpailuihin sekä söisin eläinperäistä ruokaa. Tämän perusteella arvioisin, että keskimääräisen triathlonia vähänkään vakavammin harrastavan päästöt ovat pelkän triathlonin osalta vuodessa seuraavat:
-Varusteet: 200 kgCO2e
-Harjoittelun energiankulutus: 1369 kgCO2
-Kulkeminen harjoituksiin ja harjoitusleireille: 4164 kgCO2e
-Harjoitustilat 208 kgCO2e
-Kilpailut (Kööpenhamina, Joroinen ja Turku): 706 kgCO2e
Yhteensä: 6647 kgCO2.
Mihin triathlon-harrastajan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota?
1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.
2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.
3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).
4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä.
5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassaolevat varusteet loppuun.
Kuten ylläolevasta laskelmasta voi havaita, triathlon-harrastusta ei saa mitenkään mahtumaan planetaarisiin rajoihin pelkästään vaikka sillä, että ostaa varusteet käytettynä. Käytännössä kannattaa osallistua vain lähialueen kilpailuihin/tapahtumiin/harjoitusleireille sekä noudattaa kasvispohjaista ruokavaliota.