Triathlonin hiilijalanjälki

Triathlonin kilpailukausi alkaa olla tämän vuoden osalta ohi. On aika arvioida mitä tuli tehtyä/aiheutettua noin ilmaston näkökulmasta. Paljonko on triathlon-harrastukseni kasvihuonekaasupäästöt? 

Olen harrastanut triathlonia aktiivsesti usemman vuoden ja minua on pitkään vaivannut harrastukseni päästöt. 

Vaikka en lennä tai hanki juurikaan kilpailuvarusteita ja kuljen harrastuksiin pyörällä sekä syön lisääntyneeseen energiantarpeeseen vain ilmastoystävällistä vegaaniruokaa, olen silti miettinyt paljonko tulen aiheuttaneeksi mahdollisia lisäpäästöjä harrastukseni myötä. 

Paras tapa ottaa epätietoisuutta haltuun, on selvittää vaikutukset eli tässä tapauksessa päästöt. Käytännössä harrastukseni päästöt, jossa ilmastoasiat on huomioitu suhteellisen hyvin, on noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset tähän verrattuna eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia.  

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Seuraavassa olen arvioinut oman triathlon-harrastuksen päästöjä varustehankintojen, harjoittelun sekä harjoitusleirien ja kilpailujen näkökulmasta. Samalla pohdin mitä päästöt voisivat olla ”tyypillisen” aktiiviharrastajan toimesta. Lopuksi on listattu tärkeimmät suositukset siitä mitä jokaisen triathlon-harrastajan kannattaisi huomioida minimoidakseen omat päästönsä.  

1. Varusteet: 108 kgCO2e/vuosi (yhteensä hankinnat 430 kgCO2e)

-Juoksukengät: 10,8 kgCO2 (Asics Gel-Nimbus, valmistajan ilmoitus) 

-Polkupyörä: 75 – 140 kgCO2e (täyshiilikuituinen TT-pyörä todennäköisesti enemmän, mutta itsellä on vain tavallinen maantiepyörä) 

-Harjoitusvastus/älytraineri (sisäpyöräilyyn): 95 kgCO2e

-Märkäpuku: 76,82 kgCO2e (lähde: https://www.carbonfact.com/carbon-footprint/wetsuits

-Urheilukello (Garmin Forerunner 965) ja pyörän ajotietokone (Garmin Edge 840): 50 kgCO2e + 50 kgCO2e

-Muut välineet: 20 kgCO2e (mm. räpylät, lättärit, uimalasit) 

-Urheiluvaatteet: 20 kgCO2e (mm. triathlonasu, juoksusortsit, pyöräilyhousut)

(Yllä on listattu vain niitä varusteita, joita olen erikseen hankkinut triathlonia varten. Käytän juoksupaitoja, juoksusukkia, juoksutakkia, hanskoja, pipoja ym. vaatteita arkivaatteina, joten niitä en ole tähän erikseen laskenut.) 

Lisäksi kaikki muut varusteet paitsi juoksukengät kestävät useamman vuoden. Eli vuositasolla voi arvioida, että päästöjä varustehankinnoista tulee esimerkiksi neljälle vuodelle jaettuna 108 kgCO2e/vuosi. Toki näistä harjoitusvastus, märkäpuku ja pyörä kestävät paljon pidempään (minulla on esim ollut sama maantiepyörä 10 vuotta), mutta toisaalta esim joitain välineitä (uimalasit, uikkarit, pyöräilyhousut sekä mahdollisesti urheilukello ja ajotietokone) täytyy uusia useammin kuin kerran neljässä vuodessa. 

2. Harjoittelu: 607,5 kgCO2e

-Energiankulutus: 365 kgCO2e

Chat GPT arvioi, että vegaaniruuan päästöt kulutettua kcal kohti ovat noin 0,5-1,5 gCO2e. Sekaruokavaliolla päästöt olisivat pahimmillaan viisinkertaiset eli 2,5-5 gCO2e/kcal.

Oma kulutukseni harjoittelun myötä on ollut viime vuosina keskimäärin 1500 kcal päivässä enemmän kuin lepoaineenvaihdunta. Tästä ehkä noin 1000 kcal päivässä voi laittaa harjoittelun piikkiin tavalla tai toisella ja loput hytötyliikuntaan (tai liikuntasuosituksen mukaiseen liikuntaan) joka tapahtuisi joka tapauksessa. 

Käytännössä siis noin 1000 gCO2e päästöt päivässä tarkoittavat 365 kgCO2e päästöjä vuodessa. Sekaruokavaliolla vastaavat päästöt olisivat peräti 1369 kgCO2e.

-Kulkeminen harjoituksiin: 40 kgCO2e

Käytännössä olen kulkenut kaikkiin harjoituksiin ympäri vuoden pyörällä eli sen osalta päästöt ovat nolla tai tulevat huomioiduksi tuossa edellisessä kohdassa energiankulutuksen yhteydessä. Käyn tyypillisen viikon aikana kuutena eri päivänä ohjatuissa treeneissä. Mikäli kulkisin nämä matkat autoilla (136 gCO2e/km), tulisi tuosta matkaa itselleni noin 50 ylimääräistä kilometriä viikossa. Vuodessa tämä tarkoittaisi noin 353,60 kgCO2e lisäpäästöjä. Kannattaa kuitenkin huomata, että usein harjoituksiin kuljetaan myös kimppakyydillä, jonka voi arvioida olevan lähes päästötöntä, koska yksi lisäkyytiläinen autossa aiheuttaa vain noin 1 gCO2e lisäpäästöt/km/henkilö.   

Lisäksi olen osallistunut viimeisen vuoden aikana yhdelle viikonlopun harjoitusleirille Pajulahdessa. Sinne matkustin junalla ja pyörällä eli lisäpäästöjä ei tullut. Majoittumisen osalta päästöt olivat noin 20 kgCO2e/yö eli yhteensä 40 kgCO2e. 

Mikäli osallistuisin lisäksi tarjolla oleviin kahteen ulkomaan leiriin (2 x noin viikko Etelä-Euroopassa), aiheuttaisi lennot esim Las Palmasiin 1785 kgCO2e päästöt eli yhteensä 3570 kgCO2e päästöt. Lisäksi 10 hotelliyötä kasvattaisi noita päästöjä 200 kgCO2e. 

-Harjoitustilat: 207,5 kgCO2e

Lisäksi käyn paljon uimassa uimahallissa. ChatGPT arvioi, että tunti uimahallissa uintia aiheuttaa noin 1,5 kgCO2e päästöt (lämmitys, vesi, ilmanvaihto, valaistus, suihku, sauna jne.). Itse olen käynyt uimassa noin 110 tuntia vuodessa eli tästä tulisi silloin noin 165 kgCO2e päästöt. 

Lisäksi olen käynyt 1-2 kertaa viikossa fysiikkatreenissä Urheassa. Käyntikerran päästöksi voi arvioida noin 0,5 kgCO2e/tunti (tilan lämmitys/viilennys, valaistus, ilmanvaihto jne.). Tästä voidaan laskea vielä noin 37,5 kgCO2e päästöt.  

Juoksu ja pyöräily ovat talvikaudella olleet osittain myös sisätiloissa. Spinning-harjoitukset olen kuitenkin tehnyt talvella kotona ja tämä on oikeastaan vähentänyt asunnon lämmitystarvetta, koska tuotan treenin aikana niin paljon kehon lämpöä asuntoon. Juoksuharjoituksista voi arvioida tuntia kohden ehkä vastaavat päästöt kuin kuntosalilta eikä niitä ole ollut kovin monta. Arvoidaan, että vuodessa noin 10 sisäjuoksuharjoitusta eli 5 kgCO2e lisäpäästöt siitä. 

Kilpailut: 0 kgCO2e

Itse en ole ilmasto- ja ajankäyttösyistä osallistunut yhteenkään kilpailuun tai tapahtumaan. Suurimmalle osalle harrastajia (ainakin silloin kun puhutaan seuran valmennuksen piirissä olevista henkilöistä) kilpailuihin osallistuminen on kuitenkin se kaikkein tärkein ja eniten motivoiva tekijä. 

Osa harrastajista osallistuu vain yhteen kilpailuun vuodessa ja osa kiertää pitkin maailmaa kisasta toiseen. Jos pohdin Helsinki Triathlon seuran täydenmatkan valmennusryhmässä olevia harjoituskavereitani, niin arvioisin, että siellä osallistutaan keskimäärin kahteen kotimaan tapahtumaan (joihin matkustetaan tyypillisesti autolla (136 gCO2e/km) ja yövytään muutama yö hotellissa (20 kgCO2e/yö)) sekä yhteen Pohjoismaissa tai Euroopassa olevaan kilpailuun (johon matkustetaan tyypillisesti lentokoneella ja yövytään hotellissa kolme yötä. 

Esimerkiksi edestakainen lento Helsingistä Kööpenhaminaan aiheuttaa 418 kgCO2e päästöt ja laivamatka Tallinnaan ”vain” 12 kgCO2e päästöt. Edelleen Keski-Eurooppaan lentäminen aiheuttaa noin 800 kgCO2e ja Etelä-Eurooppaan noin 1000 kgCO2 päästöt. Jos siis pitää valita tarjolla olevista täydenmatkan kilpailuista joku, kannattaa ehdottomasta osallistua Tallinnan kilpailuun.

Jos siis osallistut Helsingistä Joroisten puolimatkan kisaan (matka 2 x 300 km) ja Turun puolimatkan kisaan (matka 2 x 170 km) ajaen paikalle autolla (yhteensä 940 km) sekä Kööpenhaminan täysmatkan kilpailuun kulkien paikalle lentokoneella, ovat näiden päästöt yhteensä 127,84 kgCO2e + 418 kgCO2e = 545,84 kgCO2e. Lisäksi, jos yövyt hotellissa noiden kolmen tapahtuman yhteydessä esimerkiksi viisi yötä, tulee päästöjä lisää vielä 100 kgCO2. 

Lisäksi voidaan arvioida, että varsinaisen tapahtuman hiilijalanjälki (ilman matkoja) henkilöä kohti on joitakin kymmeniä kiloja per osallistuja (tilat ja teltat, liikenteenohjaus, wc:t, palvelut jne.) eli esimerkiksi kolmeen tapahtumaan osallistuminen lisää päästöjä vielä noin 60 kgCO2e per vuosi. 

***

Yhteensä omat triathlon-harrastukseni päästöt ovat siis noin 717,5 kgCO2e/vuosi. 

Tämä on järisyttävän paljon kun ajattelee, että erilaisten laskureiden kautta (joissa triathlonia ei tietysti huomioida) arvioituna päästöni olisivat muuten alle kaksi tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien maailman ihmisten pitäisi päästä on 700 kgCO2e/vuosi. Ylitän pelkästään tällä harrastuksella siis sen vuosittaisen päästökiintiön, joka kaikille maailman ihmisille pitäisi mahdollistaa.

Vielä irvokkaammaksi tilanteen tekisi ilmaston kannalta se, jos kulkisin harjoituksiin autolla, kävisin harjoitusleireillä ja osallistuisin kilpailuihin sekä söisin eläinperäistä ruokaa. Tämän perusteella arvioisin, että keskimääräisen triathlonia vähänkään vakavammin harrastavan päästöt ovat pelkän triathlonin osalta vuodessa seuraavat: 

-Varusteet: 200 kgCO2e

-Harjoittelun energiankulutus: 1369 kgCO2

-Kulkeminen harjoituksiin ja harjoitusleireille: 4164 kgCO2e

-Harjoitustilat 208 kgCO2e

-Kilpailut (Kööpenhamina, Joroinen ja Turku): 706 kgCO2e

Yhteensä: 6647 kgCO2. 

Mihin triathlon-harrastajan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota? 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan. 

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla. 

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio). 

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassaolevat varusteet loppuun.

Kuten ylläolevasta laskelmasta voi havaita, triathlon-harrastusta ei saa mitenkään mahtumaan planetaarisiin rajoihin pelkästään vaikka sillä, että ostaa varusteet käytettynä. Käytännössä kannattaa osallistua vain lähialueen kilpailuihin/tapahtumiin/harjoitusleireille sekä noudattaa kasvispohjaista ruokavaliota. 

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa