Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman 

Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli Ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta Ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät kiinnostaneet. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen täysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisenä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä oli hyvä aloittaa loma. 

Miltä homma tuntui? 

Uinti kulki odotetusti hyvin (koska sitä olen tehnyt keväällä enemmän), pyöräily oli tahmeaa (vaikka arkiajokilsoja tulee paljon) ja juoksu kulki yllättäen kaikkein parhaiten (vaikka olin juossut kuluneena vuonna minimalistisen vähän, keskimäärin vain noin 15 km viikossa). 

Tarkemmat ajat:

-Uinti: 3800 m, 1h 22min (2:10/100m), keskisyke 130

-Pyöräily: 180,15 km, 7h 22min 33s (24,46 km/h), keskisyke 120

-Juoksu: 42,22 km, 4h 43min 1s (6:42/km), keskisyke 120

Yhteensä 13 h 20 min 54 s, keskisyke 121 (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika parani vuoden takaisesta peräti 33 minuuttia vaikka harjoittelin selvästi kevyemmin. Uinnin aika parani noin 5 minuutilla (5:06), pyöräilyn aika noin 12 minuutilla (12:16) ja juoksu peräti 16 minuutilla (15:59).

Näin pitkä suoritus kuluttaa myös aika paljon energiaa. Mitä söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:

-banaani, 100 kcal

-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal

-4 x vauhtikarkki, 168 kcal

-6 x ruispalaleipää, 438 kcal

-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal

-6 x kasvisleikkele leivän päälle, 220 kcal

-pastaa soijarouheella, 600 kcal

-8 dl smoothieta, 720 kcal

-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal

-4 x Mariannekarkki, 80 kcal

-suklaajäätelötötterö, 200 kcal

-energiajuomaa 2,25 l, 600 kcal

-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal

-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal, josta nestettä 5,45 litraa + 8 dl smoothieta. 

Lämpötila oli ideaali (noin 20 astetta) kun vuosi sitten oli hellepäivä (yli 30 astetta) ja nestettä kului silloin peräti 9 litraa. 

Huoltopisteenä toimi käytännössä koti. Pyörän mukana, triathlonasussa ja vyölaukussa kulki osa eväistä. Lisäksi kävin juoksun yhteydessä Mustikkamaalla moikkaamassa aftereita viettämässä olleita työkavereita ja join appelsiinimehua. Lisäksi pysähdyin Vanhankaupunginkoskelle jäätelölle. Uinnin tein Kumpulan maauimalassa, pyöräilyn kaupunkiajona mm. Malmin lentokentällä ja Raide-Jokerin varrella sekä Kruunuvuorenrannassa. Juoksu kulki Käpylästä Hakaniemeen, Kalasatamaan, Mustikkamaalle ja Vanhankaupunginlahden ympäri sekä Käpylän ja Oulunkylän seudulla.

Kulutus suorituksen aikana: 

-uinti 903 kcal

-pyöräily 3725 kcal

-juoksu 2750 kcal

Yhteensä: 7378 kcal

Koko päivän aikainen kulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal.

Miten palauduin triathlonista?

Mielenkiinnosta laitoin heti suorituksen jälkeisenä aamuna Firstbeatin anturit kiinni, jotta näin miten palautuminen lähtee käyntiin. Lisäksi seurailin Ouran ja urheilukellon (Garmin 965) dataa. 

Ja kyllähän se keho tuossa todella koville ja aikamoiseen stressitilaan joutui, vaikka tein suorituksen tietoisesti kevyesti ja kokonaisuudessaan peruskuntoalueella. 

Seuraavana päivänä tein venyttelyt ja 7 minuutin lihaskuntotreenin, osallistuin yhteen tunnin kokoukseen ja tein hiukan työhommia sekä söin ja kävin pienellä kävelyllä. Suurimman osan päivää makasin kuitenkin sängyllä, surffasin netissä ja katsoin elokuvan. 

Superkevyestä päivästä huolimatta keho oli todella kovassa stressitilassa ja palutuminen lähti käyntiin vasta illalla vuorokausi suorituksen jälkeen. Ja seuraavankin yön palautuminen oli vielä puolittaista normaaliin yöhön verrattuna. 

Entä millaisia tuntemuksia kehossa triathlonin jälkeen on ilmennyt. Tässä joitain havaintoja. 

Välittömästi triathlonin jälkeen:

-etova olo eikä ruoka maistunut vaikka energiavajetta oli huomattavasti

-niska oli jumissa

-hiukan huimausta ja näön hyvin lievää sumenemista. 

-sain nukuttua yöllä vain 4 h 35 min.

Seuraavana päivänä:

-kyynärtaipeet olivat kipeät ja käsien suoristaminen sattui (mistä ihmeestä tämä tuli?)

-pää ja niska olivat lievästi kipeät

-etureidet olivat kipeät ja portaiden kävely alaspäin oli tuskallista

-vasemman jalan akillesjänne sattui portaita alas kävellessä 

-oikean jalan etuvarpaan kynsi oli kipeä

-leposyke oli ensimmäisenä aamuna noin 10 lyöntiä normaalia korkeammalla

Toisena päivänä:

-leposyke oli palautunut normaaliksi, mutta kehon lämpötila oli 0,4 astetta normaalia korkeammalla. 

-etureidet, vasemman jalan akillesjänne ja oikean jalan etuvarpaan kynsi olivat edelleen arkoja. 

-aamuvenyttelyt ja 7 minuutin lihaskuntotreeni tuntui jo melkein normaalilta

-pyöräilin kevyesti noin 12 km ja osallistuin Helsingissä Pride-marssiin ja tapahtumaan lapsen ja ystävien kanssa. Jalat ja keho olivat väsyneitä, mutta normaali aktiivisuus ja arki sujui ilman suurempia ponnisteluita.

Garminin urheilukellon mukaan kehon energiatilanne (body battery) oli suorituksen jälkeen seuraavana aamuna vain 17/100 ja harjoitteluvalmius oli 1/100. Toisena aamuna Body battery oli jo 88/100, mutta harjoitteluvalmius edelleen heikko. 

Vielä kolmantenakin iltana oli vaikea saada unta ja nukuin vain 4 h 57 min. Kolmantena aamuna/päivänä olo tuntui jo kuitenkin energiseltä tai ainakin  normaalilta ja sellaiselta, että ihan hyvin voisi lähteä treenaamaan. Tämän myötä kävin uimassa.  

Triathlonin jälkeisellä viikolla kävin kerran uimassa, pari kertaa juoksemassa ja pyöräilin lyhyitä arkimatkoja melkein päivittäin (kuitenkin sen verran, että matkaa kertyi yhteensä 207 km). Yhtään kovaa treeniä en tehnyt. 

Täytyy todeta, että palautuminen on oikeastaan aika mahtavaa! Tässä tuntee sen miten oma keho muuttuu ensin aiempaan verrattuna  hyvin raihnaisesta ja osatoimintakykyisestä taas takaisin tunti tunnilta ja päivä päivältä kykenevämmäksi ja parempivointiseksi. Hyvä muistutus siitä, miten iso rooli fyysisellä suorituskyvyllä on omaan jaksamiseen, toimintakykyyn ja mielen hyvinvointiin. 

Iso kiitos valmentaja Kirsi Päiväniemelle ja kaikille muille Helsinki Triathlon Seuran valmentajille unelmien mahdollistamisesta. Kiitos myös kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Vaikka suurimmalla osalla tästä alkaa juuri kaikkein kovin kisakausi, tykkään itse siitä, että voin ajoittaa vuoden ”tärkeimmän” tai kovimman suorituksen juuri kesäloman alkuun ja sitten lomalla voi ottaa rennosti ilman treeniohjelmaa. 

Hyvää kesää kaikille! Mutta mitä seuraavaksi?

Täällä lyhyt kirjoitus vuoden takaisesta omatoimitriathlonista.

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa