Maraton neljällä vuosikymmenellä – harjoitusohjelma

Kesäloman ensimmäisenä päivänä kesäkuun viimeisenä päivänä tein omatoimisen puolimatkan triathlonin. Yhteensä 1,9 km uintia, 90 kilometriä pyöräilyä ja 21,1 kilometriä juoksua. Nyt reilu pari kuukautta myöhemmin kesän jo päätyttyä juoksin maratonin eli 42,2 kilometriä.

Edellisen ja ensimmäisen triathlonin puolimatkan olin tehnyt seitsemän vuotta aiemmin vuonna 2016. Tällä kertaa uintivauhtini oli 12 minuuttia ja pyöräily neljä minuuttia nopeampi, kuitenkin juoksussa olin peräti 18 minuuttia hitaampi seitsemän vuoden takaiseen suoritukseen. Juoksu oli siis heikentynyt eniten vaikka sitä olen tehnyt elämässäni ehkä kaikkein eniten tai ainakin kaikkein kauimmin näistä kolmesta lajista. 

Juoksuharrastukseni alkoi 17 vuotiaana ennen armeijaan menoa. Olin ollut lapsena kohtalaisen hyvä liikunnassa. Itse asiassa liikunta oli ainoa aine koulussa josta sain edes joskus kiitettäviä numeroita todistukseen. Siitä huolimatta, että en lapsena koskaan harrastanut mitään liikuntaa. Teini-ikäisenä liikuntanumeroni ja kuntoni heikkenivät, kun nuoruus vei mennessään ja aloitin tupakanpolton. Tajusin 17-vuotiaana ammattikoulussa olevani aika heikossa kunnossa ja mietin, että ehkä olisi hyvä hiukan nostaa kuntoa ennen armeijaan menoa. Aloin lenkkeillä. Myös armeijassa lenkkeiltiin. Lopulta opin nimen omaan armeijan myötä nauttimaan noista kasarmien aamulenkeistä.

Isäni oli juossut maratonin ja harrasti lenkkeilyä ollessani lapsi. Välillä olin pyörällä mukana isän juoksulenkeillä kun kiersimme ympäri Malmin lentokenttää. Ollessani parikymppinen löimme isäni kanssa vedon. Hänen piti juosta maraton ennen kuin täyttäisi 50 vuotta ja minun ennen 25 ikävuottani. Voitin vedon juostessani 24-vuotiaana vuonna 1998 elämäni ensimmäisen maratonin. Isäni osti minulle sovitusti markkinoiden parhaat lenkkarit. Sen jälkeen juoksuharrastus on kulkenut mukanani tavalla tai toisella läpi koko aikuisikäni. Yhteensä olen ehtinyt juosta vuosikymmenten varrella viisi maratonia sekä lukemattomia puolimaratoneja. Parhaimpina vuosina juoksua on kertynyt noin 2300 kilometriä. Vuonna 2021 juoksin yhteensä 21 puolimaratonia. 

Heikko juoksusuoritukseni puolimatkan triathlonissa harmitti. Olinhan kokenut, että juoksu on juuri se paras lajini. Oli aika ryhtyä juoksemaan. Kuin tilauksesta kirjaston kesän poistohyllystä tarttui silmääni Ari Paunosen ja Seppo Anttilan kirja Matkalla maratonille – Kaikki juoksusta. Kirjan lopussa esiteltiin sopivasti juoksuohjelma maratonille. Kun triathlontreenaus oli kesätauolla ja muutenkin uinti- ja pyöräilytreenejä on hiukan hankala sovittaa kesälomamatkoille juoksulenkkeihin verrattuna, ajattelin, että ehkä voisin kesällä hiukan panostaa juoksuharjoitteluun. Koska peruskuntoni oli jo hyvällä pohjalla kahdeksan kuukautta kestäneestä triathlonharjoittelusta, ajattelin, että ehkä voisin tehdä 3-6 kuukauden juoksuohjelman hiukan lyhennettynä parissa kuukaudessa.  

Siispä juoksin heinäkuussa perusharjoittelua ja elokuussa tein tehoharjoittelujakson. Syyskuussa oli kahden viikon kevyt palauttelujakso ennen maratonia. Tosin läpi juoksuharjoittelun ohjelmassa oli lisänä myös aika paljon pyöräilyä ja myös hiukan uintia. En myöskään ilmoittautunut mhinkään kilpailuun tai tapahtumaan vaan päätin, että juoksen maratonin omatoimisesti.

Juoksu sujui hämmästyttävän hyvin ja suunnitelman mukaan. Lähdin lauantaina aamulla tavoittelemaan kevyttä 6:30 min/km vauhtia. Vaikka nykyinen 58 ml/kg/min maksimihapenottokykyni (VO2Max) laskennallisesti mahdollistaisi yli tunnin nopeamman maratonin aikaan 3:20, ei ollut tarkoitus repiä kehosta kaikkea irti. Matka taittui hiukan suunniteltua nopeammin. Ensimmäinen puolikas meni aikaan 2:15:16 ja toinen muutaman minuutin nopeammin siten, että loppuaika oli 4:28:42. Olin tyytyväinen rauhalliseen ja tasapainoiseen juoksuun.

Juoksin kotini ympäristössä kaiken kaikkiaan neljä eri mittaista kierrosta, joiden pituus oli noin 8-13 km. Huoltopisteen eli pari juomapulloa olin perustanut kotona ulko-oven vieressä olevaan pyörävarastoon, jossa kävin kolmesti tankkaamassa energiajuomaa. Lisäksi minulla oli taskussa mukana energiakarkkeja. Tyypillisesti olen juossut 20-28 km lenkkejä ilman mitään juoma- ja energiatankkausta. Eron kyllä huomaa, kun pääsee nauttimaan suorituksen aikana energiaa. Vauhti pysyy tasaisempana ja palautuminen on nopeampaa. Eikä aikaa juurikaan palautteluun ollut, kun juoksun jälkeen piti puolessa tunnissa vaihtaa kamat, käydä suihkussa, syödä ja lähteä kummilapsen synttäreille Porvooseen. 

Juostuani nyt ensimmäisen maratonin tällä vuosikymmenellä huomasin, että olen juossut maratonin kaiken kaikkiaan neljällä eri vuosikymmenellä (1990-luvulla, 2000-luvulla, 2010-luvulla ja 2020-luvulla). Aika pitkää sitoutumista juoksuun. Tai ehkä pikemminkin olen vain tullut vanhaksi. 

Alla vielä Ari Paunosen ja Seppo Anttilan kirjasta Matkalla maratonille – Kaikki juoksusta hyödyntämäni maratonohjelma. 

***

Maratonohjelma

Perusharjoittelujakso 2-3 kk

Ma: TV-kevyt 10-12 km (helppo, syke: alle aerobisen kynnyksen)

Ti: Lepo

Ke: Vauhtikestävyys: 

-Vaihtoehto1 : TV-reipas 8-12 km (tehokasta juoksua, yli aerobisen kynnyksen)

-Vaihtoehto 2: 8-12 km siten, että joka toinen kilometri tehokkaasti, joka toinen kevyesti)

To: TV-kevyt 6-8 km (syke alle aerobisen kynnyksen)

-Päälle kuntosaliharjoittelua

Pe: Lepo

La: TV-kevyt 10-12 km + päälle nopeaa juoksua 6-8 x 60-100 m kiihtyvällä vauhdilla

Su: TV-kevyt 18-22 km (erittäin kevyt, syke alle aerobisen kynnyksen)

-Juoksun sijaan voidaan tehdä myös pyörilyä, hiihtoa, soutua, suunnistusta tai tehokasta sauvakävelyä. Mitä enemmän halutaan keskittyä juoksukuntoon, sitä enemmän juoksemisen osuutta on oltava ohjelmassa. 

-Venyttelyä jokaisen harjoituksen yhteydessä.

-Hyvä alku- ja loppuverryttely vauhtikestävyysharjoitusten yhteydessä.

-Lenkkeile myös mäkisessä maastossa ja raa’alla alustalla, sillä se kehittää kehon yleistä voimaa ja kestävyyttä. 

Tehoharjoittelujakso 1-2 kk

Rytmitys: 

Kaksi viikkoa tehokasta harjottelua, yksi viikko kevyemmin.

Kevyellä viikolla toinen vauhtikestävyysharjoittelu jätetään kokonaan pois tai juostaan peruskestävyyslenkkinä.

Ma: Peruskestävyys

-TV-keyt 10-12 km (tunne helppo, syke alle anaerobisen kynnyksen)

Ti: Lepo

Ke: Vauhtikestvyys

-Vaihtoehto 1: TV-reipas 8-12 km (tehokasta juoksua, syke yli aerobisen kynnyksen)

-Vaihtoehto 2: 8-12 km siten, että joka toinen km tehokkaasti, joka toinen kevyesti)

To: Peruskestävyys

-TV-kevyt 8-10 km (syke alle aerobisen kynnyksen)

-Päälle kuntosaliharjoittelua

Pe: Lepo

La: Vauhtikestävyys

-4-5 x 2-3 km, vauhti lähellä tavoitteena olevaa kilpailuvauhtia, palautus 3-5 min

-Päälle nopeaa juoksua 6-8 x 60-100 m kiihtyvällä vauhdilla tasaisella

Su: Peruskestävyys, pitkä

-TV-kevyt 25 km tai pidempi (tunne erittäin kevyt, syke alle aerobisen kynnyksen)

-Tällä jaksolla keskitytään juoksemiseen ja jätetään oheislajien harrastaminen vähemmälle. Jokin viikon peruskestävyyslenkeistä voidaan korvata toisella kestävyyslajilla

-Venyttelyt jokaisen harjoituksen yhteydessä

-Hyvä alku- ja loppuverryttely vauhtikestävyysharjoitusten yhteydessä

Keskittymisjakso viimeiset 2 viikkoa ennen maratonia

Su: Peruskestävyys, pitkä

-TV-kevyt 18-22 km (tunne erittäin kevyt, syke alle aerobisen kynnyksen)

Ma: Lepo

Ti: Peruskestävyys

-TV-kevyt 10-15 km (tunne helppo, syke alle aerobisen kynnyksen

Ke: Vauhtikestävyys

-Vaihtoehto 1: TV-reipas 8-10 km

-Vaihtoehto 2: 8-10 km siten, että vauhti kiihtyy loppua kohden 2-3 km:n välein

-Tunne: tehokasta juoksua, syke yli aerobisen kynnyksen

To: Lepo

Pe: Peruskestävyys

-TV-kevyt 8-10 km (syke alle aerobisen kynnyksen)

-Päälle 6-8 x 60-100 m kiihdyttäen

La: Lepo

Su Peruskestävyys

-TV-kevyt 10-12 km (tunne erittäin kevyt, syke alle aerobisen kynnyksen)

Ma tai Ti: Vetoharjoitus 5-6 x 1 km tavoitteena olevalla vauhdilla tai hieman kovemmin, palautus 2-3 min

Ke: Lepo

To: Kevyttä verryttelyä 30 min, päälle muutama kevyt kiihdytys 60-100 m

Pe: Lepo

La tai su: Maraton

***

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa