Maraton neljällä vuosikymmenellä – harjoitusohjelma

Kesäloman ensimmäisenä päivänä kesäkuun viimeisenä päivänä tein omatoimisen puolimatkan triathlonin. Yhteensä 1,9 km uintia, 90 kilometriä pyöräilyä ja 21,1 kilometriä juoksua. Nyt reilu pari kuukautta myöhemmin kesän jo päätyttyä juoksin maratonin eli 42,2 kilometriä.

Edellisen ja ensimmäisen triathlonin puolimatkan olin tehnyt seitsemän vuotta aiemmin vuonna 2016. Tällä kertaa uintivauhtini oli 12 minuuttia ja pyöräily neljä minuuttia nopeampi, kuitenkin juoksussa olin peräti 18 minuuttia hitaampi seitsemän vuoden takaiseen suoritukseen. Juoksu oli siis heikentynyt eniten vaikka sitä olen tehnyt elämässäni ehkä kaikkein eniten tai ainakin kaikkein kauimmin näistä kolmesta lajista. 

Juoksuharrastukseni alkoi 17 vuotiaana ennen armeijaan menoa. Olin ollut lapsena kohtalaisen hyvä liikunnassa. Itse asiassa liikunta oli ainoa aine koulussa josta sain edes joskus kiitettäviä numeroita todistukseen. Siitä huolimatta, että en lapsena koskaan harrastanut mitään liikuntaa. Teini-ikäisenä liikuntanumeroni ja kuntoni heikkenivät, kun nuoruus vei mennessään ja aloitin tupakanpolton. Tajusin 17-vuotiaana ammattikoulussa olevani aika heikossa kunnossa ja mietin, että ehkä olisi hyvä hiukan nostaa kuntoa ennen armeijaan menoa. Aloin lenkkeillä. Myös armeijassa lenkkeiltiin. Lopulta opin nimen omaan armeijan myötä nauttimaan noista kasarmien aamulenkeistä.

Isäni oli juossut maratonin ja harrasti lenkkeilyä ollessani lapsi. Välillä olin pyörällä mukana isän juoksulenkeillä kun kiersimme ympäri Malmin lentokenttää. Ollessani parikymppinen löimme isäni kanssa vedon. Hänen piti juosta maraton ennen kuin täyttäisi 50 vuotta ja minun ennen 25 ikävuottani. Voitin vedon juostessani 24-vuotiaana vuonna 1998 elämäni ensimmäisen maratonin. Isäni osti minulle sovitusti markkinoiden parhaat lenkkarit. Sen jälkeen juoksuharrastus on kulkenut mukanani tavalla tai toisella läpi koko aikuisikäni. Yhteensä olen ehtinyt juosta vuosikymmenten varrella viisi maratonia sekä lukemattomia puolimaratoneja. Parhaimpina vuosina juoksua on kertynyt noin 2300 kilometriä. Vuonna 2021 juoksin yhteensä 21 puolimaratonia. 

Heikko juoksusuoritukseni puolimatkan triathlonissa harmitti. Olinhan kokenut, että juoksu on juuri se paras lajini. Oli aika ryhtyä juoksemaan. Kuin tilauksesta kirjaston kesän poistohyllystä tarttui silmääni Ari Paunosen ja Seppo Anttilan kirja Matkalla maratonille – Kaikki juoksusta. Kirjan lopussa esiteltiin sopivasti juoksuohjelma maratonille. Kun triathlontreenaus oli kesätauolla ja muutenkin uinti- ja pyöräilytreenejä on hiukan hankala sovittaa kesälomamatkoille juoksulenkkeihin verrattuna, ajattelin, että ehkä voisin kesällä hiukan panostaa juoksuharjoitteluun. Koska peruskuntoni oli jo hyvällä pohjalla kahdeksan kuukautta kestäneestä triathlonharjoittelusta, ajattelin, että ehkä voisin tehdä 3-6 kuukauden juoksuohjelman hiukan lyhennettynä parissa kuukaudessa.  

Siispä juoksin heinäkuussa perusharjoittelua ja elokuussa tein tehoharjoittelujakson. Syyskuussa oli kahden viikon kevyt palauttelujakso ennen maratonia. Tosin läpi juoksuharjoittelun ohjelmassa oli lisänä myös aika paljon pyöräilyä ja myös hiukan uintia. En myöskään ilmoittautunut mhinkään kilpailuun tai tapahtumaan vaan päätin, että juoksen maratonin omatoimisesti.

Juoksu sujui hämmästyttävän hyvin ja suunnitelman mukaan. Lähdin lauantaina aamulla tavoittelemaan kevyttä 6:30 min/km vauhtia. Vaikka nykyinen 58 ml/kg/min maksimihapenottokykyni (VO2Max) laskennallisesti mahdollistaisi yli tunnin nopeamman maratonin aikaan 3:20, ei ollut tarkoitus repiä kehosta kaikkea irti. Matka taittui hiukan suunniteltua nopeammin. Ensimmäinen puolikas meni aikaan 2:15:16 ja toinen muutaman minuutin nopeammin siten, että loppuaika oli 4:28:42. Olin tyytyväinen rauhalliseen ja tasapainoiseen juoksuun.

Juoksin kotini ympäristössä kaiken kaikkiaan neljä eri mittaista kierrosta, joiden pituus oli noin 8-13 km. Huoltopisteen eli pari juomapulloa olin perustanut kotona ulko-oven vieressä olevaan pyörävarastoon, jossa kävin kolmesti tankkaamassa energiajuomaa. Lisäksi minulla oli taskussa mukana energiakarkkeja. Tyypillisesti olen juossut 20-28 km lenkkejä ilman mitään juoma- ja energiatankkausta. Eron kyllä huomaa, kun pääsee nauttimaan suorituksen aikana energiaa. Vauhti pysyy tasaisempana ja palautuminen on nopeampaa. Eikä aikaa juurikaan palautteluun ollut, kun juoksun jälkeen piti puolessa tunnissa vaihtaa kamat, käydä suihkussa, syödä ja lähteä kummilapsen synttäreille Porvooseen. 

Juostuani nyt ensimmäisen maratonin tällä vuosikymmenellä huomasin, että olen juossut maratonin kaiken kaikkiaan neljällä eri vuosikymmenellä (1990-luvulla, 2000-luvulla, 2010-luvulla ja 2020-luvulla). Aika pitkää sitoutumista juoksuun. Tai ehkä pikemminkin olen vain tullut vanhaksi. 

Alla vielä Ari Paunosen ja Seppo Anttilan kirjasta Matkalla maratonille – Kaikki juoksusta hyödyntämäni maratonohjelma. 

***

Maratonohjelma

Perusharjoittelujakso 2-3 kk

Ma: TV-kevyt 10-12 km (helppo, syke: alle aerobisen kynnyksen)

Ti: Lepo

Ke: Vauhtikestävyys: 

-Vaihtoehto1 : TV-reipas 8-12 km (tehokasta juoksua, yli aerobisen kynnyksen)

-Vaihtoehto 2: 8-12 km siten, että joka toinen kilometri tehokkaasti, joka toinen kevyesti)

To: TV-kevyt 6-8 km (syke alle aerobisen kynnyksen)

-Päälle kuntosaliharjoittelua

Pe: Lepo

La: TV-kevyt 10-12 km + päälle nopeaa juoksua 6-8 x 60-100 m kiihtyvällä vauhdilla

Su: TV-kevyt 18-22 km (erittäin kevyt, syke alle aerobisen kynnyksen)

-Juoksun sijaan voidaan tehdä myös pyörilyä, hiihtoa, soutua, suunnistusta tai tehokasta sauvakävelyä. Mitä enemmän halutaan keskittyä juoksukuntoon, sitä enemmän juoksemisen osuutta on oltava ohjelmassa. 

-Venyttelyä jokaisen harjoituksen yhteydessä.

-Hyvä alku- ja loppuverryttely vauhtikestävyysharjoitusten yhteydessä.

-Lenkkeile myös mäkisessä maastossa ja raa’alla alustalla, sillä se kehittää kehon yleistä voimaa ja kestävyyttä. 

Tehoharjoittelujakso 1-2 kk

Rytmitys: 

Kaksi viikkoa tehokasta harjottelua, yksi viikko kevyemmin.

Kevyellä viikolla toinen vauhtikestävyysharjoittelu jätetään kokonaan pois tai juostaan peruskestävyyslenkkinä.

Ma: Peruskestävyys

-TV-keyt 10-12 km (tunne helppo, syke alle anaerobisen kynnyksen)

Ti: Lepo

Ke: Vauhtikestvyys

-Vaihtoehto 1: TV-reipas 8-12 km (tehokasta juoksua, syke yli aerobisen kynnyksen)

-Vaihtoehto 2: 8-12 km siten, että joka toinen km tehokkaasti, joka toinen kevyesti)

To: Peruskestävyys

-TV-kevyt 8-10 km (syke alle aerobisen kynnyksen)

-Päälle kuntosaliharjoittelua

Pe: Lepo

La: Vauhtikestävyys

-4-5 x 2-3 km, vauhti lähellä tavoitteena olevaa kilpailuvauhtia, palautus 3-5 min

-Päälle nopeaa juoksua 6-8 x 60-100 m kiihtyvällä vauhdilla tasaisella

Su: Peruskestävyys, pitkä

-TV-kevyt 25 km tai pidempi (tunne erittäin kevyt, syke alle aerobisen kynnyksen)

-Tällä jaksolla keskitytään juoksemiseen ja jätetään oheislajien harrastaminen vähemmälle. Jokin viikon peruskestävyyslenkeistä voidaan korvata toisella kestävyyslajilla

-Venyttelyt jokaisen harjoituksen yhteydessä

-Hyvä alku- ja loppuverryttely vauhtikestävyysharjoitusten yhteydessä

Keskittymisjakso viimeiset 2 viikkoa ennen maratonia

Su: Peruskestävyys, pitkä

-TV-kevyt 18-22 km (tunne erittäin kevyt, syke alle aerobisen kynnyksen)

Ma: Lepo

Ti: Peruskestävyys

-TV-kevyt 10-15 km (tunne helppo, syke alle aerobisen kynnyksen

Ke: Vauhtikestävyys

-Vaihtoehto 1: TV-reipas 8-10 km

-Vaihtoehto 2: 8-10 km siten, että vauhti kiihtyy loppua kohden 2-3 km:n välein

-Tunne: tehokasta juoksua, syke yli aerobisen kynnyksen

To: Lepo

Pe: Peruskestävyys

-TV-kevyt 8-10 km (syke alle aerobisen kynnyksen)

-Päälle 6-8 x 60-100 m kiihdyttäen

La: Lepo

Su Peruskestävyys

-TV-kevyt 10-12 km (tunne erittäin kevyt, syke alle aerobisen kynnyksen)

Ma tai Ti: Vetoharjoitus 5-6 x 1 km tavoitteena olevalla vauhdilla tai hieman kovemmin, palautus 2-3 min

Ke: Lepo

To: Kevyttä verryttelyä 30 min, päälle muutama kevyt kiihdytys 60-100 m

Pe: Lepo

La tai su: Maraton

***

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!