Pölyttäjästrategiasta vauhtia yritysten biodiversiteettityöhön

Ympäristöministeriö julkaisi marraskuun alussa uuden strategian turvaamaan pölyttäjiä ja pölytyspalveluita.

Työryhmän mukaan ”Globaalisti lähes 90 % kukkakasveista on ainakin osin riippuvaisia eläimistä siitepölyn siirtäjinä. Tämän ohella eläinten pölytyksestä hyötyy tai sitä vaatii yli 75 % maailman viljelykasveista, jotka muodostavat noin 35 % kasvintuotannon kokonaissadosta. Tämän perusteella on arvioitu, että 5-8 % maailman maataloustuotannon arvosta (235-577 mrd USD) on suoraan riippuvaista eläinpölytyksestä.”

Kyse ei siis ole herttaisista tai ärsyttävistä pörriäisistä vaan ekosysteemipalveluiden kokonaisuudesta, josta kaikki ovat riippuvaisia.

Vaikka tietoisuus on lisääntynyt, uhanalaisuusarvioissa uhanalaisten lajien määrä on lisääntynyt kaikissa tärkeimmissä pölyttäjäryhmissä. Syy heikkoon kehitykseen on elinympäristöjen heikkeneminen ja katoaminen. Tämän taustalla on maa- ja metsätalouden maankäyttö ja rakentaminen. Samaan aikaan pölyttäjien väheneminen aiheuttaa merkittäviä riskejä maataloudelle ja ruuantuotannolle.

Mitä pölyttäjien tilanteen parantamiseksi tulisi tehdä?

Tarvitaan lisää niittyjä, lahopuita ja avoimia paahdealueita. Myös suot ja tunturit ovat tärkeitä elinympäristöjä pölyttäjille. Lisäksi pölyttäjiin vaikuttavat kemikaalit ja saasteet, kilpailevat tarhatut pölyttäjät, mesikasvien väheneminen, taudit ja loiset sekä haitalliset vieraslajit. Myös valosaaste haittaa joidenkin pölyttäjien elämää.

Poliittiset päättäjät toimivat. Osana kansainvälistä biodiverstieettisopimusta on hyväksytty pölyttäjien suojelusta. Myös EU on lisännyt toimenpiteitä pölyttäjiä tukevien politiikkatoimien käyttöönottamiseksi. Yhtenä tavoitteena on sitouttaa kansalaiset ja yritykset toimimaan pölyttäjien hyväksi.

Suomen pölyttäjästrategian tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä

1) Pölyttäjien määrän ja monimuotoisuuden väheneminen on pysäytetty, pölyttäjäkannat vakiintuvat ja kehittyvät myönteiseen suuntaan, ja
2) luonnon- ja viljelykasvien pölytys on turvattu luonnonvaraisia pölyttäjiä suojelemalla ja käyttämällä tarhattuja pölyttäjiä kestävästi.

Tavoitteen toteutumisen kannalta tärkeää on elinympäristöjen tilan parantaminen ja suojelualueiden lisääminen. EU:n biodiversiteettistrategiassa ja Pellolta pöytään -strategiassa on kolme pölyttäjien kannalta keskeistä tavoitetta:

”Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kemiallisten torjunta-aineiden aiheuttamat riskit vähenevät 50 prosenttia, sekä tavanomaista haitallisempien torjunta-aineiden käyttö vähenee 50 prosenttia. Näiden ohella vähintään 10 prosentilla maatalousmaasta tulee olla hyvin monimuotoisia maisemapiirteitä ja vähintään 25 prosenttia maatalousmaasta tulee saada luonnonmukaisen tuotannon piiriin.”

Viimeistää nyt myös muissa kuin metsä- tai maatalosalan yrityksissä kannattaa miettiä biodiversiteetti- ja pölyttäjäasioita. Olennaisia tekoja ovat maankäyttöön ja elinympäristöihin, suojelualueisiin liittyvät ratkaisut ja torjunta-aineiden käytön vähentäminen.

Monet yritykset ovat asettaneet strategisia tavoitteita luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Näyttää, että myös sijoittajat ovat lisääntyvässä määrin kiinnostuneita biodiversiteetistä. Onhan esimerkiksi Norjan öljyrahasto vaatinut ottamaan luontokadon vakavasti. Monet yritykset ovat asettaneet erilaisia nettopositiivisuustavoitteita hiilineutraaliustavoitteiden tapaan.

Ohessa vielä viisi vinkkiä siihen, mitä yritys voi tehdä pölyttäjien hyväksi:

  • Asettaa luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet omalle liiketoiminnalle sekä kiinnittää huomiota omissa biodiversiteettitavoitteissa pölyttäjiin. Tavoitteiden tulisi olla linjassa EU:n biodiversiteettistrategian ja esimerkiksi Suomen pölyttäjästrategin tavoitteiden kanssa.
  • Minimoida omassa toiminnassa ja koko arvoketjussa kemikaalien ja torjunta-aineiden käyttöä niin pitkälle kuin mahdollista.
  • Lisäämällä omilla tai käyttämillään maillaan suojelua ja tarjoamalla erilaisia elinympäristöjä pölyttäjille.
  • Toimia rahoittajana luonnon monimuotoisuuden vahvistamista koskevissa hankkeissa.
  • Tuoda markkinoinnissa ja mainonnassa esille pölyttäjien ja niiden tarjoamien palveluiden merkitystä.

Lisää ideoita pölyttäjien hyväksi tehtävään työhön löytyy Kansallisesta pölyttäjästrategian ja toimenpidesuunnitelman luonnoksesta.

Yksi kommentti artikkeliin ”Pölyttäjästrategiasta vauhtia yritysten biodiversiteettityöhön”

  1. Kunhan näistäkin, kuten monista kauniista hallitusten ja varsinkin yritysten puheista ja suunnitelmista , ei tulisi muuta kuin viherpesua.
    Ranskassa hyönteisten torjuntamyrkyt neonikotinoidit kiellettiin lainsääsännöllä niiden pölyttäjäjähyönteisiä hävittävästä vaikutuksesta johtuen. Varsinkin mehiläisten määrä on meillä huomattavasti vähentynyt.
    Kuitenkin Pohjois-Ranskan juurikastuottajat, maatalousyrittäjät siis, vaativat ko.myrkkyjen sallimista erillissäännöksellä väliaikaisesti alueellaan juuresten tuoton vähenemisestä johtuen. Heille ei ollut väliä sillä, että hyönteiset katoavat, vaan vain tuottamiensa juuresten määrä ! He eivät ottaneet huomioon ollenkaan sitä, että heidän juurestensa tuottavuuteen vaikuttaa pölyttäjähyönteisten olemassaolo ja määrä! Juuresten määrään vaikuttaa samalla maankäyttö, joka on kuluttavaa.

    Luonnon- ja ympäristönsuojelujärjestöt nostivat suuren metakan ja vaativat lainsäädännön noudattamista. Hallitus suostui voimakkaan maatalousyrittäjien lobbyn vaikutuksen alaisena viljelijöiden vaatimukseen. Asia vietiin oikeuteen, ja siitä kiistellään vieläkin. Sillä välin pölyttäjähyönteiset kuolevat näihin myrkkyihin ja maaperä ym. ympäristö saastuu. Hallitus , jonka ekologiaministerinä toimii Vihreistä Macronin kelkkaan loikannut poliitikko, puolustelee edelleenkin neonikotinoidien sallimista, vaikka EU on päättänyt niistä toisin.

Kommentointi on suljettu.

Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!