Pölyttäjästrategiasta vauhtia yritysten biodiversiteettityöhön

Ympäristöministeriö julkaisi marraskuun alussa uuden strategian turvaamaan pölyttäjiä ja pölytyspalveluita.

Työryhmän mukaan ”Globaalisti lähes 90 % kukkakasveista on ainakin osin riippuvaisia eläimistä siitepölyn siirtäjinä. Tämän ohella eläinten pölytyksestä hyötyy tai sitä vaatii yli 75 % maailman viljelykasveista, jotka muodostavat noin 35 % kasvintuotannon kokonaissadosta. Tämän perusteella on arvioitu, että 5-8 % maailman maataloustuotannon arvosta (235-577 mrd USD) on suoraan riippuvaista eläinpölytyksestä.”

Kyse ei siis ole herttaisista tai ärsyttävistä pörriäisistä vaan ekosysteemipalveluiden kokonaisuudesta, josta kaikki ovat riippuvaisia.

Vaikka tietoisuus on lisääntynyt, uhanalaisuusarvioissa uhanalaisten lajien määrä on lisääntynyt kaikissa tärkeimmissä pölyttäjäryhmissä. Syy heikkoon kehitykseen on elinympäristöjen heikkeneminen ja katoaminen. Tämän taustalla on maa- ja metsätalouden maankäyttö ja rakentaminen. Samaan aikaan pölyttäjien väheneminen aiheuttaa merkittäviä riskejä maataloudelle ja ruuantuotannolle.

Mitä pölyttäjien tilanteen parantamiseksi tulisi tehdä?

Tarvitaan lisää niittyjä, lahopuita ja avoimia paahdealueita. Myös suot ja tunturit ovat tärkeitä elinympäristöjä pölyttäjille. Lisäksi pölyttäjiin vaikuttavat kemikaalit ja saasteet, kilpailevat tarhatut pölyttäjät, mesikasvien väheneminen, taudit ja loiset sekä haitalliset vieraslajit. Myös valosaaste haittaa joidenkin pölyttäjien elämää.

Poliittiset päättäjät toimivat. Osana kansainvälistä biodiverstieettisopimusta on hyväksytty pölyttäjien suojelusta. Myös EU on lisännyt toimenpiteitä pölyttäjiä tukevien politiikkatoimien käyttöönottamiseksi. Yhtenä tavoitteena on sitouttaa kansalaiset ja yritykset toimimaan pölyttäjien hyväksi.

Suomen pölyttäjästrategian tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä

1) Pölyttäjien määrän ja monimuotoisuuden väheneminen on pysäytetty, pölyttäjäkannat vakiintuvat ja kehittyvät myönteiseen suuntaan, ja
2) luonnon- ja viljelykasvien pölytys on turvattu luonnonvaraisia pölyttäjiä suojelemalla ja käyttämällä tarhattuja pölyttäjiä kestävästi.

Tavoitteen toteutumisen kannalta tärkeää on elinympäristöjen tilan parantaminen ja suojelualueiden lisääminen. EU:n biodiversiteettistrategiassa ja Pellolta pöytään -strategiassa on kolme pölyttäjien kannalta keskeistä tavoitetta:

”Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kemiallisten torjunta-aineiden aiheuttamat riskit vähenevät 50 prosenttia, sekä tavanomaista haitallisempien torjunta-aineiden käyttö vähenee 50 prosenttia. Näiden ohella vähintään 10 prosentilla maatalousmaasta tulee olla hyvin monimuotoisia maisemapiirteitä ja vähintään 25 prosenttia maatalousmaasta tulee saada luonnonmukaisen tuotannon piiriin.”

Viimeistää nyt myös muissa kuin metsä- tai maatalosalan yrityksissä kannattaa miettiä biodiversiteetti- ja pölyttäjäasioita. Olennaisia tekoja ovat maankäyttöön ja elinympäristöihin, suojelualueisiin liittyvät ratkaisut ja torjunta-aineiden käytön vähentäminen.

Monet yritykset ovat asettaneet strategisia tavoitteita luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Näyttää, että myös sijoittajat ovat lisääntyvässä määrin kiinnostuneita biodiversiteetistä. Onhan esimerkiksi Norjan öljyrahasto vaatinut ottamaan luontokadon vakavasti. Monet yritykset ovat asettaneet erilaisia nettopositiivisuustavoitteita hiilineutraaliustavoitteiden tapaan.

Ohessa vielä viisi vinkkiä siihen, mitä yritys voi tehdä pölyttäjien hyväksi:

  • Asettaa luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet omalle liiketoiminnalle sekä kiinnittää huomiota omissa biodiversiteettitavoitteissa pölyttäjiin. Tavoitteiden tulisi olla linjassa EU:n biodiversiteettistrategian ja esimerkiksi Suomen pölyttäjästrategin tavoitteiden kanssa.
  • Minimoida omassa toiminnassa ja koko arvoketjussa kemikaalien ja torjunta-aineiden käyttöä niin pitkälle kuin mahdollista.
  • Lisäämällä omilla tai käyttämillään maillaan suojelua ja tarjoamalla erilaisia elinympäristöjä pölyttäjille.
  • Toimia rahoittajana luonnon monimuotoisuuden vahvistamista koskevissa hankkeissa.
  • Tuoda markkinoinnissa ja mainonnassa esille pölyttäjien ja niiden tarjoamien palveluiden merkitystä.

Lisää ideoita pölyttäjien hyväksi tehtävään työhön löytyy Kansallisesta pölyttäjästrategian ja toimenpidesuunnitelman luonnoksesta.

Yksi kommentti artikkeliin ”Pölyttäjästrategiasta vauhtia yritysten biodiversiteettityöhön”

  1. Kunhan näistäkin, kuten monista kauniista hallitusten ja varsinkin yritysten puheista ja suunnitelmista , ei tulisi muuta kuin viherpesua.
    Ranskassa hyönteisten torjuntamyrkyt neonikotinoidit kiellettiin lainsääsännöllä niiden pölyttäjäjähyönteisiä hävittävästä vaikutuksesta johtuen. Varsinkin mehiläisten määrä on meillä huomattavasti vähentynyt.
    Kuitenkin Pohjois-Ranskan juurikastuottajat, maatalousyrittäjät siis, vaativat ko.myrkkyjen sallimista erillissäännöksellä väliaikaisesti alueellaan juuresten tuoton vähenemisestä johtuen. Heille ei ollut väliä sillä, että hyönteiset katoavat, vaan vain tuottamiensa juuresten määrä ! He eivät ottaneet huomioon ollenkaan sitä, että heidän juurestensa tuottavuuteen vaikuttaa pölyttäjähyönteisten olemassaolo ja määrä! Juuresten määrään vaikuttaa samalla maankäyttö, joka on kuluttavaa.

    Luonnon- ja ympäristönsuojelujärjestöt nostivat suuren metakan ja vaativat lainsäädännön noudattamista. Hallitus suostui voimakkaan maatalousyrittäjien lobbyn vaikutuksen alaisena viljelijöiden vaatimukseen. Asia vietiin oikeuteen, ja siitä kiistellään vieläkin. Sillä välin pölyttäjähyönteiset kuolevat näihin myrkkyihin ja maaperä ym. ympäristö saastuu. Hallitus , jonka ekologiaministerinä toimii Vihreistä Macronin kelkkaan loikannut poliitikko, puolustelee edelleenkin neonikotinoidien sallimista, vaikka EU on päättänyt niistä toisin.

Kommentointi on suljettu.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.