Maailman vegaanipäivän reseptit – Vastuullinen ruokavalio yritysten strategioissa

Hyvää maailman vegaanipäivää!

Nyt kun lihaton lokakuu on ohi, on aika kokeilla vegaanista ruokavaliota. Tämä tekee hyvää ilmastolle ja ympäristölle, omalle terveydelle sekä eläinten hyvinvoinnille.

Onneksi yritykset ovat tarttuneet kasvavaan markkinaan. Kaupat ja ravintolat ovat nykyään täynnä toinen toistaan parempia vegaaniruokia ja tuotteita.

Maatalouden ja erityisesti eläintuotannon vaikutukset luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen ja ilmaston kuumenemiseen ovat huomattavia. Esimerkiksi Suomessa maatalouden päästöt ovat noin 16 miljoonaa tonnia eivätkä ne ole viimeisen 20 vuoden aikana laskeneet. Tilastokeskuksen mukaan maatalouden päästöt olivat 14 prosenttia Suomen päästöistä vuonna 2020.

Yksilön valintojen näkökulmasta tehokas keino energiratkaisujen ja liikkumisen ohella on pienentää omia ympäristövaikutuksia siirtymällä kasvispainotteiseen ruokavalioon.

Poliittisten päättäjien rooli taas on ohjata esimerkiksi maataloustukien ja verotuksen avulla ruuan tuotantoa kestävämpään suuntaan. On hassua, että paikoin ympäristön, eläinten ja ihmisten terveyden kannalta haitallista ruuan tuotantoa tuetaan enemmän kuin parempia vaihtoehtoja.

Vastuu ei kuitenkaan ole yksin yksilöillä tai poliittisilla päättäjillä. Myös yritykset voivat tehdä toimialasta riippumatta paljon kestävän ruuan edistämiseksi. Keskeinen tapa on tietysti vähentää eläintuotantoa tai eläinperäisten tuotteiden käyttöä ja lisätä kasvispohjaisten raaka-aineiden käyttöä. Tätä voi tehdä omassa tuotannossa tai hankinnoissa.

Alan yrityksillä on varsin iso lista jo hyviä ilmastotavoitteita. Esimerkiksi Valion ja Atrian tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. HKScan tavoittelee hiilineutraalia ruokaketjua vuoteen 2040 mennessä. Edelleen Arla aikoo olla hiilineutraali 2050. Fazerin tavoite on vähentää päästöjä 50 % vuoteen 2030 mennessä, ja Paulig tavoittelee 50 % päästövähennyksiä arvoketjussa 2030 mennessä. Saarioinen aikoo olla oman toiminnan osalta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi yritykset, jotka myyvät ruokaa, ovat vielä kunnianhimoisempia. S- ja K-ryhmän tavoitteena on olla oman toiminnan osalta hiilineutraali 2025 mennessä, ja Lidl on vastaavasti hiilineutraali vuonna 2022.

Yritysten vastuullisuustyössä korostuu tällä hetkellä ilmastokriisi ja luontokato sekä monet sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden teemat. Eläinten hyvinvointi on ehkä jäänyt pienempään rooliin vaikka voisi kuvitella, että erityisesti koronapandemian myötä ihmisten vääristynyt suhde eläimiin olisi noussut suureen rooliin. Yllättävän harva yritys on uskaltanut asettaa tavoitteita eläinten käytön vähentämiselle vaikka monilla on jo ilmaston osalta hiilineutraaliustavoitteita tai luonnon monimuotoisuuden osalta nettopositiivisuustavoitteita.

Mitä jokainen vastuullinen yritys voisi toimialasta riippumatta tehdä eläinten hyväksi? Ohessa kuusi vinkkiä yrityksille:

  1. Strategia: Lisää eläinten hyvinvointinäkökulmat ja kasvispohjaisen ruokavalion edistäminen omaan liiketoiminta- tai vastuullisuusstrategiaan.
  2. Tavoite: Aseta tavoitteeksi olla täysin vegaaninen tai eläinystävällinen yritys vuoteen 202X mennessä.
  3. Oma toiminta: Suuntaa tuotantosi kasvispohjaisiin elintarvikkeisiin tai tarjoa lähtökohtaisesti eri tilaisuuksissa, tapahtumissa ja toimistolla kasvispohjaisia elintarvikkeita tai ruokia.
  4. Hankinnat: Huomioi hankinnoissa eläinten oikeudet ja suosi kasvispohjaisia raaka-aineita.
  5. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen: Tue eläinsuojelutyötä tai eläinoikeusjärjestöjen vaikuttamistavoitteita.
  6. Viestintä: Viesti aktiivisesti kasvispohjaisen ruokavalion puolesta.

Pelkkä viestintä ei yksin kuitenkaan riitä. Se, että mainostaa sitä, kun on ottanut valikoimiin vegaanimakkaran tai sitä, että eläinperäisen lihan ympärillä olevassa paketissa on vähemmän muovia, osoittaa vasta sen, että vääjäämättömästi muuttuva markkinatilanne on huomattu. Kuten kaikessa vastuullisuustyössä, myös eläinten oikeuksien huomioimisessa perusta lähtee liiketoimintastrategiasta ja siitä, miten yrityksen perustehtävässä on huomioitu eläinten oikeudet ja kestävä ruokavalio.

Jos lihaton lokakuu ja maailman vegaanipäivä menivät ohi niin viimeistään tammikuussa jokainen voi ottaa jälleen vastaan vegaanihaasteen. Tämä teemakuukausi tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia myös yritysten vastuullisuustyöhön.


Lopuksi vielä Maailman vegaanipäivän reseptit omalta osaltani.

Jos mietit, millainen se oma vegaaniruokavalio voisi olla, niin tässä oma listani päivän ruokien osalta.:

  1. Aamupalaksi neljän viljan puurohiutaleita, siemeniä, mustaherukoita, kaakaorouhetta ja soijamaitoa + cashew-pähkinöitä.
  2. Lounaaksi Pastaa ja herneproteiinivalmiskastiketta ja kaurajauhista + salaattia (tomaattia, kurkkua, kaalia, vihersalaattia, siemeniä).
  3. Välipalaksi ruisleipää, kasvisrasvalevitettä ja soijaleikkeleitä.
  4. Päivälliseksi kalatonta keittoa (perunoita ja kylmäsafutofua kaurakermaisessa liemessä) sekä porkkanoita ja salaattia.

Iltapalaksi tein lapsille vielä keitosta jääneistä perunankuorista paistettuja ”hävikkisipsejä”. Tämä resepti on yksinkertainen. Paista perunankuoret pannulla öljyssä ja lisää hiukan suolaa, soijakastiketta sekä valkosipulia. Näin perunankuoret (mikäli et syö niitä perunoiden kanssa) saavan kokonaan uuden elämän ja pienennät kätevästi ruokahävikkiä.

Hyvää maailman vegaanipäivää! Meillä kaikilla on mahdollisuus nauttia ja rakastaa ruokaa ilman eläinten hyväksikäyttöä tai kuolemaa.

Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!