Hyvinvointiviikko vai helvetinviikko?

Kuuntelin viime viikolla Erik Bertrand Larssenin kirjan Helvetinviikko. Kyseessä on viikon ryhtiohjelma niille, jotka haluavat saada elämänsä haltuun.

Larssen esittää kirjassa hyviä keinoja elämänhalintaan. Tehokkaana välineenä arjen muuttamiselle Larssen tarjoaa sotilaskoulutuksista tuttua rääkkiviikkoa, joissa joutuu oman jaksamisen ja suorituskyvyn ylärajoille eli tukevasti epämukavuusalueelle.

Mitä pidemmälle kirjaa luin, sen vakuuttuneemmaksi tulin, että kyse ei suinkaan ole helvetinviikosta vaan hyvinvointiviikosta, jolloin arki on paljon parempaa. Ainakin omalta kohdaltani. Huomasin nimittäin, että suurin osa arjestani on jo Larssenin mittarin mukaan yhtä helvetinviikkoa. Itselleni tämä kuitenkin edustaa rääkin sijaan pikemminkin hyvinvointia.

Viikon yleiset säännöt ovat seuraavat:

-Joka päivä herätys klo 5.00 ja nukkumaan klo 22.00
-Joka päivä vähintään tunti liikuntaa, 2-3 kovempaa treeniä viikon aikana
-Viikon aikana työskennellään intensiivisesti ja keskittyneesti
-Sosiaalisen median käyttö on kielletty työpäivän aikana
-Henkilökohtaisiin viesteihin saa vastata vain iltaisin
-Elokuvien, sarjojen tai ohjelmien (television) katselu on kielletty
-Viikon ajan saa syödä ehdottoman terveellisesti eli ei tarvitse syödä mitään herkkuja/turhakkeita
-Töitä tehdään kuutena päivänä viikossa

Näitä kaikkia noudatan melkein jo nyt päivittäin/viikoittain. Paitsi en ihan näin ehdottomasti. Toisinaan saatan katsoa ohjelmia. Unirytmini ei ole noin säännöllinen. Käytän myös sosiaalista mediaa päivisin ja vastaan henkilökohtaisiin viesteihin milloin sattuu. Eli kyllähän tässä tehtävää riittää. Siispä kokeilemaan.

Viikon aluksi tavoitteena oli määritellä tavoitteet ja pyrkiä niitä kohti kyseisen viikon aikana. Vuositavoitteet, joita seuraan päivittäin tai viikoittain, minulla jo olikin, mutta tämän myötä otin koekäyttöön myös viikko- ja kuukausitavoitteet. Lisäksi tein kartoitusta omista tavoistani ja määrittelin joitakin, joista halusin pyrkiä viikon aikana olemaan erossa.

Viikon eri päivinä on erilaisia teemoja/tehtäviä:
-Maanantai: Omien tapojen kartoitus
-Tiistai: Keskittyminen
-Keskiviikko: Ajanhallinta
-Torstai: Pois mukavuusalueelta
-Perjantai: Lepo ja palautuminen
-Lauantai: Sisäinen dialogi
-Sunnuntai: Uusi näkökulma elämään

Mitä pidemmälle viikko eteni sen vakuuttuneemmaksi tulin, että hiukan säännöllisempi ja tiukempi rytmi työnteossa ja arjessa tekee itselleni vain hyvää. En kokenut viikkoa lainkaan raskaaksi vaan kohottavaksi. Minulla oli normaalia enemmän kapasiteettia liikuntaan, oppimiseen, työtehtävien hoitoon ja lasten kanssa intensiiviseen läsnäoloon.

Viikkoon kuului myös vuorokausi, jolloin töitä tehtiin läpi yön ilman nukkumista. Käytännössä tein siis töitä kokeiluluonteisesti (ei olisi ollut mikään pakko) torstai aamusta perjantai iltapäivään ja valvoin yhteensä 41 tuntia putkeen.

Valvominen onnistui yllättävän helposti, vaikka en voi väittää sen maksimoineen hyvinvointiani tai varsinkaan työtehojani. Silti valvominen oli kiinnostava kokemus. Viimeksi olen valvonut kokonaisen yön ehkä joskus teininä ja aina silloin olen nukkunut seuraavana päivänä. Nyt tarkoitus oli jatkaa yön jälkeen suoraan normaaliarkeen ilman unia.

Oli hauska tarkkailla itseään tekemässä töitä keskellä yötä. Välillä väsytti ja välillä olo oli pirteä. Työtahti hidastui selvästi ja oppiminen muuttui vaikeammaksi. Seuraavana aamuna jokapäiväisten Duolingo-kieliopintojen kanssa sai painia todella tosissaan. Aivot eivät selvästi olleet parhaimmillaan.

Suoraan valvotun yön jälkeen tein aamulla klo 5.00 jokapäiväisen 7 minuutin lihaskuntotreenin ja kävin juoksemassa 10 kilometrin lenkin. Nämä sujuivat hämmästyttävän kivuttomasti. Ihmiskeho sopeutuu paikoin helposti ja nopeasti uuteen tilanteeseen. Perspektiiviä siihen, mihin ihminen pystyy, antoivat Eddie Jakun Maailman onnellisin mies ja Roxana van Ipren Auschwitzin sisaret -kirjat, jotka kertoivat holokaustin ja keskitysleirien kokemuksista.

Valvotun yön jälkeen myös seuraavan päivän meditointi- ja rentoutumisharjoitukset, jotka viikkoon kuuluivat, saivat ihan uusia ulottuvuuksia, kun niitä teki ohjeen mukaisesti avainnippu kädessä. Tämä siitä syystä, että jos ja kun meditoidessa sattui nukahtamaan, avainnippu tippui, jolloin heräsi välittömästi kolahdukseen. Hämmästyttävää oli, että tämä toimi. Juuri samalla hetkellä kun siirryin meditoinnista näkemään unta, keho rentoutui ja avainnippu lähti tippumaan kädestä. Tähän havahtui ja tilanteen pystyi havaitsemaan jo ennenkuin avainpippu oli ehtinyt koskea maahan.

Nämä rentoutumishetket kuitenkin varmasti auttoivat ratkaisevasti siihen, että seuraavan päivän liikunnat, työtehtävät ja ilta lasten kanssa oli mahdollista hoitaa ilman kaiken lamaannuttavaa väsymystä, joka usein tulee silloin kun nukkunut vain muutaman tunnin tai todella huonosti. En silti suosittele valvomista ja läpi yön työskentelyä tällä kokemuksella. Valvominen ei ole terveellistä ja seuraavan päivän työtehot hidastuivat merkittävästi.

Valvominen näkyi seuraavana päivänä esimerkiksi seuraavasti. Vireystila vaihteli voimakkaasti pitkin päivää. Työt sujuivat hitaammin. Teki mieli syödä enemmän. Tahdonvoimaa oli vähemmän.

Hyvinvointiviikon aikana panostin tiukkojen rutiinien ohella myös liikuntaan. Kävin viikon aikana joka päivä juoksemassa ja pyöräilemässä. Liikuntaa tuli joka päivä vähintään vaadittu tunti. Myös äänikirjojen kuuntelu jatkui tiiviinä ja kuuntelin viikon aikana yhteensä seitsemän kirjaa. Ennen viikon alkua juuri edellisenä sunnuntaina juoksin puolimaratonin ja hyvinvointiviikon päätin sunnuntaina myös niin ikään puolimaratoniin.

Kannattaa kokeilla omaa hyvinvointiviikkoa ainakin kerran vuodessa!

”Jätä huomiseksi vain se, mitä tekemättä voit kuolla onnellisena.”
”Fysiikan lait ovat minulle pelkkiä ehdotuksia.”

Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Seuraa minua Instagramissa