Viikon kirjakatsaus

Kuluneen viikon aikana luin tai kuuntelin yhteensä kahdeksan kirjaa. Tänä vuonna olen ehtinyt lukea tai kuunnella nyt yhteensä 160 kirjaa.

Ohessa lyhyet tiivistelmät ja arviot seuraavista teoksista:

  1. Topi Linjama, Markku Aho, Pauliina Kainulainen ja Raisa Simola (toim.): Kohtuuspamfletti. Elonkirjo edellä.
  2. Robert B. Cialdini: Influence
  3. Arno Kontro, Eenariina Hämäläinen ja muita: Idea 1: Johdatus filosofiaan
  4. Miklos Nyiszli: Mengelen patologina Auschwitzissa
  5. Pertti Simula: Miten kohdata vihaa ja ilkeyttä
  6. Christina Figueres & Tom Rivett-Carnac: The Future we choose. Surviving the climate crisis.
  7. Henri Hyppönen: Luomiskertomus. Matkalla luovuuden tulevaisuuteen
  8. Trevor Noah: Laiton lapsi

Topi Linjama, Marrku Aho, Pauliina Kainulainen ja Raisa Simola (toim.): Kohtuuspamfletti. Elonkirjo edellä.

-Hieno kokoelma artikkeleita suomalaisesta kohtuus- ja ympäristöliikkeestä lähtien taloyhtiön paikallisesta saunakiistasta nuorten globaaliin ilmastoliikkeeseen
-Kirja muistuttaa myös degrowth- ja kohtuutaloudesta. Siitä, miten meidän pitää varmistaa ihmisten hyvinvointi ekologisissa rajoissa sekä siitä, miten tärkeitä paikalliset kansalaistoimijat ovat yhteiskunnallisen muutoksen edistämikseksi.
-Erityisesti kiinnostava oli Risto Isomäen artikkeli, jossa hän voimakkaasti kritisoi ympäristöliikettä
-Kirja on hieno ylistys itäsuomalaisille ympäristökamppailuille ja juhlistaa 10-vuotiasta Kohtuus Vaarassa -kansalaisliikettä.

Robert B. Cialdini: Influence

-Klassikkoteos ihmisiin vaikuttamisesta ja suostuttelusta
-Suunnattu ehkä liikaa pölynimurikauppiaiden kaltaisille myjille,vaikka mukana toki paljon kiinnostavaa asiaa ihmisen psykologiasta
-Cialdinin vinkit ovat vastavuoroisuus, sitoutuminen, sosiaalinen todiste, henkilöstä pitäminen, auktoriteetti, niukkuus
-Jos siis haluat kehittyä puhelinmyyjänä tai autokauppiaana, kannattaa lukea tämä kirja

Arno Kontro, Eenariina Hämäläinen ja muita: Idea 1: Johdatus filosofiaan

-Huomasin sattumalta, että BookBeatissa oli myös lukion kurssikirjoja. Nyt kun koulut loppuivat ja kaikkialla on hössötetty valmistujaisista, niin pitihän se katsastaa, millaisia nämä tämän hetken lukion kirjat ovat
-Johdatus filosofiaan käy läpi nopeasti ja tehokkaasti läpi filosofian kehittymisen antiikin ateenasta nykypäivään. Lisäksi käydään läpi tyypillisimpiä argumenttivirheitä
-Ilahduttavasti mukana on myös pohdintaa siitä, miksi filosofit ovat niin usein miehiä.

Miklos Nyiszli: Mengelen patologina Auschwitzissa

-Olen viimeisen vuoden aikana kuunnellut varmasti kymmenkunta Auschwitz-kirjaa. Kaikkein vaikuttavin kirja tästä teemasta on mielestäni Viktor Franklinin ihmisyyden rajalla.
-Menegelen patologina oli kuitenkin siitä näkökulmasta hiukan erilainen, että tässä kirjoittaja oli leirin yhden arvostetuimman henkilön eli Mengelen suojattina ja leirillä mukana tavallaan seuraamassa ikäänkuin sivullisena tapahtuvia kauheuksia.
-Kirja on kuitenkin erityisen kamalaa kuunneltavaa sen yksityiskohtaisen kuvailun ja kerronnan takia.

Pertti Simula: Miten kohdata vihaa ja ilkeyttä

-Tämä kirja kiinnosti erityisesti siitä syystä, että olen aktiivisesti yrittänyt löytää oikeaa suhtautumistapaa lapsiin, jotka käyttäytyvät välillä omasta näkökulmastani minua kohtaan hyvin töykeästi ja epäkunnioittavasti
-Kirja onkin mahtava katsaus niihin konkreettisiin keinoihin ja toimintatapoihin, joita kannattaa noudattaa kun kohtaa vihaa, ilkeyttä tai jopa agressiivisuutta
-Kaiken ytimessä on kuunteleva ja kunnioittava käytös toista osapuolta kohtaan. Se, että yrittää ymmärtää ja antaa toiselle mahdollisuuden kertoa oma näkemyksensä sekä tietysti se, että kykenee asettumaan omien tunteidensa yläpuolelle ja hillitsemään omaa käytöstä.
-Tämä on todella vaikeaa käytännössä, mutta Simulan kirja antaa siihen tosi hyväitä konkreettisia vinkkejä

Christina Figueres & Tom Rivett-Carnac: The Future we choose. Surving the climate crisis.

-Figueres on toiminut YK:n ilmastosopimuksen pääsihteeri ja Rivett-Carnac strategisena neuvonantajana ilmastoneuvotteluissa erityisesti Pariisin ilmastokokouksen yhteydessä
-Kirja tarjoilee perus tietoa ilmastokriisistä ja sen vaikutuksista sekä näin muistuttaa tilanteen vakavuudesta. Se mitä teemme seuraavien kymmenen vuoden aikana, määrittää ihmisten elämää seuraaviksi sadoiksi vuosiksi eteenpäin. Vastuu on todellakin juuri meillä.
-Kirjan kiinnostavinta antia ovat epäonnistuneen Kööpenhaminen ja onnistuneen Pariisin ilmastokokouksen taustapohdinnat. Esimerkiksi se, kun Figueres joutuu pohtimaan sitä perutaanko koko Pariisin ilmastokokous juuri sen alla tapahtuneiden terrori-iskujen takia. Onneksi ei peruttu.

Henri Hyppönen: Luomiskertomus. Nähdään pian! luovuuden tulevaisuuteen

-Hyppönen painottaa, että luovuttaa syntyy siellä, missä on paljon ihmisiä (kaupungeissa)
-Innovaatiot eivät synny siksi, että ne ovat helppoja, vaan siksi, että ne ovat vaikeita – moonshotteja
-Resurssien kerrostuma auttaa luomaan uutta – seisomme jättiläisen harteilla
-Hienoa, että Hyppönen puhuu kirjassa paljon myös ympäristöarvoista ja vastuullisuudesta. Siitä, että meidän tärkein asiakas on luonto.
-Hyppönen käy kirjassa haastattelemassa muutamia kiinnostavia ihmisiä. Itseeni teki vaikutuksen erityisesti performanssitaitelija Marina Abramovicin haastattelu.
-Tämä on hyvä kirja tekoälystä ja luovuudesta. Toki mukana on klassiset esimerkit Deep bluesta ja Alpha Gosta, mutta myös itselle uusia esimerkkejä siitä, miten kone kirjoittaa romaanin tai suunnittelee yritysilmeen.

Trevor Noah: Laiton lapsi

-Ajankohtainen, traaginen ja poskettoman hauska kirja Etelä-Afrikan rotuerottelusta
-Kyseessä on siis vuonna 1984 syntyneen valkoisen isän ja mustan äidin lapsi. Hänen syntyessään rotujen sekoittumisesta saattoi saada vielä vankeutta.
-Trevor Noah on ammattikoomikko ja näyttelijä. Tämä näkyy siinä, että vaikeita asioita voi käsitellä myös paikoin huumorin keinoin.
-Traagisia kohtauksia on kun Trevor heitetään ulos autosta ja ääneen nauramista en pystynyt lopettamaan kun koko naapurusto tuli rukoilemaan sanomalehden päältä löytyneitä pökäleitä. Uskomattomia kohtauksia on myös kun Trevoria epäillään myymälävarkaudesta eivätkä kuulustelijat tunnista valvontakameroiden kuvista Trevoria, koska kamera näyttää niissä olevan Trevorin valkoisena.

Yksi kommentti artikkeliin ”Viikon kirjakatsaus”

  1. Onpa monipuolinen ja kiinnostava luettelo/kirjakatsaus.

    Määrätietoisen luonnon monimuotoisuuden lisäämisen ansiosta puutarhaani on ilmestynyt pesimään siellä ennen näkymättömiä lintulajeja.
    Tästä innostuneena lähdinkin jatkamaan lintujen vähäpäästöisessä matkassa maailman ympäri ulottuvaa retkeäni lukemalla ja katselemalla tietokirjat :

    1) ” Le Grand Guide Ornitho- Les Oiseaux d’Europe, d’Afrique du Nord et du Moyen- Orient ” , suomeksi ” Suuri ornitologinen opas – Euroopan, Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän linnut ” .
    Kyseessä on ranskankielinen versio vuodelta 2009 olevasta englanninkielisestä teoksesta ” Collins Bird Guide ” .Kirjan teksti ja kartat ovat Lars Svenssonin , kuvitus ja kuvatekstit on Killian Mullarneyn ja Dan Zetterströmin kädestä.
    Tämä tarkkaselosteinen lintukirja on tehty Peter J. Grantin yhteistyöllä.

    2 ) Jennifer Ackermanin toimittama ” Le Génie des Oiseaux ” , ” Lintujen nerous”. Kirja kuvaa mainiosti ja hauskalla tavalla lintujen valtavia kykyjä, jotka ovat mahdollistaneet niiden olemassaolon miljoonia vuosia koko planeetallamme.
    Tietokirja, jota lukee kuin romaania.

    3 ) ” Le Traité des Oiseaux du Jardin ” , ” Tutkielma puutarhan linnuista ”.
    Kirjan ovat koonneet linnuista kiinnostunut luontoharrastaja Guilhem Lesaffre, luontoon ja ekologiaan erikoistunut toimittaja Catherine Levesque ja siivekkäisten terveydenhoitoon erikoistunut eläinlääketieteen tohtori Emmanuel Risi, joka on European Association of Avian Veterinarians -yhdistyksen jäsen. Kirjan on ansiokkaasti kuvittanut piirroksillaan François Debordes.

    Olipa opettavainen, värikäs ja musikaalinen matkareitti ! Ovi avautui tosiaankin lumottuun maailmaan.
    Kertokaa mitä kirjoja te muut Leon blogin seuraajat olette viimeksi lukeneet tai kuunnelleet ! Ja millaisen vaikutuksen ne ovat tehneet ?

Kommentointi on suljettu.

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin