Viikon kirjakatsaus

Kuluneen viikon aikana (11.-17.5.2020) luin tai kuuntelin yhteensä seitsemän kirjaa. Tämän vuoden aikana olen lukenut tai kuunnellut nyt yhteensä 138 kirjaa. Ohessa jokaisesta tämän viikon kirjasta pieni ja lyhyt pika-arvio.

Tavoitteena oli tiivistää arviot kolmen pointin mittaisiksi, mutta en siinä vielä tällä viikolla onnistunut. Katsotaan, miten käy tulevina viikkoina.


Laura Manninen: Kaikki anteeksi

-Tässä oli pitkästä aikaa romaani, jonka kieli oli todella rikasta ja tarina kulki hienosti.
-Kyseessä oli siis todella ahdistava ja eskaloituva romaani lähisuhdeväkivallasta. Kirja ei päästänyt hetkeksikään otteesta vaan se piti kuunnella melkein kerralla loppuun.
-Samalla tarina osoittaa, miten vaikeaa on saada apua ja miten tärkeä esimerkiksi kolmas sektori, kansalaisjärjestöt ovat erilaisessa auttamistyössä.


Johanna Linner Matikka: Muutoksentekijä – Kohti lempeyden vallankumousta

-Tapasin Johannan talvella yhdessä tilaisuudessa, jossa olimme molemmat puhumassa ja teimme kirjavaihdot. Sain Johannan tuoreen kirjan ja hän minun Ekoistin muistelmat.
-Kirjassa käydään läpi ihmisen luontosuhdetta. Teos on hyvä läpileikkaus ajankohtaisiin kestävän kehityksen kysymyksiin ja erityisesti ekofeminismiin
-Mukana haastatteluja kiinnostavista ihmisistä
-Sujuvasti kirjoitettu ja helppolukuinen, jossa kuitenkin mukana hyvin lähteet


Eija-Riitta Korhola: Ilkeitä ongelmia. Tarinoita politiikasta

-Korhola on seurannut pitkään ilmastotutkimusta ja -politiikkaa. Kiinnostavaa huomata, miten samoista lähtökohdista eri ihmiset päätyvät erilaisiin johtopäätöksiin.
-Ylipäätään on kiinnostava kuunnella erityisesti niiden ihmisten näkökulmia, joiden ajattelee olevan eri mieltä kuin itse.
-Kirjassaan Korhola kritisoi ilmastopolitiikkaa ja ympäristöjärjestöjä sekä myös EU- ja turvapaikkapolitiikkaa.
-Toki kritiikki osuu välillä myös kohdilleen. Korholan kunniaksi on todettava, että hän on varhaisessa vaiheessa kritisoinut esimerkiksi biopolttoaineiden liikakäyttöä.
-Pitkät lainaukset omista vanhoista blogikirjoituksista ja joka suuntaan menevä kritiikki on kuitenkin paikoin väsyttävää kuunneltavaa.
-Korholaa häiritsee se, että ilmastosta puhutaan niin paljon. Hän pitää ympäristöjärjestöjä uskonnollisena liikkeenä sekä tuulivoimaa ja aurinkoenergiaa tai sähköautoja marginaalisina. Maailma kuitenkin menee kohti hiilineutraalia kiertotaloutta Korholan kritiikistä huolimatta.


Ellun Kanat: Mitä tapahtuu huomenna ajattelulle

-Osa Ellun Kanojen kirjasarjaa. Tässäkin lyhyessä teoksessa tai pamfletissa mukana useita kirjoittajia.
-Muutamia hyviä muistutuksia ajattelun kehittämisestä. Esimerkiksi Gottman ja Losada: positiivisen ja negatiivisen palautteen suhde, oli kyse sitten avioliitoista tai työtiimeistä, kannattaa olla viiden suhde yhteen.
-Kannattaa harjoitella kuuntelemista, kysy toiselta esimerkiksi: “Mitä oikeastaan tarkoitat tällä?”
-ADHD-lapset hyötyvät puistossa kävelystä yhtä paljon kuin lääkkeistä.
-Intuition ja järjen suhde. 10 000 tunnin harjoitus. Kun harjoittelee 10 000 tuntia, voi tulla hyväksi melkein missä vain. Jos hääräät omalla alallasi, kannattaa luottaa intuitioon, jos taas olet vieraalla kentällä, käytä järkeäsi. Usein kannattaa antaa alitajunnan työstää vaikeaa päätöstä muutama yö.
-Digipaaston pitäminen säännöllisesti auttaa ajattelussa.


Angela Thomas: Mun vuoro

-Kuuntelin aiemmin Angela Thomaksen Viha jonka kylvät -kirjan. Se oli tosi vaikuttava kuvaus nuorisokulttuurista, poliisiväkivallasta ja rasismista.
-Nuorena suosikkejani olivat esimerkiksi S.E. Hintonin nuorisojengeistä kertovat Me kolme ja jengi ja Olimme kuin veljet -kirjat.
-Mun vuoro on jatko-osa, jossa 16-vuotias Brianna tahtoo edellisessä kirjassa olleiden kokemusten jälkeen räppäriksi.
-Erityisen antoisaa on kirjan nuorisokieli.
-Viha jonka kylvät on näistä kahdesta teoksesta paljon vaikuttavampi.


Eija Hinkkala: Sinä olet enemmän

-Kirja auttaa löytämään merkityksen omassa tekemisessä ja korostaa sydämen puhetta ja viisautta. Perus selfhelp-opas, joita on äänikirjapalvelut pullollaan. Kuitenkin paljon hyviä ja tärkeitä muistutuksia itsellenikin.
-Kannattaa ottaa vastuu omista valinnoista eikä kantaa kaunaa tai katkeruutta.
-Mieti ovatko arvosi näyttöarvoja vai käyttöarvoja. Näyttöarvot ovat sellaisia, joita oletamme, että muut meissä arvostavat. Käyttöarvot ovat niitä, jotka todella merkitsevät ja joiden puolesta olemme valmiita näkemään vaivaa.
-Jos haluat muuttaa elämääsi paremmaksi, on ensin muutettava ajatuksiasi paremmaksi.
-Mikä on asenteesi. Ajatteletko, että sinun pitää vai ajatteletko, että saat. Pitää tehdä vs saa tehdä. Pitää nousta ylös vs saa nousta. Kuuntele ajatuksiasi ja puhettasi.
-Kiitollisuuspäiväkirjan pitäminen kannattaa aina.


Risto Isomäki: Mitä koronapandemian jälkeen

-Helsingin Sanomien haastattelussa Risto Isomäki totesi: ”Hän ehdottaa, että vegaaneiksi ryhtyisivät kaikki, jotka kokevat sen mahdolliseksi. Muiden kannattaisi vähentää huomattavasti lihansyöntiä.”
-Olisi fiksua rajoittaa eläintuotantoa niin ilmaston, eläinten hyvinvoinnin kuin ihmisten terveyden näkökulmasta.
-Isomäki tuo esille kirjassaan, että korona voi myös auttaa voittamaan antibioottiresistenssit bakteerit. Nyt olisi tärkeää rajoittaa antibioottien käyttöä eläintuotannossa ja tälle on toivottavasti poliittinen mahdollisuusikkuna auki.
-Isomäen mukaan kannattaisi pyrkiä tukahduttamaan koronavirus ja pitämällä rajoja kiinni niin pitkään, että kunnollinen rokote on kehitetty.
-Elvytys: pienille ja keskisuurille yrityksille, isoille yrityksille elvytys vastikkeelliseksi esim omistuksen muodossa, työllistämistoimia kotiinkuljetuspalveluihin.
-Isomäen mukaan broilerikasvatus pitäisi kieltää, koska erityisesti sitä kautta monet virukset leviävät. Siat, kanat ja muutamat lepakkolajit ovat Isomäen mukaan ihmisille kaikkein vaarallisimmat eläimet siitä syystä, että niistä virukset todennäköisesti myös leviävät myös ihmisiin.
-Isomäki maalaa kuvaa myös muista yhteiskuntariskeistä, kuten esim sähköverkot lamauttavasta Carrington-myrskystä.


Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.