Kirjoitan tätä tekstiä samalla, kun lapsi käy viereisessä huoneessa etäkoulua, etäpäiväkotilainen askartelee omassa huoneessaan ja puoliso tekee etätöitä toisessa huoneessa. Molemmat lapset keskeyttävät meitä aikuisia monta kertaa tunnissa milloin milläkin tarpeilla. Koronashokki on näkynyt omassa arjessa vahvasti nyt pari viikkoa.
Vaikka nyt pitäisi olla aikaa kotoilulle ja siihen satelee vinkkejä siellä sun täällä, on omassa arjessani aikaa millekään uudelle ollut paljon aiempaa vähemmän. Tästä huolimatta pitäisi pohtia, miten rakennamme hiilineuraalia yhteiskuntaa, jossa luonnon monimuotoisuus lisääntyy.
Ohessa 10 ajatusta – plussia ja miinuksia ilmaston ja ympäristön kannalta käsillä olevaan koronakriisiin tai koronashokkiin.
Tämän listauksen perusteella äänin 5-4 koronavirus tulee olemaan ilmasto- ja ympäristötoimien edistämisen näkökulmasta haitallinen.
Plussaa:
1. Päästöt ja luonnonvarojen kulutus vähenevät ainakin hetkellisesti.
2. Kriisi on osoittanut että ihmiset ovat tosipaikan tullen valmiita merkittäviin arjen muutoksiin. Parhaimmillaan yhä useampi löytää merkityksellistä tekemistä, joka on myös ekologisesti aiempaa kestävämpää.
3. Kriisi osoittaa, että poliittiset päättäjät kykenevät todella merkittäviin ja suuriin päätöksiin tarpeen vaatiessa. Demokratia on ainakin toistaiseksi osoittanut toimivuutensa.
4. Koronakriisi osoittaa myös sen, että rahasta homma ei ole kiinni. Valtion tukipaketteihin löytyy satumaisia summia. Näillä summilla voidaan ratkaista myös ilmastokriisi, jos haluamme.
Miinusta:
5. Taloudellisten vaikeuksien myötä investoinnit puhtaaseen teknologiaan ja ilmastotyöhön voivat vähentyä niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella. Pitkällä tähtäimellä päästöt ja luonnonvarojen kulutus jatkavat silloin kasvuaan.
6. Ihmisten huomio on välittömässä arjen selviytymisessä ja omassa toimeentulossa. Tällä hetkellä ei arjen ekologisoinnille ole välttämättä tilaa kun pitää opetella kokonaan uusia rutiineja.
7. Poliittisten päättäjien huomio on koronakriisin ehkäisyssä ja välttämättömät ympäristöä ja ilmastoa koskevat päätöksen lykätään tuonnemmaksi.
8. Koronakriisi on osoittanut yhteiskuntien kyvyttömyyden ennakoida kriisejä, esimerkiksi ilmastokriisiä, kuten professori Janne Hukkinen Ylen uutisessa hyvin kiteyttää. Tämä tarkoittaa sitä, että yhteiskunta voi olla siirtymässä jatkuvien poikkeustilojen sarjaan, jossa kykenemme reagoimaan aina vasta silloin, kun on jo housuissa.
9. Kansainvälinen yhteistyö esimerkiksi ilmastoneuvotteluiden muodossa voi vaikeutua ratkaisevalla hetkellä, kun maat ajavat entistä tiukemmin omia itsekkäitä intressejään.
Seuraavaksi tärkeää:
10. Olennaista ilmaston ja ympäristön kannalta on se, miten valtioiden tukipaketit ja julkinen elvytys tullaan hoitamaan. Tässä on valtava mahdollisuus siirtyä hiilineutraaliin kiertotalouteen, jossa luonnon monimuotoisuus lisääntyy tai suuri riski siihen, että taloudellista kasvua tullaan tavoittelemaan hinnalla millä hyvänsä. Sitra on esittänyt 7 kestävää toipumistoimea koronakriisiin.
Haastavan oman henkilökohtaisen arjen keskellä aloitin itse elvytyksen ja oman arjen helpottamisen sillä, että tilasin Vönerin perustamasta Pop-up ravintolasta lounaaksi herkullisen Vöner pastan.
Lue myös tämä: Koronavirus ja sen vaikutus ilmastokriisiin – 8 näkökulmaa
Ensiksi pieni huomautus Leolle :
vai muka aloitit ” elvytyksen ” , entiseen palaamallako ? Valmisruoka ei ole terveellistä kotiinkuljetettunakaan. Pitää löytää kaiken touhun keskellä kotona sopivat hetket valmistaa itse ateriat tuoreista ja terveellisistä aineksista, ja nauttia ne rauhallisissa olosuhteissa hätäilemättä.
Toiseksi :
Epäilykseni paluusta koronaa edeltävään entiseen ovat osoittautuneet aiheellisiksi. Suomessakin yritysmaailma ja finanssipiirit käyttävät nyt virusta hyväkseen kahmiakseen miljardeja valtion avustuksia antamatta mitâän takuita ekologisemmasta toiminnasta. Uuden tyypin julkisten varojen hold-up on siis käynnissä ! Eikä viranomaisia näy mailla halmeilla sen estämiseksi. Päinvastoin nyt hallituksetkin käyttävät ns. virallisia organisaatioita ja virkavaltaa apunaan sen ” lainmukaiseksi ” toteuttamiseksi ! Laskun joutuu kuitenkin joku maksamaan tulevaisuudessa.
Toive ekologisemmasta ja solidaarisemmasta uudenlaisesta maailmasta katoaa sitä mukaa, kun ” vanha maailma ” rynnistää päälle. Jotkut tämän entisenlaisen maailman tukijat asettavat kyseenalaiseksi sen, että koronavirus olisi ekologisesti häiriintyneen talousjärjestelmän seuraus. Nämä entiseen paluun puolestapuhujat unohtavat sen, että muun muassa metsien hävittäminen lisää ihmisten ja villieläinten kontakteja, ikiroudan sulaminen vapauttaa kadonneita mikroobeja ja luonnon monimuotoisuuden vähenemeinen häiritsee bakteerien ja virusten normaalia kiertoa eläinmaailmassa. Jos jatketaan eteenpäin entiseen tapaan, niin uusia vakavia epidemiariskejä on odotettavissa
Suomessakin talouselämän vaikuttajat ja vastuuasemassa olevat poliittiset päättäjät pitävät kiireellisenä talouden eli markkinoiden ja talouskasvun uudelleen käynnistämistä. Heille ei olekaan todellisuudessa ensisijaista oikeudenmukaisempi ja saastumattomampi maailma, vaan tuotannon , työpaikkojen ja sosiaalisen koheesion pelastaminen. Siis kyse on paluusta entiseen. Koronan jälkeinen uusi maailmaa saa jäädä odottamaan parempia aikoja ! Useat ennen koronaviruksen ilmestymistä aiotut ilmastokriisin jarruttamista edistävät vähäiset ekologiset päätöksetkin uhkaavat nekin siirtyä markkinavoimien painostuksen takia.
Virus ei näyttäydykään ekologisen muutoksen eteenpäinviejänä ja nopeuttajana.
Koronaviruksen ainoa hyve on ehkä ollut se, että se on nostanut pintaan ihmisten keskinäisen solidaarisuuden ja kyvyn muuttaa nopeasti käyttäytymistä välittömän kollektiivisen uhan edessä. Tästä voidaan tehdä se johtopäätös, että ihmiskunta voi toimia ekologisen katastrofin estämiseksi, kunhan se vain antaa siihen mahdollisuuden ja keinot. Alkajaisiksi kaikki talouden käynnistämiseen suunnattavat julkiset varat on suunnattava vastuullisiin ekologisiin projekteihin ja konkreettiseen toimintaan, eikä entiseen palaavaan talouteen.
Solidaarista Vappua 2020 !.
Odottamattomalla ja koko ihmiskuntaa uhkaavalla ilmestymisellään koronavirus on saanut aikaan jotakin myönteistäkin jopa ilmastokriisin ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen näkökumasta.
Ranskassa ihmisten ympäristötietoisuus on kehittynyt melkoisesti positiiviseen suuntaan. Ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia planeettamme tilasta ja mahdollisuuksista toimia ympäristöhätätilan pysäyttämiseksi. Varsinkin liikkumisrajoitus on kasvattanut ihmisten huomion suuntaamista luontoa kohtaan. Heillä on herännyt luonnon kaipuu. Monet kaupunkilaiset aikovat muuttaa elintapojaan ja siirtyä asumaan maaseudulle. kyse ei ole tällöin vain elinpaikan vaihdosta vaan elintapojen muutoksesta. Kyselyjen mukaan puolet ranskalaisista ilmoittaa haluavansa elää maalla ja samalla muuttaa kulutustottumuksiaan ja elintapojaan.entistä ekologisemmaksi.
Ympäristöjärjestöjen mukaan koronaviruksesta johtuvat rajoitukset ovat saaneet Ranskassa aikaan sen, että ekologisen liikkumisen ja varsinkin pyöräilyn edistämisessä on edetty 10 vuoden harppauksella ! Ihmiset liikkuvat nyt kaupungeissakin enemmän jalan ja pyörällä. uusia ja käytettyjä polku-ja sähköpyöriä on myyty tavallista enemmän. Samoin pyöräilyn ympärille on perustettu pyöräkorjaamoja ja muuta hyödyllistä liiketoimintaa. Korjaamoilla riittää töitä.
Samoin vaikeuksien ja eristyneisyyden keskellä ihmisten keskeinen solidaarisuus ja yhteistyö on lisääntynyt.
Toisaalta valtiovalta on vihdoin tiedostanut terveydenhuollon puutteet Ranskassa. Terveydenhuollossa toimivat ihmiset ovat jo vuosikausia vaatineet
varsinkin julkisen terveydenhoidon parantamista…turhaan, kunnes vakava koronatilanne on saanut terveysviranomaiset ja hallituksenkin huomaamaan ongelmat ja puuttumaan niihin.
Hallitus lupasi nyt alkajaisiksi sairaaloiden koko henkilökunnalle 500 euron lisän ja kaikille koronaviruspotilaita hoitaville 1500 euron lisän. Samoin hoitajien vaatimia palkankorotuksia ja henkilökunnan lisäämistä on ollut luvassa.
Presidentti Emmanuel Macron ja terveysministeri Olivier Véran aikovat sijoittaa julkiseen terveydenhuoltoon ja lopettaa pitkään jatkuneen julkisen sektorin sairaaloiden köyhtymisen. Ollen silmästä silmään vastatusten valtionpäämiehen ja terveysministerin kanssa näiden sairaalavierailun aikana Pariisissa, terveydenhoitajat vaativat tänään hallitusta lopettamaan sairaaloiden budjettikurin ja tuottavuusvaatimukset ja tekemään sairaalojen palvelusta inhimillisempää ja hoitajien eettisiä käsityksiä vastaavaa.
Toivoa voi siis pientä muutosta parempaan suuntaan, vaikka paluu entiseen ja huonompaan kiehtookin kovasti ainakin ranskalaisia yritysjohtajia ja työnantajajärjestöjä…Niille ei mikään tunnu riittävän, vaikka valtio antaa nyt valtavia yritystukia suurillekin voittoa tuottaville yhtiöille , ja maksaa koronavirusrajoituksista kärsineiden pienten ja keskisuurten yritysten lomautettujen työntekijöiden palkat ! Työnantajien keskusärjestö on jo alkanut vaatia ilmastotoimien vähentämistä yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi …! Ja mitä vielä hölynpölyä onkaan tulossa ? Yritysten vastuullisuudesta ei ainakaan ole puhettakaan ! Tavallisilta kansalaisilta vain vaaditaan vastuullisuutta kronaviruksen leviämisen estämisessä ja ilmastokriisinkin jarruttamisessa. . .
Hienoa Leo, että huomioit Ylen jutussa mainitun Risto Isomäen ajankohtaisen kirjan ” Mitä koronapandemian jälkeen ” ( Into ) !
.
Aiheesta kirjoittaa hyvin myös politiikan toimittaja Kai Hirvasnoro : ” Koronapandemian perimmäinen syy : ihminen vaarantaa elämäntavallaan elämisensä edellytykset ”, KU verkkolehti 15.05.2020.
Artikkelissaan Kai Hirvanoro mainitsee hyvästä syystä mm.antibioottien yleisen käytön kotieläintaloudessa.sekä siihen liittyvän antibioottiresistenssin.
En tiedä mikä on Suomessa terveysviranomaisten eläinlääkäreille antama ohjeistus antibioottien käytön osalta.
Ranskassa antibioottien käyttö eläinten hoidossa on ollut jo usean vuoden ajan tarkasti rajattua ja valvottua nimenomaan antibioottiresistenssin kehittymisen takia. Läänien eläintenpitoa ja eläinlääkärien toimintaa valvovat viranomaiset tekevät tarkastuskäyntejä mm. maatiloille ja sääntöjen rikkomisesta voi saada kovan rangaistuksen. Joitakin antibioottien salakauppatapauksia on tullut ilmi, mutta kovan rangaistuksen uhka on hillinnyt keinottelua.
Lisäksi Ranskan terveysviranomaisten laatimiin eläinlääkäreiden virallisiin deontologia-eli etiikkasääntöihin on kirjattu vaatimus olla käyttämättä antibiootteja muutoin kuin eläimen terveydenhoidon kannalta vältämättömästä syystä. Eläinlääkärit eivät anna nykyään helposti antibiootteja kotieläinten tulehdustenkaan hoitoon, vaan vasta sitten, kun muut hoitokeinot eivät ole auttaneet ja kun eläimen henki on vaarassa. Esimerkiksi ennen sain eläinlääkäriltä ohjeiden kanssa etukäteen antibiootteja kissojeni ja koirieni sairastumisen varalle, koska asun syrjäisessä paikassa enkä voi viedä lemmikkieläimiäni vastaanotolle. Joka kerta eläinlääkäri kuitenkin varmisti tilaisuuden tullen onko minun tarvinnut käyttää antibiootteja ja jos on , niin millaisessa tapauksessa. Nyt niitä ei eläinlääkäri voi enää antaa muutoin kuin välttämättömästä syystä nähtyään ja tutkittuaan itse sairaan eläimen. Tämä henkilökohtainen tutkimusvaatimus pätee myös monien muiden aikaisemmin helposti saatavilla olleiden eläintenhoitoon tarkoitettujen lääkkeiden osalta, paitsi kiireellisissä vakavissa tapauksissa. Nykyinen lääkkeiden käytön varovaisuusmenettely on hankaloittanut eläimistäni huolehtimista loukkaantumis-ja sairaustapauksissa, mutta ymmärrän tietenkin sen tärkeyden. Olenkin sopeutunut tilanteeseen ja ollut oma-aloitteinen ja kekseliäs niin pitkälle kuin mahdollista. Toistaiseksi ollaan selvitty pitkälle ilman antibioottikuureja, niin eläimille kuin itselleni ! Antibioottien käyttö ihmistenkin vaivoihin on nykyään Ranskassa aikaisempaa rajoitettua ja valvottua.