Koronavirus ja sen vaikutus ilmastokriisiin – 8 näkökulmaa

Koronaviruksen myötä päästöt ja kulutus vähenevät. Kriisivalmius paranee ja edessä voi olla iso arvomuutos. Etätyöt lisääntyvät ja monien hyvinvointi voi parantua. Toisaalta sosiaaliset ongelmat kasaantuvat. Maailmanpolitiikassa voi tapahtua isoja liikahduksia. Koronakriisin jälkeen investoinnit puhtaaseen ja ilmastoystävälliseen teknologiaan voivat hidastua juuri ilmastokriisin kannalta ratkaiseviksi vuosiksi.

Alammeko käsitellä myös ilmastokriisiä kriisinä. Vaikka päästöt ja kulutus vähentyvät koronatoimenpiteiden myötä lyhyellä tähtäimellä merkittävästi, on olennaista se, pitävätkö eri maiden ja yritysten ilmastolupaukset myös koronakriisin jälkeen. Miten taloudellista elvytystä tullaan hoitamaan? Kytketäänkö kaikki elvytys selkeästi ympäristötavoitteiden edistämiseen. Haetaanko tulevassa taantumassa kasvua hinnalla millä hyvänsä vai onko ihmiskunta ottamassa merkittävän askeleen kohti hiilineutraalia kiertotaloutta, jossa luonnon monimuotoisuus lisääntyy?

Ohessa pohdintaa siitä, miten koronavirus vaikuttaa ilmastokriisin torjuntaan.

1. Päästöt ja kulutus vähenevät

Lyhyellä tähtäimellä päästöt vähenevät mm matkustamisen sekä kulutuksen ja tuotannon vähenemisen myötä. Ilmanlaatu paranee, luonnonvarojen kulutus, liikennekuolemat ja onnettomuuden vähentyvät. Kehitys ja innovaatiot voivat myös ottaa harppauksia eteenpäin. Kriisin keskellä on hyvä mahdollisuus suurempaan systeemitason siirtymään eli hiilineutraaliin kiertotalouteen, jossa luonnon monimuotoisuus lisääntyy. Pelkästään Kiinassa päästöt vähenivät 100 miljoonaa tonnia ja New Yorkissa liikennemäärät ovat vähentyneet jopa 35 prosenttia.

2. Kriisivalmius paranee

Koronakriisi ei tule olemaan ainoa kriisi. Kun alamme käsittelemään ilmastokriisiä tai sukupuuttoaaltoa ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä kriisinä, on edessä vastaavia toimia, jotka muuttavat vahvasti arjen käytäntöjä. Ehkä koronakriisin jälkeen ihmiset ovat paremmin varautuneita ja valmiita toimenpiteisiin, joita meidän pitää tehdä ympäristökriisin torjumiseksi. Erityisesti koronakriisi osoittaa, että on mahdollista toimia poliittisesti hyvin nopeasti, kun kriisiä todella aletaan käsittelemään kriisinä.

Tämän myötä ihmiset voivat olla entistä paremmin valmiita muuttamaan käyttäytymistä, jos kokevat sen tarpeelliseksi ja hyvin perustelluksi. Ilmastokriisi tulee kestämään paljon pidempään ja meillä on edessä edessä vielä paljon vaikeampia päätöksiä. Toivottavasti myös poliittiset päättäjät saavat tästä rohkeutta toimia vastuullisesti tulevaisuudessakin.

3. Edessä voi olla arvomuutos

Pidemmällä tähtäimellä arvot ja elämäntapa voivat muuttua kestävään suuntaan. Ehkä yhä useampi huomaa, että vähäpäästöinen arki ei ole luopumista vaan jonkun paremman saamista tilalle. Läheltäkin löytyy inspiroivia matkakohteita eikä elämä ole kiinni tavaroihin perustuvassa kuluttamisessa. Parhaimmillaan ihmiset tunnistavat kriisin keskellä niitä asioita, jotka ovat oikeasti tärkeitä. Ihmiset lähentyvät ja solidaarisuus nostaa päätään. Ihmiset ehkä ymmärtävät, että tämän jälkeen on keskeistä turvata tulevien sukupolvien mahdollisuudet.

4. Etäyhteydet paranevat

Etätyöskentely tulee yhä useammalle normaaliksi osaksi arkea. Samalla teknologia kehittyy. Myös työnantajat suhtautuvat tulevaisuudessa entistä hyväksyvämmin etätyön tekemiseen. Monilla aloilla, joilla ennen ei kuviteltu etätyöskentelyn olevan mahdollista, siitä tulee tämän kriisin jälkeen uusi normaali. Joustavuudesta on hyötyä työntekijöille, työnantajille, ympäristölle ja koko yhteiskunnalle. Etätyön myötä matkus- ja toimitilatarve vähenee, joka vähentää pidemmällä tähtäimellä päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta.

5. Investoinnit puhtaaseen teknologiaan vähenevät

Pidemmällä tähtäimellä ongelma voi olla se, että löytyy vähemmän rahaa investoida puhtaaseen teknologiaan. Ilmastokriisin torjumiseksi tarvitaan valtava määrä investointeja. Pahimmillaan käy vielä niin, että akuutin hätätilan mentyä ohi monin paikoin yritetään saada talouskasvua hinnalla millä hyvänsä ilmastosta tai muista arvoista välittämättä. Yritysten kaatuminen ja lisääntyvä työttömyys heikentävät ihmisten elämänlaatua. Tässä tilanteessa on olennaisen tärkeää, että elvytystä suunnataan ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviin aloihin ja toimiin. Olennaista on, miten ja millä kriteereillä kaikki talouteen pumpattava raha tullaan suuntaamaan.

6. Vaikutukset maailmanpolitiikkaan ovat arvaamattomia

Koronakriisin takia rajat menevät kiinni, suurvallat syyttävät toisiaan ja kansallinen itsekkyys ja oman kansan suojeleminen nostavat päätään. Alueelliset kriisit voivat eskaloitua isommiksi konflikteiksi, jos ihmisiltä alkaa loppua perustarpeet. Tuotantoketjut lyhenevät ja tuotanto alueellistuu. Kansainvälinen yhteistyö ja kanssakäyminen voi vähentyä. Tämä ei ole ympäristön kannalta välttämättä hyvä asia. Koronakriisi osoittaa miten haavoittuva maailmantalous on. Kansainvälisistä ilmastoneuvotteluista voi tulla vaikeampia, jos kansallinen itsekkyys ja alueelliset kriisit lisääntyvät.

7. Sosiaaliset ongelmat lisääntyvät

Ihmisten ennenaikaiset kuolemat, pienyrittäjien vaikeudet, lisääntyvä työttömyys ja velkaantuminen aiheuttavat monia pysyviä tai pitkäkestoisia sosiaalisia ongelmia. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien eli esim asunnottomien, maahanmuuttajien ja turvapaikan hakijoiden tilanne vaikeutuu merkittävästi. Solidaarisuutta kaikkein heikko-osaisimmille saattaa olla vähemmän, jos omat voimavarat ovat lopussa. Kansalaisyhteiskunta saa pysyviä vaurioita, kun kansalaistoiminta, vapaaehtoistoiminta ja erilaiset julkiset tempaukset ja mielenilmaukset vähenevät. Tämä kaikki tarkoittaa nopeasti sitä, että ihmisten halukkuus toimia yhteisen hyvän ja ympäristön eteen heikkenee merkittävästi.

8. Hyvinvointi lisääntyy

Toisaalta ihmiset löytävät kriisin keskellä merkityksellistä tekemistä kulutusyhteiskunnan ulkopuolelta. Moni tulee pohtineeksi mikä oikeasti on tärkeää ja merkityksellistä omassa elämässä. Jo nyt ihmiset ovat keksineet mahtavia sosiaalisia innovaatioita uudessa tilanteessa. Prioriteetit menevät uusiksi. Parhaimmillaan myös lähiluonnossa liikkuminen lisääntyy. Tämä vähentää stressiä ja lisää hyvinvointia. Monet viettävät ehkä aikaa enemmän läheistensä tai lastensa kanssa samalla kun kiireen tuntu ja stressi vähenevät.


Kannattaa lukea tähän aiheeseen liittyen myös nämä:

5 ways coronavirus could help humanity survive the ecological crisis

Coronavirus Lockdown May Save More Lives By Preventing Pollution Than By Preventing Infection

Maailma koronakatastrofin jälkeen

Matti Kahra koronaviruksen vaikutuksista

Coronavirus: Air pollution and CO2 fall rapidly as virus spreads

Korona osoittaa kykymme priorisoida

The world is coming together to fight coronavirus. It can do the same for the climate crisis

4 kommenttia artikkeliin ”Koronavirus ja sen vaikutus ilmastokriisiin – 8 näkökulmaa”

  1. Koronavirus on saanut globaalin holtittoman kapitalistisen markkinatalouden natisemaan liitoksissaan.
    lmastokriisi on sen kriisin vakava sisäinen ongelma.
    Kreikan entinen valtiovarainministeri, ekonomisti Yannis Faroufakis ( DiEM25-järjestö) puhuu puolestani kirjoituksessaan ” Koronavirus vei kapitalismin kriisin turbovaihteelle ” ( KU verkkolehti 21.03.2020 ja DiEM25-järjestön sivut )
    Faroufakis arvioi, että v.2008 finanssikriisistä alkanut kapitalismin kriisi on kiihtynyt koronan takia. Fnanssikriisin jälkeen paluuta normaaliin ei ole ollut. Keskuspankit ovat jakaneet rikkaille ihmisille ja yrityksille triljoonia.Tästä on ollut seurauksena eriarvoisuuden kasvu ja siitä johtuvat yhteiskunnalliset levottomuudet.
    Blogin kirjoittaja sanoo : ” Olennaista on, miten ja millä kriteereillä kaikki talouteen pumpattava raha tullaan suuntaamaan.”
    Faroufakiksen mukaan koronan opetus on : julkisen terveydenhuollon tärkeys ja kuinka varoja tulee käyttää monien eikä harvojen eduksi.
    :

  2. Kreikan entisen valtiovarainministerin nimi kirjoitetaan Varoufakis eikä Faroufakis..

  3. Italialainen kirjailija ja ympäristöaktivisti Erri de Luca tarkastelee ihmiselon, ilmastokriisin ja koronaviruksen keskinäistä suhdetta seuraavasti:

    Kysymykseen : tuleeko olemaan koronavirusepidemiaä edeltävää ja sen jälkeistä aikaa ?
    Erri de Luca vastaa, että hänestä tuntuu, että aloitetaan taas alusta ihan kuin ennen, samalla kiihkolla, talouden palvonnalla kasaamisen ollessa ihmiselämän ylimmäisenä näköalana.
    Meille saattaa jäädä silti tunne , että planeetta on nyt saanut hengähdystauon ilmatilan ollessa avoimempi, vesien ollessa puhtaampia ja huimaavan hiljaisuuden vallitessa ympärillämme Saattaa olla tunne pysäyttävästä ympäristön elvytystä tuottavasta ajankohdasta, joka palauttaa uudelleen luonnonvoimille eloa ja väritystä. ( koronaviruksen aiheuttama ) keuhkonkuume, joka tukehduttaa sairaat, on samalla kuva maapallosta, joka tukahtuu ihmisen voimakkaasta levittäytymisestä johtuen. Planeetalle pitää antaa nyt puhdasta ilmaa ja apua.
    Tämä ajanjakso kuvaa hirveällä tavalla meidän välinpitämättömyyttämme ilmastonmuutosta kohtaan. Koronavirus on yksi meidän valtauksemme aiheuttama sivuseuraus. Virus olemme me itse. Opimmeko olemaan rokote itseämme vastaan ?
    Erri de Luca toteaa, että hädän hetkellä ihmiskunta ottaa itsestään irti parhaimman mutta myös pahimman. Hän puhuu parhaimmasta puolesta, solidaarisuudesta, todeten, että se ei ole tässä tilanteessa pelkkää hyvyyttä, vaan se on ihmislajin hengissäsäilymisen ikivanha menetelmä : puolustukseksi. on muodostettava ketju ja tiivistettävä rivejä.
    Nyt on siis jätettävä itsekeskeiset ” jokainen itsensä puolesta ”-. barrikaadit ja tiivistettävä yhteistä rintamaa koronaviruksen ja ilmastokriisin lannistamiseks samanaikaisestii …ihmiskunnan hengissäselviämiseksi… ,

Kommentointi on suljettu.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.