Koronavirus ja sen vaikutus ilmastokriisiin – 8 näkökulmaa

Koronaviruksen myötä päästöt ja kulutus vähenevät. Kriisivalmius paranee ja edessä voi olla iso arvomuutos. Etätyöt lisääntyvät ja monien hyvinvointi voi parantua. Toisaalta sosiaaliset ongelmat kasaantuvat. Maailmanpolitiikassa voi tapahtua isoja liikahduksia. Koronakriisin jälkeen investoinnit puhtaaseen ja ilmastoystävälliseen teknologiaan voivat hidastua juuri ilmastokriisin kannalta ratkaiseviksi vuosiksi.

Alammeko käsitellä myös ilmastokriisiä kriisinä. Vaikka päästöt ja kulutus vähentyvät koronatoimenpiteiden myötä lyhyellä tähtäimellä merkittävästi, on olennaista se, pitävätkö eri maiden ja yritysten ilmastolupaukset myös koronakriisin jälkeen. Miten taloudellista elvytystä tullaan hoitamaan? Kytketäänkö kaikki elvytys selkeästi ympäristötavoitteiden edistämiseen. Haetaanko tulevassa taantumassa kasvua hinnalla millä hyvänsä vai onko ihmiskunta ottamassa merkittävän askeleen kohti hiilineutraalia kiertotaloutta, jossa luonnon monimuotoisuus lisääntyy?

Ohessa pohdintaa siitä, miten koronavirus vaikuttaa ilmastokriisin torjuntaan.

1. Päästöt ja kulutus vähenevät

Lyhyellä tähtäimellä päästöt vähenevät mm matkustamisen sekä kulutuksen ja tuotannon vähenemisen myötä. Ilmanlaatu paranee, luonnonvarojen kulutus, liikennekuolemat ja onnettomuuden vähentyvät. Kehitys ja innovaatiot voivat myös ottaa harppauksia eteenpäin. Kriisin keskellä on hyvä mahdollisuus suurempaan systeemitason siirtymään eli hiilineutraaliin kiertotalouteen, jossa luonnon monimuotoisuus lisääntyy. Pelkästään Kiinassa päästöt vähenivät 100 miljoonaa tonnia ja New Yorkissa liikennemäärät ovat vähentyneet jopa 35 prosenttia.

2. Kriisivalmius paranee

Koronakriisi ei tule olemaan ainoa kriisi. Kun alamme käsittelemään ilmastokriisiä tai sukupuuttoaaltoa ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä kriisinä, on edessä vastaavia toimia, jotka muuttavat vahvasti arjen käytäntöjä. Ehkä koronakriisin jälkeen ihmiset ovat paremmin varautuneita ja valmiita toimenpiteisiin, joita meidän pitää tehdä ympäristökriisin torjumiseksi. Erityisesti koronakriisi osoittaa, että on mahdollista toimia poliittisesti hyvin nopeasti, kun kriisiä todella aletaan käsittelemään kriisinä.

Tämän myötä ihmiset voivat olla entistä paremmin valmiita muuttamaan käyttäytymistä, jos kokevat sen tarpeelliseksi ja hyvin perustelluksi. Ilmastokriisi tulee kestämään paljon pidempään ja meillä on edessä edessä vielä paljon vaikeampia päätöksiä. Toivottavasti myös poliittiset päättäjät saavat tästä rohkeutta toimia vastuullisesti tulevaisuudessakin.

3. Edessä voi olla arvomuutos

Pidemmällä tähtäimellä arvot ja elämäntapa voivat muuttua kestävään suuntaan. Ehkä yhä useampi huomaa, että vähäpäästöinen arki ei ole luopumista vaan jonkun paremman saamista tilalle. Läheltäkin löytyy inspiroivia matkakohteita eikä elämä ole kiinni tavaroihin perustuvassa kuluttamisessa. Parhaimmillaan ihmiset tunnistavat kriisin keskellä niitä asioita, jotka ovat oikeasti tärkeitä. Ihmiset lähentyvät ja solidaarisuus nostaa päätään. Ihmiset ehkä ymmärtävät, että tämän jälkeen on keskeistä turvata tulevien sukupolvien mahdollisuudet.

4. Etäyhteydet paranevat

Etätyöskentely tulee yhä useammalle normaaliksi osaksi arkea. Samalla teknologia kehittyy. Myös työnantajat suhtautuvat tulevaisuudessa entistä hyväksyvämmin etätyön tekemiseen. Monilla aloilla, joilla ennen ei kuviteltu etätyöskentelyn olevan mahdollista, siitä tulee tämän kriisin jälkeen uusi normaali. Joustavuudesta on hyötyä työntekijöille, työnantajille, ympäristölle ja koko yhteiskunnalle. Etätyön myötä matkus- ja toimitilatarve vähenee, joka vähentää pidemmällä tähtäimellä päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta.

5. Investoinnit puhtaaseen teknologiaan vähenevät

Pidemmällä tähtäimellä ongelma voi olla se, että löytyy vähemmän rahaa investoida puhtaaseen teknologiaan. Ilmastokriisin torjumiseksi tarvitaan valtava määrä investointeja. Pahimmillaan käy vielä niin, että akuutin hätätilan mentyä ohi monin paikoin yritetään saada talouskasvua hinnalla millä hyvänsä ilmastosta tai muista arvoista välittämättä. Yritysten kaatuminen ja lisääntyvä työttömyys heikentävät ihmisten elämänlaatua. Tässä tilanteessa on olennaisen tärkeää, että elvytystä suunnataan ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviin aloihin ja toimiin. Olennaista on, miten ja millä kriteereillä kaikki talouteen pumpattava raha tullaan suuntaamaan.

6. Vaikutukset maailmanpolitiikkaan ovat arvaamattomia

Koronakriisin takia rajat menevät kiinni, suurvallat syyttävät toisiaan ja kansallinen itsekkyys ja oman kansan suojeleminen nostavat päätään. Alueelliset kriisit voivat eskaloitua isommiksi konflikteiksi, jos ihmisiltä alkaa loppua perustarpeet. Tuotantoketjut lyhenevät ja tuotanto alueellistuu. Kansainvälinen yhteistyö ja kanssakäyminen voi vähentyä. Tämä ei ole ympäristön kannalta välttämättä hyvä asia. Koronakriisi osoittaa miten haavoittuva maailmantalous on. Kansainvälisistä ilmastoneuvotteluista voi tulla vaikeampia, jos kansallinen itsekkyys ja alueelliset kriisit lisääntyvät.

7. Sosiaaliset ongelmat lisääntyvät

Ihmisten ennenaikaiset kuolemat, pienyrittäjien vaikeudet, lisääntyvä työttömyys ja velkaantuminen aiheuttavat monia pysyviä tai pitkäkestoisia sosiaalisia ongelmia. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien eli esim asunnottomien, maahanmuuttajien ja turvapaikan hakijoiden tilanne vaikeutuu merkittävästi. Solidaarisuutta kaikkein heikko-osaisimmille saattaa olla vähemmän, jos omat voimavarat ovat lopussa. Kansalaisyhteiskunta saa pysyviä vaurioita, kun kansalaistoiminta, vapaaehtoistoiminta ja erilaiset julkiset tempaukset ja mielenilmaukset vähenevät. Tämä kaikki tarkoittaa nopeasti sitä, että ihmisten halukkuus toimia yhteisen hyvän ja ympäristön eteen heikkenee merkittävästi.

8. Hyvinvointi lisääntyy

Toisaalta ihmiset löytävät kriisin keskellä merkityksellistä tekemistä kulutusyhteiskunnan ulkopuolelta. Moni tulee pohtineeksi mikä oikeasti on tärkeää ja merkityksellistä omassa elämässä. Jo nyt ihmiset ovat keksineet mahtavia sosiaalisia innovaatioita uudessa tilanteessa. Prioriteetit menevät uusiksi. Parhaimmillaan myös lähiluonnossa liikkuminen lisääntyy. Tämä vähentää stressiä ja lisää hyvinvointia. Monet viettävät ehkä aikaa enemmän läheistensä tai lastensa kanssa samalla kun kiireen tuntu ja stressi vähenevät.


Kannattaa lukea tähän aiheeseen liittyen myös nämä:

5 ways coronavirus could help humanity survive the ecological crisis

Coronavirus Lockdown May Save More Lives By Preventing Pollution Than By Preventing Infection

Maailma koronakatastrofin jälkeen

Matti Kahra koronaviruksen vaikutuksista

Coronavirus: Air pollution and CO2 fall rapidly as virus spreads

Korona osoittaa kykymme priorisoida

The world is coming together to fight coronavirus. It can do the same for the climate crisis

4 kommenttia artikkeliin ”Koronavirus ja sen vaikutus ilmastokriisiin – 8 näkökulmaa”

  1. Koronavirus on saanut globaalin holtittoman kapitalistisen markkinatalouden natisemaan liitoksissaan.
    lmastokriisi on sen kriisin vakava sisäinen ongelma.
    Kreikan entinen valtiovarainministeri, ekonomisti Yannis Faroufakis ( DiEM25-järjestö) puhuu puolestani kirjoituksessaan ” Koronavirus vei kapitalismin kriisin turbovaihteelle ” ( KU verkkolehti 21.03.2020 ja DiEM25-järjestön sivut )
    Faroufakis arvioi, että v.2008 finanssikriisistä alkanut kapitalismin kriisi on kiihtynyt koronan takia. Fnanssikriisin jälkeen paluuta normaaliin ei ole ollut. Keskuspankit ovat jakaneet rikkaille ihmisille ja yrityksille triljoonia.Tästä on ollut seurauksena eriarvoisuuden kasvu ja siitä johtuvat yhteiskunnalliset levottomuudet.
    Blogin kirjoittaja sanoo : ” Olennaista on, miten ja millä kriteereillä kaikki talouteen pumpattava raha tullaan suuntaamaan.”
    Faroufakiksen mukaan koronan opetus on : julkisen terveydenhuollon tärkeys ja kuinka varoja tulee käyttää monien eikä harvojen eduksi.
    :

  2. Kreikan entisen valtiovarainministerin nimi kirjoitetaan Varoufakis eikä Faroufakis..

  3. Italialainen kirjailija ja ympäristöaktivisti Erri de Luca tarkastelee ihmiselon, ilmastokriisin ja koronaviruksen keskinäistä suhdetta seuraavasti:

    Kysymykseen : tuleeko olemaan koronavirusepidemiaä edeltävää ja sen jälkeistä aikaa ?
    Erri de Luca vastaa, että hänestä tuntuu, että aloitetaan taas alusta ihan kuin ennen, samalla kiihkolla, talouden palvonnalla kasaamisen ollessa ihmiselämän ylimmäisenä näköalana.
    Meille saattaa jäädä silti tunne , että planeetta on nyt saanut hengähdystauon ilmatilan ollessa avoimempi, vesien ollessa puhtaampia ja huimaavan hiljaisuuden vallitessa ympärillämme Saattaa olla tunne pysäyttävästä ympäristön elvytystä tuottavasta ajankohdasta, joka palauttaa uudelleen luonnonvoimille eloa ja väritystä. ( koronaviruksen aiheuttama ) keuhkonkuume, joka tukehduttaa sairaat, on samalla kuva maapallosta, joka tukahtuu ihmisen voimakkaasta levittäytymisestä johtuen. Planeetalle pitää antaa nyt puhdasta ilmaa ja apua.
    Tämä ajanjakso kuvaa hirveällä tavalla meidän välinpitämättömyyttämme ilmastonmuutosta kohtaan. Koronavirus on yksi meidän valtauksemme aiheuttama sivuseuraus. Virus olemme me itse. Opimmeko olemaan rokote itseämme vastaan ?
    Erri de Luca toteaa, että hädän hetkellä ihmiskunta ottaa itsestään irti parhaimman mutta myös pahimman. Hän puhuu parhaimmasta puolesta, solidaarisuudesta, todeten, että se ei ole tässä tilanteessa pelkkää hyvyyttä, vaan se on ihmislajin hengissäsäilymisen ikivanha menetelmä : puolustukseksi. on muodostettava ketju ja tiivistettävä rivejä.
    Nyt on siis jätettävä itsekeskeiset ” jokainen itsensä puolesta ”-. barrikaadit ja tiivistettävä yhteistä rintamaa koronaviruksen ja ilmastokriisin lannistamiseks samanaikaisestii …ihmiskunnan hengissäselviämiseksi… ,

Kommentointi on suljettu.

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin