Mari Holopainen ja Leo Stranius: Osallisuus luo muutosvoimaa

16-vuotias koululainen istuu koululakossa pahvisen kyltin kanssa. Ensin ihmetellään, että voiko koululainen olla poissa opetuksesta ilmaston puolesta. Sitten mukaan liittyy kourallinen muita nuoria, sen jälkeen kymmeniä, ja tuhansia ympäri maailmaa.

Muutos lähtee harvoin virallisen päätöksenteon sisältä. Ihmiset ajavat muutosta ja eduskunnan kaltaiset päätöksentekoinstituutiot siivilöivät radikaalimpia muutosvoimia, poimivat osan ja kun paine on riittävä, toimivat. Vaatii rohkeutta olla ensimmäisten joukossa. Usein muutoksentekijät järjestäytyvät kootakseen voimiaan. Yksi ihminen voi ottaa askeleen, mutta ei valloittaa kuuta yksin. Silti kansalaisvaikuttamistyötä ei aina arvosteta riittävästi.

Osallisuuden vahvistaminen on myös Helsingin tavoitteena. Ensimmäisen kerran helsinkiläiset pääsevät päättämään juuri nyt suoraan, miten kaupungin varoja käytetään. Osallistuvassa budjetoinnissa kaupunki avaa vuosittain noin 4,4 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen. Helsinkiläiset äänestävät annetuista ideoista, ja eniten ääniä saaneet ideat toteutetaan. Tästä kannattaisi ottaa mallia muillakin paikkakunnilla.

Kaupunkilaisten toivoma muutos voi olla pienemmän mittakaavan muutos, kuten kukkien istuttaminen kaupunkiin, pihakirppiksen järjestäminen tai kaupunginosajuhlat. Muutos lähtee pienestä. Ikinä ei tiedä, mistä teosta seuraa lopulta jotain merkittävää. Tästä syystä kannattaa luoda rakenteita, jotka mahdollistavat osallisuutta ja luovat sitä kautta ihmisille merkityksellisyyden kokemusta ja hyvinvointia.

Eduskunnassa osallisuutta on parannettu esimerkiksi kansalaisaloitejärjestelmän avulla. 50 000 nimen kerääminen kansalaisaloitteisiin on suuri urakka vapaaehtoisvoimin. Kansalaisaloitteet ansaitsevat huolellisen käsittelyn eduskunnassa. Seuraavaksi eduskunnassa voisi kokeilla myös osallistavaa budjetointia.

Kuka olisi uskonut, että pahvikylttiä pitävästä nuoresta nousee alle vuodessa kansainvälisen ilmastoliikkeen ja ilmastopolitiikan supertähti Greta Thunberg. Tämä oli mahdollista, koska joku uskalsi toimia ja yhteiskunta oli valmis ottamaan tämän toiminnan vastaan. Varmaa on, että osallisuus vahvistaa demokratiaa.

Mari Holopainen, kaupunginvaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas
Leo Stranius, kansalaisjärjestövaikuttaja ja kaupunginvaltuutettu

Kirjoitus on julkaistu myös Mari Holopaisen blogissa.

10 kommenttia artikkeliin ”Mari Holopainen ja Leo Stranius: Osallisuus luo muutosvoimaa”

  1. Toistaiseksi Greta Thunbergin aloittamalla kansalaisliikehdinnällä ei ole saavutettu Suomessa tai kansainvälisesti mitään todella vaikuttavaa ja konkreettista siitä johtuen, että vastassa on supervoimakas ylikansallinen ultraliberaali markkinatalous periaatteineen ja vaatimuksineen.
    Niin Helsingin kaupungin asioiden hoidossa kuin valtiollisessa politiikassaan Vihreiden puolue on selvästi näiden markkinoiden vapautta ajava puolue.

    Greta Thunbergin individualistista rohkeutta ihailevien ja etenkin Suomen VIHREIDEN resepti ympäristönsuojeluun ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen on ensisijaisesti se, että meidän kaikkien on muututtava moraalisesti hyveellisiksi ihmisiksi.
    Kuitenkin voidaksemme jarruttaa ilmastonmuutosta tehokkaammin , niin yhteiskunnan, talouden ja kaupan rakenteita tulee ehdottomasti muuttaa. Jos jotakin on uskalletta, niin on uskallettava puhua juuri tuosta villinä rehottavasta kapitalismista, sillä juuri se on ensimmäisenä syynä ympäristöongelmiin ja ilmastonmuutokseen. Nykyisenlaista kapitalismia ei saa kauniimmaksi ja puhtaammaksi Vihreiden toteuttamalla ” viherpesulla ” ( greenwashing ).Ja liberaali ” vihreä markkinatalous” on jo käsitteenä melko mahdoton ajatus.

    Ilmastonmuutoksen hillitsemisellä on kiire. Nämä vaalit ovat tietenkin ilmastovaalit. Eikä meillä ole varaa äänestää näissä vaaleissa Vihreitä !

  2. PS.
    Greta Thunberg on oivaltanut sen, että elämän säilyttämiseksi planeetallamme meidän on taisteltava ennenkaikkea rahanvaltaa ja sen tuhotekoja vastaan. Onnistuaksemme tässä kamppailussa meidän on siis tunnistettava ja tunnettava hyvin planeetan suurin vihollinen , ja valitsemiemme vastustamiskeinojen tulee olla sen kykyjen ja mahdollisuuksien yläpuolella ilmastonmuutoksen jarruttamisessakin. Tämä on todella vaikea tehtävä maailmassa, jossa tänä pâivänä pääoma/finanssipiirit päättävät valtioiden politiikan suunnasta, ilmastopolitiikka mukaanlukien.

    Yhdysvaltojen presidentti Franklin D.Roosevelt totesi jo vuonna 1936 :
    ” Järjestäytynyt raha on yhtä vaarallinen hallitsija kuin järjestäytynyt rikollisuus. ”
    Tänä päivänä nämä molemmat tahot ovat kaiken lisäksi lähestyneet vaarallisesti toisiaan ryöstökapitalistien kahmiessa enenevässä määrin taloudellista ja poliittista valtaa käsiinsä. Kapitalismiksi kutsuttu talousjärjestelmä , jossa ei suinkaan vallitse todellinen tasa-arvo ja vapaus , on nykyisellään suuri uhka nimenomaan demokratialle eli kansanvallalle. Tätä Vihreiden kansanedustajaehdokkaat eivät näytä vielä tiedostaneen, vaikka puheissaan pyrkivätkin demokraattisten toimintamuotojen kehittämiseen ja demokratian vahvistamiseen.

  3. Olen siinä samaa mieltä, että vihreiden arvojen ei tule olla puoluesidonnaista vaan kaikkien puolueiden perusta yhteiskunnallisessa ajattelussaan, tai näin otin luvan sanomaasi tulkita itse. Voisitko nyt kuitenkin mainita minkä puoleen vaaliohjelmassa tai minkä tahon ajattelussa nämä arvot otetaan paremmin huomioon kuin vaikkapa Vihreiden? Olisin erittäin kiinnostunut kuulemaan mikäli tällainen taho löytyy.

  4. Pieni Ihminen,
    Kiitos vastauksestasi.
    Niinhän asia on, että ympäristönsuojelussa ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä tärkeimmät arvot ovat nykyään universaaleja. Siksi niiden mielestäni tulisi tulla esiin kaikkien poliittisten puolueiden perusohjelmassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Valitettavasti näin ei ole , vaikka muutkin kuin Vihreät-puolue voisivat ottaa ekologian perustaksi ajattelussaan. Tämä ekologia-ajattelun vaje johtuu lähinnä siitä, että juuri nuo arvot eivät ole sittenkään pohjimmiltaan kaikilla puolueilla samat ja yhteiset. Esimerkiksi juuri tuota em.rahanvaltaa parhaiten Suomessa edustavan ja puolustavan Kokoomuksen ja sen taloudellisen ideologian kannattajien arvomaailma on enimmäkseen päinvastainen kuin vaikkapa vasemmistoajattelua edustavilla puolueilla.

    Suomessa WWF on tehnyt vastikään puolueille kyselyn , josta ilmenee , että Suomessa on vain kaksi puoluetta, jotka ottavat luonnon-ja ympäristönsuojelun ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen vakavissaan , ja jotka pyrkivät poliittisessa toiminnassaan vaikuttamaan ekologista ajattelua edistävästi. WWF on nimennyt nämä kaksi puoluetta : Vihreät ja Vasemmistoliitto.
    Näissä eduskuntavaaleissa ekologisesti suuntautuvan äänestäjän kannattaa tietysti valita näistä kahdesta se puolue , jonka ei vain ekologinen vaan myöskin yleinen yhteiskunnallinen arvoajattelu vastaa parhaiten hänen omia käsityksiään suomalaisen yhteiskunnan muuttamisesta kokonaisuudessaan elinkelpoisemmaksi ja paremmaksi ,eikä vain harvoille, vaan kaikille yhtälailla. Kannattaa tutustua näiden molempien vaaliohjelmaan tarkasti ja seurata vaalitapahtumia , ja valita sitten niistä se mieluinen, ottaen tällä kertaa huomioon lisäksi sen, että ko.puolueet ( toivottavasti !) voivat saada hallitusvastuun harteilleen ja tätä kautta vaikuttaa ekologisen ajattelun etenemiseen ja toteuttamiseen Suomessa. Ja on muistettava, että ekologiaremonttia ei yksikään poliittinen liike voi tehdä yksin ekologiaa rakentavalla rintamalla tarvitaan yhteisymmärrystä ja vaikuttavaa yhteistyötä.

    Mitä tulee omiin mieltymyksiini, niin en ole koskaan äänestänyt missään vaaleissa oikeistoon lukeutuvia puolueita ( keskusta-ja kansallismieliset mukaanlukien ), sillä ne eivät edusta todella ekologista ja oikeudenmukaista arvomaailmaa. EU:n vaaleissa olen aina äänestänyt Vihreitä. Nyt ensimmäistä kertaa mietin minäkin , että äänestänkö vieläkin EU:n vaaleissa Vihreitä vai hieman perusteellisempaa muutosta suunnittelevaa vaihtoehtoa, jotta pääsisimme edes hivenen eteenpäin ekologisten arvojen käytännön toteuttamisessa ainakin Euroopan mitassa.

  5. Onnittelut Mari Holopaiselle eduskuntaan pääsemisestä ! Nyt onkin sitten lupausten pitämisen ja näytön paikka.
    Eduskunta on ennenkaikkea lainsäädäntöinstituutio. Siellä tehdään näin ollen lainsäädäntöä koskevia päätöksiä. Eduskunnan uusi koostumus mahdollistaa ympäristön-ja ilmastonsuojelussa ratkaisevien kysymysten entistä paremman käsittelyn ja niitä koskevan lainsäädännön uudistamisen ajan tasalle. Tosin eduskuntaan valittiin nyt sen ” kaikkivoipan kansan ” toimesta 39 ilmasto-ongelmien kunnollista ratkaisemista hidastavaa kansanedustajaa, joiden konservatiivinen poliittinen puolue ei sitoudu muiden puolueiden ilmastonmuutostavoitteisiin. Näin ollen nopea eteneminen ilmastonmuutoksen hillitsemisessä tulee olemaan hankalaa Suomen nykyisen edustuksellisen demokratian oloissa, mutta hyvällä yhteistyöllä edistykselliset kansanedustajat pääsevät yli tästäkin esteestä.
    Toivotan Mari Holopaiselle tarmoa, kestävyyttä ja rohkeutta uuden tehtävänsä hoitamisessa.

  6. Hallituksella ja väestöä edustavilla kansanedustajilla on suuri vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Asioita on pitkälle tutkittu, ja nyt on jo aika siirtyä yhteistuumin tutkimisesta hutkimiseen, siis sanoista todellisiin tekoihin.

    Yksilönvastuun korostamisesta ja yksilökeskeisyydestä on osattava harpata kollektiivisen toiminnan asettamiseen etusijalle. Tätä käsitystäni tukien , suomalainen tutkija Jylhä on tutkimuksiinsa perustien todennut , että ilmastonmuutoksen vastustuksessa tekokkainta tulosta saadaan aikaan poliittisia ohjauskeinoja käyttämällä. Ratkaisu on siis ennenkaikkea poliittinen niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Nyt tarvitaan voimakkaita poliittisia päätöksiä eteenpäin pääsemiseksi. Ja on muistettava se, että ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen liittyvät kiinteästi toisiinsa. Näin ollen niitä on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena sosiaaliset näkökohdat huomioonottaen. Kansanedustajilla on tässä asiassa painava sana sanottavana. Kansanedustajilla on valta hallussaan. Nyt kansanedustajat siitä vain töihin tekemään päteviä ehdotuksia ja tarjoamaan kestäviä ratkaisuja ! Suomi on saatava korotettua mallimaaksi näissä koko planeettaamme koskevissa kipeissä ja tärkeissä kysymyksissä.

  7. Muutokseen liittyen:
    Ranskan entinen ekologiaministeri ( Vihr.) Nicolat Hulot oli tânään France 2 tv:n haastateltavana. Aiheena oli ilmastonmuutoksen jarruttaminen.
    Nicolas Hulot puhui selvin sanoin suoraa kieltä. Hän totesi , että nykyinen dominoiva taloudellinen järjestelmä on ilmastonmuutoksen perussyynä, ja että se on laitettava kokonaan uusiksi yhteisvoimin. Hän korosti sitä, että pikaisen muutoksen aikaansaamiseksi kansalaisten vaatimuksia on kuunneltava, mutta individualistinen yksilön vastuuta korostava ajattelu on jätettävä sivuun ja toimittava kollektiivisesti.
    Hulot sanoi, että ilmastonmuutoksesta on pätevää tutkimustietoa , ja sen hillitsemisen avaimet ovat käsissä. Nyt on jo kiire toimia käytännössä.
    Nopean muutoksen aikaansaamiseksi siis tarvitaan rohkeita poliittisia päätöksiä.
    Rahan käytöstä hän sanoi, että rahaa maailmalla on, mutta se ei mene siihen mihin sen pitäisi mennä, toisin sanoen ilmastonmuutoksen konkreettisiin jarruttamistoimiin ja eriarvoisuuden poistamiseen koko planeetan mitassa. Raha on suunnattava sinne, missä sitä kiireellisesti tarvitaan, eikä veroparatiiseihin .

    Nicolas Hulot kertoi alustavasti, että ensi viikolla ilmestyy ilmastoraporttia vastaava kansainvälinen järkyttävä raportti luonnon monimuotoisuuden katoamisesta koko maapallolla. Tämä raportti tukee muutoksen tarpeen kiireellisyyttä. Nyt maailmaa muuttamaan oikein tositeolla!
    .

  8. Edellä mainittu biodiversiteettiraportti ilmestyy Pariisissa meneillään olevan kansainvälisen konferenssin tuloksena.

    LUKUVINKKI / Peter Wollebenin kirjoittaman trilogian viimeisin teos ” LUONNON SALAINEN VERKOSTO ” .
    Tekijä haluaa koskettaa ihmisten sydämiä trilogiallaan. Kenestä riippuu luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ? Valtioistako ? Vai meistä jokaisestako ?
    Metsänhoitaja Wollebenin käsityksen mukaan jokainen luontoa rakastava ihminen tekee tarvittavan ilman lakejakin. Luonnon suojeleminen on sydämen asia.Kun sydän on kosketettu, niin kaikki on mahdollista.

    Nyt uuden hallituksen ja eduskunnan on otettava luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen sydämen asiaksi ! Tällöin kaikki on vielä mahdollista. Nyt on aika rakentaa toivon ja tulevaisuuden politiikkaa.

    .

  9. Leo,
    Toivoisin tuon viimeistä edellisen Nicolas Hulotin haastattelusta kertovan kommenttini julkaisemista. Se liittyy kiinteästi nyt julkisuuteen tulleeseen YK:n alaisen IBPES’in Pariisin raporttiin planeettamme biodiversiteetin hälyttävästä tilasta ja pikaisen muutoksen tarpeesta..
    Nicolas Hulot puhui kritisoivaan sävyyn nykyisestä liberaalista markkinayhteiskuntaa vaivaavasta individualismista, jolloin jokainen ajattelee vain oman itsensä etua. Nyt on kyseessä koko ihmiskunnan etu, ja sen takia on toimittava nyt kollektiivisesti koko maailman mitassa. Nyt ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tuotanto-ja kulutustapojemme muuttaminen , jos haluamme säilyttää elämän planeetallamme…

  10. Mitä muuta Pariisissa tapahtuu sillä aikaa kun Suomessa määritellään hallitusohjelmaa ?
    Useiden asianosaisten tavoin Ranskan Vihreät -puolue ( EELV ) on tehnyt kantelun oikeudelle MONSANTOn tekemän glyfosaattia ja sen myyntioikeutta vastustavien henkilöiden ( mm.tutkijoiden, poliitikkojen, toimittajien, yhdistysten jäsenien jne.) ja järjestöjen listaamisen johdosta. Kansalaisten poliittisiin näkemyksiin perustuvien listojen ja tiedostojen tekeminen on Ranskassa laitonta.
    Oikeus on hyväksynyt kantelun ja ryhtyy tutkimaan asiaa.
    Monsanton ostanut BAYER puolestaan väittää, ettei se ole ollut tietoinen kyseisen listan olemassaolosta.
    Tämä Ranskassa julkisuuteen tullut Monsanton tapaus on yksi esimerkki siitä miten suuret kansainvälisesti toimivat yritykset pyrkivät vaikuttamaan mielipiteiden muokkaamiseen ja valtioiden politiikkaan.

Kommentointi on suljettu.

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa