Mari Holopainen ja Leo Stranius: Osallisuus luo muutosvoimaa

16-vuotias koululainen istuu koululakossa pahvisen kyltin kanssa. Ensin ihmetellään, että voiko koululainen olla poissa opetuksesta ilmaston puolesta. Sitten mukaan liittyy kourallinen muita nuoria, sen jälkeen kymmeniä, ja tuhansia ympäri maailmaa.

Muutos lähtee harvoin virallisen päätöksenteon sisältä. Ihmiset ajavat muutosta ja eduskunnan kaltaiset päätöksentekoinstituutiot siivilöivät radikaalimpia muutosvoimia, poimivat osan ja kun paine on riittävä, toimivat. Vaatii rohkeutta olla ensimmäisten joukossa. Usein muutoksentekijät järjestäytyvät kootakseen voimiaan. Yksi ihminen voi ottaa askeleen, mutta ei valloittaa kuuta yksin. Silti kansalaisvaikuttamistyötä ei aina arvosteta riittävästi.

Osallisuuden vahvistaminen on myös Helsingin tavoitteena. Ensimmäisen kerran helsinkiläiset pääsevät päättämään juuri nyt suoraan, miten kaupungin varoja käytetään. Osallistuvassa budjetoinnissa kaupunki avaa vuosittain noin 4,4 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen. Helsinkiläiset äänestävät annetuista ideoista, ja eniten ääniä saaneet ideat toteutetaan. Tästä kannattaisi ottaa mallia muillakin paikkakunnilla.

Kaupunkilaisten toivoma muutos voi olla pienemmän mittakaavan muutos, kuten kukkien istuttaminen kaupunkiin, pihakirppiksen järjestäminen tai kaupunginosajuhlat. Muutos lähtee pienestä. Ikinä ei tiedä, mistä teosta seuraa lopulta jotain merkittävää. Tästä syystä kannattaa luoda rakenteita, jotka mahdollistavat osallisuutta ja luovat sitä kautta ihmisille merkityksellisyyden kokemusta ja hyvinvointia.

Eduskunnassa osallisuutta on parannettu esimerkiksi kansalaisaloitejärjestelmän avulla. 50 000 nimen kerääminen kansalaisaloitteisiin on suuri urakka vapaaehtoisvoimin. Kansalaisaloitteet ansaitsevat huolellisen käsittelyn eduskunnassa. Seuraavaksi eduskunnassa voisi kokeilla myös osallistavaa budjetointia.

Kuka olisi uskonut, että pahvikylttiä pitävästä nuoresta nousee alle vuodessa kansainvälisen ilmastoliikkeen ja ilmastopolitiikan supertähti Greta Thunberg. Tämä oli mahdollista, koska joku uskalsi toimia ja yhteiskunta oli valmis ottamaan tämän toiminnan vastaan. Varmaa on, että osallisuus vahvistaa demokratiaa.

Mari Holopainen, kaupunginvaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas
Leo Stranius, kansalaisjärjestövaikuttaja ja kaupunginvaltuutettu

Kirjoitus on julkaistu myös Mari Holopaisen blogissa.

10 kommenttia artikkeliin ”Mari Holopainen ja Leo Stranius: Osallisuus luo muutosvoimaa”

  1. Toistaiseksi Greta Thunbergin aloittamalla kansalaisliikehdinnällä ei ole saavutettu Suomessa tai kansainvälisesti mitään todella vaikuttavaa ja konkreettista siitä johtuen, että vastassa on supervoimakas ylikansallinen ultraliberaali markkinatalous periaatteineen ja vaatimuksineen.
    Niin Helsingin kaupungin asioiden hoidossa kuin valtiollisessa politiikassaan Vihreiden puolue on selvästi näiden markkinoiden vapautta ajava puolue.

    Greta Thunbergin individualistista rohkeutta ihailevien ja etenkin Suomen VIHREIDEN resepti ympäristönsuojeluun ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen on ensisijaisesti se, että meidän kaikkien on muututtava moraalisesti hyveellisiksi ihmisiksi.
    Kuitenkin voidaksemme jarruttaa ilmastonmuutosta tehokkaammin , niin yhteiskunnan, talouden ja kaupan rakenteita tulee ehdottomasti muuttaa. Jos jotakin on uskalletta, niin on uskallettava puhua juuri tuosta villinä rehottavasta kapitalismista, sillä juuri se on ensimmäisenä syynä ympäristöongelmiin ja ilmastonmuutokseen. Nykyisenlaista kapitalismia ei saa kauniimmaksi ja puhtaammaksi Vihreiden toteuttamalla ” viherpesulla ” ( greenwashing ).Ja liberaali ” vihreä markkinatalous” on jo käsitteenä melko mahdoton ajatus.

    Ilmastonmuutoksen hillitsemisellä on kiire. Nämä vaalit ovat tietenkin ilmastovaalit. Eikä meillä ole varaa äänestää näissä vaaleissa Vihreitä !

  2. PS.
    Greta Thunberg on oivaltanut sen, että elämän säilyttämiseksi planeetallamme meidän on taisteltava ennenkaikkea rahanvaltaa ja sen tuhotekoja vastaan. Onnistuaksemme tässä kamppailussa meidän on siis tunnistettava ja tunnettava hyvin planeetan suurin vihollinen , ja valitsemiemme vastustamiskeinojen tulee olla sen kykyjen ja mahdollisuuksien yläpuolella ilmastonmuutoksen jarruttamisessakin. Tämä on todella vaikea tehtävä maailmassa, jossa tänä pâivänä pääoma/finanssipiirit päättävät valtioiden politiikan suunnasta, ilmastopolitiikka mukaanlukien.

    Yhdysvaltojen presidentti Franklin D.Roosevelt totesi jo vuonna 1936 :
    ” Järjestäytynyt raha on yhtä vaarallinen hallitsija kuin järjestäytynyt rikollisuus. ”
    Tänä päivänä nämä molemmat tahot ovat kaiken lisäksi lähestyneet vaarallisesti toisiaan ryöstökapitalistien kahmiessa enenevässä määrin taloudellista ja poliittista valtaa käsiinsä. Kapitalismiksi kutsuttu talousjärjestelmä , jossa ei suinkaan vallitse todellinen tasa-arvo ja vapaus , on nykyisellään suuri uhka nimenomaan demokratialle eli kansanvallalle. Tätä Vihreiden kansanedustajaehdokkaat eivät näytä vielä tiedostaneen, vaikka puheissaan pyrkivätkin demokraattisten toimintamuotojen kehittämiseen ja demokratian vahvistamiseen.

  3. Olen siinä samaa mieltä, että vihreiden arvojen ei tule olla puoluesidonnaista vaan kaikkien puolueiden perusta yhteiskunnallisessa ajattelussaan, tai näin otin luvan sanomaasi tulkita itse. Voisitko nyt kuitenkin mainita minkä puoleen vaaliohjelmassa tai minkä tahon ajattelussa nämä arvot otetaan paremmin huomioon kuin vaikkapa Vihreiden? Olisin erittäin kiinnostunut kuulemaan mikäli tällainen taho löytyy.

  4. Pieni Ihminen,
    Kiitos vastauksestasi.
    Niinhän asia on, että ympäristönsuojelussa ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä tärkeimmät arvot ovat nykyään universaaleja. Siksi niiden mielestäni tulisi tulla esiin kaikkien poliittisten puolueiden perusohjelmassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Valitettavasti näin ei ole , vaikka muutkin kuin Vihreät-puolue voisivat ottaa ekologian perustaksi ajattelussaan. Tämä ekologia-ajattelun vaje johtuu lähinnä siitä, että juuri nuo arvot eivät ole sittenkään pohjimmiltaan kaikilla puolueilla samat ja yhteiset. Esimerkiksi juuri tuota em.rahanvaltaa parhaiten Suomessa edustavan ja puolustavan Kokoomuksen ja sen taloudellisen ideologian kannattajien arvomaailma on enimmäkseen päinvastainen kuin vaikkapa vasemmistoajattelua edustavilla puolueilla.

    Suomessa WWF on tehnyt vastikään puolueille kyselyn , josta ilmenee , että Suomessa on vain kaksi puoluetta, jotka ottavat luonnon-ja ympäristönsuojelun ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen vakavissaan , ja jotka pyrkivät poliittisessa toiminnassaan vaikuttamaan ekologista ajattelua edistävästi. WWF on nimennyt nämä kaksi puoluetta : Vihreät ja Vasemmistoliitto.
    Näissä eduskuntavaaleissa ekologisesti suuntautuvan äänestäjän kannattaa tietysti valita näistä kahdesta se puolue , jonka ei vain ekologinen vaan myöskin yleinen yhteiskunnallinen arvoajattelu vastaa parhaiten hänen omia käsityksiään suomalaisen yhteiskunnan muuttamisesta kokonaisuudessaan elinkelpoisemmaksi ja paremmaksi ,eikä vain harvoille, vaan kaikille yhtälailla. Kannattaa tutustua näiden molempien vaaliohjelmaan tarkasti ja seurata vaalitapahtumia , ja valita sitten niistä se mieluinen, ottaen tällä kertaa huomioon lisäksi sen, että ko.puolueet ( toivottavasti !) voivat saada hallitusvastuun harteilleen ja tätä kautta vaikuttaa ekologisen ajattelun etenemiseen ja toteuttamiseen Suomessa. Ja on muistettava, että ekologiaremonttia ei yksikään poliittinen liike voi tehdä yksin ekologiaa rakentavalla rintamalla tarvitaan yhteisymmärrystä ja vaikuttavaa yhteistyötä.

    Mitä tulee omiin mieltymyksiini, niin en ole koskaan äänestänyt missään vaaleissa oikeistoon lukeutuvia puolueita ( keskusta-ja kansallismieliset mukaanlukien ), sillä ne eivät edusta todella ekologista ja oikeudenmukaista arvomaailmaa. EU:n vaaleissa olen aina äänestänyt Vihreitä. Nyt ensimmäistä kertaa mietin minäkin , että äänestänkö vieläkin EU:n vaaleissa Vihreitä vai hieman perusteellisempaa muutosta suunnittelevaa vaihtoehtoa, jotta pääsisimme edes hivenen eteenpäin ekologisten arvojen käytännön toteuttamisessa ainakin Euroopan mitassa.

  5. Onnittelut Mari Holopaiselle eduskuntaan pääsemisestä ! Nyt onkin sitten lupausten pitämisen ja näytön paikka.
    Eduskunta on ennenkaikkea lainsäädäntöinstituutio. Siellä tehdään näin ollen lainsäädäntöä koskevia päätöksiä. Eduskunnan uusi koostumus mahdollistaa ympäristön-ja ilmastonsuojelussa ratkaisevien kysymysten entistä paremman käsittelyn ja niitä koskevan lainsäädännön uudistamisen ajan tasalle. Tosin eduskuntaan valittiin nyt sen ” kaikkivoipan kansan ” toimesta 39 ilmasto-ongelmien kunnollista ratkaisemista hidastavaa kansanedustajaa, joiden konservatiivinen poliittinen puolue ei sitoudu muiden puolueiden ilmastonmuutostavoitteisiin. Näin ollen nopea eteneminen ilmastonmuutoksen hillitsemisessä tulee olemaan hankalaa Suomen nykyisen edustuksellisen demokratian oloissa, mutta hyvällä yhteistyöllä edistykselliset kansanedustajat pääsevät yli tästäkin esteestä.
    Toivotan Mari Holopaiselle tarmoa, kestävyyttä ja rohkeutta uuden tehtävänsä hoitamisessa.

  6. Hallituksella ja väestöä edustavilla kansanedustajilla on suuri vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Asioita on pitkälle tutkittu, ja nyt on jo aika siirtyä yhteistuumin tutkimisesta hutkimiseen, siis sanoista todellisiin tekoihin.

    Yksilönvastuun korostamisesta ja yksilökeskeisyydestä on osattava harpata kollektiivisen toiminnan asettamiseen etusijalle. Tätä käsitystäni tukien , suomalainen tutkija Jylhä on tutkimuksiinsa perustien todennut , että ilmastonmuutoksen vastustuksessa tekokkainta tulosta saadaan aikaan poliittisia ohjauskeinoja käyttämällä. Ratkaisu on siis ennenkaikkea poliittinen niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Nyt tarvitaan voimakkaita poliittisia päätöksiä eteenpäin pääsemiseksi. Ja on muistettava se, että ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen liittyvät kiinteästi toisiinsa. Näin ollen niitä on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena sosiaaliset näkökohdat huomioonottaen. Kansanedustajilla on tässä asiassa painava sana sanottavana. Kansanedustajilla on valta hallussaan. Nyt kansanedustajat siitä vain töihin tekemään päteviä ehdotuksia ja tarjoamaan kestäviä ratkaisuja ! Suomi on saatava korotettua mallimaaksi näissä koko planeettaamme koskevissa kipeissä ja tärkeissä kysymyksissä.

  7. Muutokseen liittyen:
    Ranskan entinen ekologiaministeri ( Vihr.) Nicolat Hulot oli tânään France 2 tv:n haastateltavana. Aiheena oli ilmastonmuutoksen jarruttaminen.
    Nicolas Hulot puhui selvin sanoin suoraa kieltä. Hän totesi , että nykyinen dominoiva taloudellinen järjestelmä on ilmastonmuutoksen perussyynä, ja että se on laitettava kokonaan uusiksi yhteisvoimin. Hän korosti sitä, että pikaisen muutoksen aikaansaamiseksi kansalaisten vaatimuksia on kuunneltava, mutta individualistinen yksilön vastuuta korostava ajattelu on jätettävä sivuun ja toimittava kollektiivisesti.
    Hulot sanoi, että ilmastonmuutoksesta on pätevää tutkimustietoa , ja sen hillitsemisen avaimet ovat käsissä. Nyt on jo kiire toimia käytännössä.
    Nopean muutoksen aikaansaamiseksi siis tarvitaan rohkeita poliittisia päätöksiä.
    Rahan käytöstä hän sanoi, että rahaa maailmalla on, mutta se ei mene siihen mihin sen pitäisi mennä, toisin sanoen ilmastonmuutoksen konkreettisiin jarruttamistoimiin ja eriarvoisuuden poistamiseen koko planeetan mitassa. Raha on suunnattava sinne, missä sitä kiireellisesti tarvitaan, eikä veroparatiiseihin .

    Nicolas Hulot kertoi alustavasti, että ensi viikolla ilmestyy ilmastoraporttia vastaava kansainvälinen järkyttävä raportti luonnon monimuotoisuuden katoamisesta koko maapallolla. Tämä raportti tukee muutoksen tarpeen kiireellisyyttä. Nyt maailmaa muuttamaan oikein tositeolla!
    .

  8. Edellä mainittu biodiversiteettiraportti ilmestyy Pariisissa meneillään olevan kansainvälisen konferenssin tuloksena.

    LUKUVINKKI / Peter Wollebenin kirjoittaman trilogian viimeisin teos ” LUONNON SALAINEN VERKOSTO ” .
    Tekijä haluaa koskettaa ihmisten sydämiä trilogiallaan. Kenestä riippuu luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ? Valtioistako ? Vai meistä jokaisestako ?
    Metsänhoitaja Wollebenin käsityksen mukaan jokainen luontoa rakastava ihminen tekee tarvittavan ilman lakejakin. Luonnon suojeleminen on sydämen asia.Kun sydän on kosketettu, niin kaikki on mahdollista.

    Nyt uuden hallituksen ja eduskunnan on otettava luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen sydämen asiaksi ! Tällöin kaikki on vielä mahdollista. Nyt on aika rakentaa toivon ja tulevaisuuden politiikkaa.

    .

  9. Leo,
    Toivoisin tuon viimeistä edellisen Nicolas Hulotin haastattelusta kertovan kommenttini julkaisemista. Se liittyy kiinteästi nyt julkisuuteen tulleeseen YK:n alaisen IBPES’in Pariisin raporttiin planeettamme biodiversiteetin hälyttävästä tilasta ja pikaisen muutoksen tarpeesta..
    Nicolas Hulot puhui kritisoivaan sävyyn nykyisestä liberaalista markkinayhteiskuntaa vaivaavasta individualismista, jolloin jokainen ajattelee vain oman itsensä etua. Nyt on kyseessä koko ihmiskunnan etu, ja sen takia on toimittava nyt kollektiivisesti koko maailman mitassa. Nyt ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tuotanto-ja kulutustapojemme muuttaminen , jos haluamme säilyttää elämän planeetallamme…

  10. Mitä muuta Pariisissa tapahtuu sillä aikaa kun Suomessa määritellään hallitusohjelmaa ?
    Useiden asianosaisten tavoin Ranskan Vihreät -puolue ( EELV ) on tehnyt kantelun oikeudelle MONSANTOn tekemän glyfosaattia ja sen myyntioikeutta vastustavien henkilöiden ( mm.tutkijoiden, poliitikkojen, toimittajien, yhdistysten jäsenien jne.) ja järjestöjen listaamisen johdosta. Kansalaisten poliittisiin näkemyksiin perustuvien listojen ja tiedostojen tekeminen on Ranskassa laitonta.
    Oikeus on hyväksynyt kantelun ja ryhtyy tutkimaan asiaa.
    Monsanton ostanut BAYER puolestaan väittää, ettei se ole ollut tietoinen kyseisen listan olemassaolosta.
    Tämä Ranskassa julkisuuteen tullut Monsanton tapaus on yksi esimerkki siitä miten suuret kansainvälisesti toimivat yritykset pyrkivät vaikuttamaan mielipiteiden muokkaamiseen ja valtioiden politiikkaan.

Kommentointi on suljettu.

Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Seuraa minua Instagramissa