Mari Holopainen ja Leo Stranius: Osallisuus luo muutosvoimaa

16-vuotias koululainen istuu koululakossa pahvisen kyltin kanssa. Ensin ihmetellään, että voiko koululainen olla poissa opetuksesta ilmaston puolesta. Sitten mukaan liittyy kourallinen muita nuoria, sen jälkeen kymmeniä, ja tuhansia ympäri maailmaa.

Muutos lähtee harvoin virallisen päätöksenteon sisältä. Ihmiset ajavat muutosta ja eduskunnan kaltaiset päätöksentekoinstituutiot siivilöivät radikaalimpia muutosvoimia, poimivat osan ja kun paine on riittävä, toimivat. Vaatii rohkeutta olla ensimmäisten joukossa. Usein muutoksentekijät järjestäytyvät kootakseen voimiaan. Yksi ihminen voi ottaa askeleen, mutta ei valloittaa kuuta yksin. Silti kansalaisvaikuttamistyötä ei aina arvosteta riittävästi.

Osallisuuden vahvistaminen on myös Helsingin tavoitteena. Ensimmäisen kerran helsinkiläiset pääsevät päättämään juuri nyt suoraan, miten kaupungin varoja käytetään. Osallistuvassa budjetoinnissa kaupunki avaa vuosittain noin 4,4 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen. Helsinkiläiset äänestävät annetuista ideoista, ja eniten ääniä saaneet ideat toteutetaan. Tästä kannattaisi ottaa mallia muillakin paikkakunnilla.

Kaupunkilaisten toivoma muutos voi olla pienemmän mittakaavan muutos, kuten kukkien istuttaminen kaupunkiin, pihakirppiksen järjestäminen tai kaupunginosajuhlat. Muutos lähtee pienestä. Ikinä ei tiedä, mistä teosta seuraa lopulta jotain merkittävää. Tästä syystä kannattaa luoda rakenteita, jotka mahdollistavat osallisuutta ja luovat sitä kautta ihmisille merkityksellisyyden kokemusta ja hyvinvointia.

Eduskunnassa osallisuutta on parannettu esimerkiksi kansalaisaloitejärjestelmän avulla. 50 000 nimen kerääminen kansalaisaloitteisiin on suuri urakka vapaaehtoisvoimin. Kansalaisaloitteet ansaitsevat huolellisen käsittelyn eduskunnassa. Seuraavaksi eduskunnassa voisi kokeilla myös osallistavaa budjetointia.

Kuka olisi uskonut, että pahvikylttiä pitävästä nuoresta nousee alle vuodessa kansainvälisen ilmastoliikkeen ja ilmastopolitiikan supertähti Greta Thunberg. Tämä oli mahdollista, koska joku uskalsi toimia ja yhteiskunta oli valmis ottamaan tämän toiminnan vastaan. Varmaa on, että osallisuus vahvistaa demokratiaa.

Mari Holopainen, kaupunginvaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas
Leo Stranius, kansalaisjärjestövaikuttaja ja kaupunginvaltuutettu

Kirjoitus on julkaistu myös Mari Holopaisen blogissa.

10 kommenttia artikkeliin ”Mari Holopainen ja Leo Stranius: Osallisuus luo muutosvoimaa”

  1. Toistaiseksi Greta Thunbergin aloittamalla kansalaisliikehdinnällä ei ole saavutettu Suomessa tai kansainvälisesti mitään todella vaikuttavaa ja konkreettista siitä johtuen, että vastassa on supervoimakas ylikansallinen ultraliberaali markkinatalous periaatteineen ja vaatimuksineen.
    Niin Helsingin kaupungin asioiden hoidossa kuin valtiollisessa politiikassaan Vihreiden puolue on selvästi näiden markkinoiden vapautta ajava puolue.

    Greta Thunbergin individualistista rohkeutta ihailevien ja etenkin Suomen VIHREIDEN resepti ympäristönsuojeluun ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen on ensisijaisesti se, että meidän kaikkien on muututtava moraalisesti hyveellisiksi ihmisiksi.
    Kuitenkin voidaksemme jarruttaa ilmastonmuutosta tehokkaammin , niin yhteiskunnan, talouden ja kaupan rakenteita tulee ehdottomasti muuttaa. Jos jotakin on uskalletta, niin on uskallettava puhua juuri tuosta villinä rehottavasta kapitalismista, sillä juuri se on ensimmäisenä syynä ympäristöongelmiin ja ilmastonmuutokseen. Nykyisenlaista kapitalismia ei saa kauniimmaksi ja puhtaammaksi Vihreiden toteuttamalla ” viherpesulla ” ( greenwashing ).Ja liberaali ” vihreä markkinatalous” on jo käsitteenä melko mahdoton ajatus.

    Ilmastonmuutoksen hillitsemisellä on kiire. Nämä vaalit ovat tietenkin ilmastovaalit. Eikä meillä ole varaa äänestää näissä vaaleissa Vihreitä !

  2. PS.
    Greta Thunberg on oivaltanut sen, että elämän säilyttämiseksi planeetallamme meidän on taisteltava ennenkaikkea rahanvaltaa ja sen tuhotekoja vastaan. Onnistuaksemme tässä kamppailussa meidän on siis tunnistettava ja tunnettava hyvin planeetan suurin vihollinen , ja valitsemiemme vastustamiskeinojen tulee olla sen kykyjen ja mahdollisuuksien yläpuolella ilmastonmuutoksen jarruttamisessakin. Tämä on todella vaikea tehtävä maailmassa, jossa tänä pâivänä pääoma/finanssipiirit päättävät valtioiden politiikan suunnasta, ilmastopolitiikka mukaanlukien.

    Yhdysvaltojen presidentti Franklin D.Roosevelt totesi jo vuonna 1936 :
    ” Järjestäytynyt raha on yhtä vaarallinen hallitsija kuin järjestäytynyt rikollisuus. ”
    Tänä päivänä nämä molemmat tahot ovat kaiken lisäksi lähestyneet vaarallisesti toisiaan ryöstökapitalistien kahmiessa enenevässä määrin taloudellista ja poliittista valtaa käsiinsä. Kapitalismiksi kutsuttu talousjärjestelmä , jossa ei suinkaan vallitse todellinen tasa-arvo ja vapaus , on nykyisellään suuri uhka nimenomaan demokratialle eli kansanvallalle. Tätä Vihreiden kansanedustajaehdokkaat eivät näytä vielä tiedostaneen, vaikka puheissaan pyrkivätkin demokraattisten toimintamuotojen kehittämiseen ja demokratian vahvistamiseen.

  3. Olen siinä samaa mieltä, että vihreiden arvojen ei tule olla puoluesidonnaista vaan kaikkien puolueiden perusta yhteiskunnallisessa ajattelussaan, tai näin otin luvan sanomaasi tulkita itse. Voisitko nyt kuitenkin mainita minkä puoleen vaaliohjelmassa tai minkä tahon ajattelussa nämä arvot otetaan paremmin huomioon kuin vaikkapa Vihreiden? Olisin erittäin kiinnostunut kuulemaan mikäli tällainen taho löytyy.

  4. Pieni Ihminen,
    Kiitos vastauksestasi.
    Niinhän asia on, että ympäristönsuojelussa ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä tärkeimmät arvot ovat nykyään universaaleja. Siksi niiden mielestäni tulisi tulla esiin kaikkien poliittisten puolueiden perusohjelmassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Valitettavasti näin ei ole , vaikka muutkin kuin Vihreät-puolue voisivat ottaa ekologian perustaksi ajattelussaan. Tämä ekologia-ajattelun vaje johtuu lähinnä siitä, että juuri nuo arvot eivät ole sittenkään pohjimmiltaan kaikilla puolueilla samat ja yhteiset. Esimerkiksi juuri tuota em.rahanvaltaa parhaiten Suomessa edustavan ja puolustavan Kokoomuksen ja sen taloudellisen ideologian kannattajien arvomaailma on enimmäkseen päinvastainen kuin vaikkapa vasemmistoajattelua edustavilla puolueilla.

    Suomessa WWF on tehnyt vastikään puolueille kyselyn , josta ilmenee , että Suomessa on vain kaksi puoluetta, jotka ottavat luonnon-ja ympäristönsuojelun ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen vakavissaan , ja jotka pyrkivät poliittisessa toiminnassaan vaikuttamaan ekologista ajattelua edistävästi. WWF on nimennyt nämä kaksi puoluetta : Vihreät ja Vasemmistoliitto.
    Näissä eduskuntavaaleissa ekologisesti suuntautuvan äänestäjän kannattaa tietysti valita näistä kahdesta se puolue , jonka ei vain ekologinen vaan myöskin yleinen yhteiskunnallinen arvoajattelu vastaa parhaiten hänen omia käsityksiään suomalaisen yhteiskunnan muuttamisesta kokonaisuudessaan elinkelpoisemmaksi ja paremmaksi ,eikä vain harvoille, vaan kaikille yhtälailla. Kannattaa tutustua näiden molempien vaaliohjelmaan tarkasti ja seurata vaalitapahtumia , ja valita sitten niistä se mieluinen, ottaen tällä kertaa huomioon lisäksi sen, että ko.puolueet ( toivottavasti !) voivat saada hallitusvastuun harteilleen ja tätä kautta vaikuttaa ekologisen ajattelun etenemiseen ja toteuttamiseen Suomessa. Ja on muistettava, että ekologiaremonttia ei yksikään poliittinen liike voi tehdä yksin ekologiaa rakentavalla rintamalla tarvitaan yhteisymmärrystä ja vaikuttavaa yhteistyötä.

    Mitä tulee omiin mieltymyksiini, niin en ole koskaan äänestänyt missään vaaleissa oikeistoon lukeutuvia puolueita ( keskusta-ja kansallismieliset mukaanlukien ), sillä ne eivät edusta todella ekologista ja oikeudenmukaista arvomaailmaa. EU:n vaaleissa olen aina äänestänyt Vihreitä. Nyt ensimmäistä kertaa mietin minäkin , että äänestänkö vieläkin EU:n vaaleissa Vihreitä vai hieman perusteellisempaa muutosta suunnittelevaa vaihtoehtoa, jotta pääsisimme edes hivenen eteenpäin ekologisten arvojen käytännön toteuttamisessa ainakin Euroopan mitassa.

  5. Onnittelut Mari Holopaiselle eduskuntaan pääsemisestä ! Nyt onkin sitten lupausten pitämisen ja näytön paikka.
    Eduskunta on ennenkaikkea lainsäädäntöinstituutio. Siellä tehdään näin ollen lainsäädäntöä koskevia päätöksiä. Eduskunnan uusi koostumus mahdollistaa ympäristön-ja ilmastonsuojelussa ratkaisevien kysymysten entistä paremman käsittelyn ja niitä koskevan lainsäädännön uudistamisen ajan tasalle. Tosin eduskuntaan valittiin nyt sen ” kaikkivoipan kansan ” toimesta 39 ilmasto-ongelmien kunnollista ratkaisemista hidastavaa kansanedustajaa, joiden konservatiivinen poliittinen puolue ei sitoudu muiden puolueiden ilmastonmuutostavoitteisiin. Näin ollen nopea eteneminen ilmastonmuutoksen hillitsemisessä tulee olemaan hankalaa Suomen nykyisen edustuksellisen demokratian oloissa, mutta hyvällä yhteistyöllä edistykselliset kansanedustajat pääsevät yli tästäkin esteestä.
    Toivotan Mari Holopaiselle tarmoa, kestävyyttä ja rohkeutta uuden tehtävänsä hoitamisessa.

  6. Hallituksella ja väestöä edustavilla kansanedustajilla on suuri vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Asioita on pitkälle tutkittu, ja nyt on jo aika siirtyä yhteistuumin tutkimisesta hutkimiseen, siis sanoista todellisiin tekoihin.

    Yksilönvastuun korostamisesta ja yksilökeskeisyydestä on osattava harpata kollektiivisen toiminnan asettamiseen etusijalle. Tätä käsitystäni tukien , suomalainen tutkija Jylhä on tutkimuksiinsa perustien todennut , että ilmastonmuutoksen vastustuksessa tekokkainta tulosta saadaan aikaan poliittisia ohjauskeinoja käyttämällä. Ratkaisu on siis ennenkaikkea poliittinen niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Nyt tarvitaan voimakkaita poliittisia päätöksiä eteenpäin pääsemiseksi. Ja on muistettava se, että ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen liittyvät kiinteästi toisiinsa. Näin ollen niitä on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena sosiaaliset näkökohdat huomioonottaen. Kansanedustajilla on tässä asiassa painava sana sanottavana. Kansanedustajilla on valta hallussaan. Nyt kansanedustajat siitä vain töihin tekemään päteviä ehdotuksia ja tarjoamaan kestäviä ratkaisuja ! Suomi on saatava korotettua mallimaaksi näissä koko planeettaamme koskevissa kipeissä ja tärkeissä kysymyksissä.

  7. Muutokseen liittyen:
    Ranskan entinen ekologiaministeri ( Vihr.) Nicolat Hulot oli tânään France 2 tv:n haastateltavana. Aiheena oli ilmastonmuutoksen jarruttaminen.
    Nicolas Hulot puhui selvin sanoin suoraa kieltä. Hän totesi , että nykyinen dominoiva taloudellinen järjestelmä on ilmastonmuutoksen perussyynä, ja että se on laitettava kokonaan uusiksi yhteisvoimin. Hän korosti sitä, että pikaisen muutoksen aikaansaamiseksi kansalaisten vaatimuksia on kuunneltava, mutta individualistinen yksilön vastuuta korostava ajattelu on jätettävä sivuun ja toimittava kollektiivisesti.
    Hulot sanoi, että ilmastonmuutoksesta on pätevää tutkimustietoa , ja sen hillitsemisen avaimet ovat käsissä. Nyt on jo kiire toimia käytännössä.
    Nopean muutoksen aikaansaamiseksi siis tarvitaan rohkeita poliittisia päätöksiä.
    Rahan käytöstä hän sanoi, että rahaa maailmalla on, mutta se ei mene siihen mihin sen pitäisi mennä, toisin sanoen ilmastonmuutoksen konkreettisiin jarruttamistoimiin ja eriarvoisuuden poistamiseen koko planeetan mitassa. Raha on suunnattava sinne, missä sitä kiireellisesti tarvitaan, eikä veroparatiiseihin .

    Nicolas Hulot kertoi alustavasti, että ensi viikolla ilmestyy ilmastoraporttia vastaava kansainvälinen järkyttävä raportti luonnon monimuotoisuuden katoamisesta koko maapallolla. Tämä raportti tukee muutoksen tarpeen kiireellisyyttä. Nyt maailmaa muuttamaan oikein tositeolla!
    .

  8. Edellä mainittu biodiversiteettiraportti ilmestyy Pariisissa meneillään olevan kansainvälisen konferenssin tuloksena.

    LUKUVINKKI / Peter Wollebenin kirjoittaman trilogian viimeisin teos ” LUONNON SALAINEN VERKOSTO ” .
    Tekijä haluaa koskettaa ihmisten sydämiä trilogiallaan. Kenestä riippuu luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ? Valtioistako ? Vai meistä jokaisestako ?
    Metsänhoitaja Wollebenin käsityksen mukaan jokainen luontoa rakastava ihminen tekee tarvittavan ilman lakejakin. Luonnon suojeleminen on sydämen asia.Kun sydän on kosketettu, niin kaikki on mahdollista.

    Nyt uuden hallituksen ja eduskunnan on otettava luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen sydämen asiaksi ! Tällöin kaikki on vielä mahdollista. Nyt on aika rakentaa toivon ja tulevaisuuden politiikkaa.

    .

  9. Leo,
    Toivoisin tuon viimeistä edellisen Nicolas Hulotin haastattelusta kertovan kommenttini julkaisemista. Se liittyy kiinteästi nyt julkisuuteen tulleeseen YK:n alaisen IBPES’in Pariisin raporttiin planeettamme biodiversiteetin hälyttävästä tilasta ja pikaisen muutoksen tarpeesta..
    Nicolas Hulot puhui kritisoivaan sävyyn nykyisestä liberaalista markkinayhteiskuntaa vaivaavasta individualismista, jolloin jokainen ajattelee vain oman itsensä etua. Nyt on kyseessä koko ihmiskunnan etu, ja sen takia on toimittava nyt kollektiivisesti koko maailman mitassa. Nyt ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tuotanto-ja kulutustapojemme muuttaminen , jos haluamme säilyttää elämän planeetallamme…

  10. Mitä muuta Pariisissa tapahtuu sillä aikaa kun Suomessa määritellään hallitusohjelmaa ?
    Useiden asianosaisten tavoin Ranskan Vihreät -puolue ( EELV ) on tehnyt kantelun oikeudelle MONSANTOn tekemän glyfosaattia ja sen myyntioikeutta vastustavien henkilöiden ( mm.tutkijoiden, poliitikkojen, toimittajien, yhdistysten jäsenien jne.) ja järjestöjen listaamisen johdosta. Kansalaisten poliittisiin näkemyksiin perustuvien listojen ja tiedostojen tekeminen on Ranskassa laitonta.
    Oikeus on hyväksynyt kantelun ja ryhtyy tutkimaan asiaa.
    Monsanton ostanut BAYER puolestaan väittää, ettei se ole ollut tietoinen kyseisen listan olemassaolosta.
    Tämä Ranskassa julkisuuteen tullut Monsanton tapaus on yksi esimerkki siitä miten suuret kansainvälisesti toimivat yritykset pyrkivät vaikuttamaan mielipiteiden muokkaamiseen ja valtioiden politiikkaan.

Kommentointi on suljettu.

Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!