Eduskuntavaaleihin on aikaa alle kaksi kuukautta. Puolueet ja ehdokkaat tekevät jo intensiivisesti vaalikampanjaa. Suurimmaksi osaksi vapaaehtoisvoimin. Suomessa kaikki puolueet pitävät avointa ja toimivaa kansalaisyhteiskuntaa yhtenä demokratian perusedellytyksenä. Hyvä näin.
Suomalaisista noin puolet on tehnyt vapaaehtoistyötä viimeisen vuoden aikana ja 42 prosenttia viimeisen neljän viikon aikana. Keskimäärin vapaaehtoistyötä tehdään noin 15 tuntia kuukaudessa. Naiset ja nuoret tekevät eniten tuntimääräisesti. Ikäihmisten ja miesten tekemä vapaaehtoistyön määrä on vähentynyt verrattuna vuoteen 2015. Tämä käy ilmi Kansalaisareenan, Kirkkohallituksen ja Opintokeskus Siviksen keväällä 2018 Taloustutkimuksella teettämästä selvityksessä, jossa haastateltiin kotikäynnein 1000:tta yli 15-vuotiasta suomalaista.
Vapaaehtoistoiminta on tärkeää, koska se lisää ihmisten ja koko yhteiskunnan hyvinvointia ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kasvattaa keskinäistä luottamusta. Voidaan myös laskea, että vapaaehtoistoiminnan arvo taloudellisesti on Suomessa noin 2,5 miljardia euroa.
Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomen tilanne on hyvä. Vain neljä prosenttia maailman ihmisistä asuu maissa, joissa kansalaisyhteiskunnan tilan katsotaan olevan avoin. Suomi on yksi näistä maista. (Civicus 2017). Tämä ei tarkoita sitä, etteikö täälläkin olisi uhkakuvia. Kansalaisjärjestöjen rahoitukselle asetetaan jatkuvasti uusia vaatimuksia. Rahoitus on hankeperustaista, jossa rahoittaja määrittelee toiminnan. Hyvinvointiyhteiskunnan palvelut uhataan ulkoistaa kolmannelle sektorille. Kokoontumislakia muuttamalla jotkut tahot haluavat kaventaa kansalaisten perusoikeuksia. Tämä kaikki uhkaa kansalaisyhteiskunnan autonomisuutta.
Kun vaaleja tehdään vapaaehtoisvoimin, olisi tulevissa vaaleissa tärkeää keskustella siitä, mihin suuntaan suomalaista kansalaisyhteiskuntaa ja vapaaehtoistoiminnan kenttää halutaan kehittää.
Kansalaisareenassa on tunnistettu monia vapaaehtoistoimintaan vaikuttavia isoja kehityskulkuja. Näitä ovat esimerkiksi merkityksellisyyden kaipuu ja sen etsintä, väestöryhmien välinen eriarvoistuminen, demokratian muutos ja osallistumistapojen monipuolistuminen, väestörakenteen muutos, monikulttuurisuus ja kaupungistuminen, ilmastonmuutoksen, luonnonvarojen käytön ja ympäristökysymysten tuomat haasteet, talouden, elinkeinoelämän ja työn muutos sekä teknologinen kehitys ja digitalisaatio.
Tulevaisuuden vapaaehtoistoiminnassa rajapinnat yksityisen, julkisen, kolmannen ja neljännen sektorin välillä hämärtyvät. Kunnissa ja julkisella sektorilla tehdään yhä enemmän vapaaehtoistyötä. Yritykset toteuttavat yhteiskuntavastuuta esimerkiksi antamalla työntekijöiden tehdä työajalla vapaaehtoistoimintaa ja hankkia näin uutta osaamista ja merkitystä työhönsä. Toisaalta myös yrityksissä halutaan tehdä vapaaehtoistyötä. Tästä esimerkkinä, vaikka festivaali- ja tapahtumavapaaehtoisuus. Yhteistyötä voidaan tehdä laajalla rintamalla ja yllättävillä kokoonpanoilla. Pop up -toiminta on pop ja ihmisten itseorganisoituminen muuttaa monia perinteisiä toimintatapoja. Yhä suurempi osa tehdystä vapaaehtoistyötä on jo nyt lyhytaikaista, järjestöihin tai organisaatioihin sitoutumatonta tai pelkästään verkossa tapahtuvaa.
Kansalaistoiminnassa ihmiset kiinnittyvät enemmän merkityksiin ja ilmiöihin kuin organisaatioihin. Toimintaa leimaa hetkellisyys, epämuodolliset verkostot ja ihmisten itseorganisoituminen. Perinteisten suunnittelu- ja organisointimenetelmien rinnalle on tullut näin kokeileva ja ketterä kehittäminen.
Kansalaisareena esittää tulevaan hallitusohjelmaan seuraavia kirjauksia:
– Päivitetään demokratiapoliittinen selonteko tavoitteena edistää vapaaehtoistoimintaa
– Sisällytetään vapaaehtoistyö työttömyysturvan aktiivimalliin
– Lisätään vapaaehtoistoiminnassa hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustaminen koulutuksessa
Lisäksi Kansalaisareena pitää tärkeänä, että vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja turvataan järjestöjen toiminnan autonomisuus. Myös vapaaehtoistoimintaan liittyviä verotuskäytänteitä tulisi sujuvoittaa ja yhdenmukaistaa. Kansalaisareenan mielestä vapaaehtoisuuden verovapauden tulisi koskea kaikkea vapaaehtoistoimintaa. Lisäksi kansalaisjärjestöjen elinvoimaa tulisi tukea uudistamalla avustusjärjestelmä ja keventämällä tarpeetonta sääntelyä.
Kansalaisareena ja Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä järjestävät keskiviikkona 27.2. klo 14–15.30 Eduskunnan Kansalaisinfossa tilaisuuden otsikolla ”Arvorulettia goes eduskunta #2: Vaikuttamista vapaaehtoistoimintaan”. Tilaisuudessa kysytään eduskuntaryhmien kansanedustajilta: Miten vapaaehtoistyö näkyy tulevissa vaaleissa ja hallitusohjelmassa? Päivitetäänkö demokratiapoliittinen selonteko tavoitteena edistää vapaaehtoistoimintaa? Sisällytetäänkö vapaaehtoistyö työttömyysturvan aktiivimalliin? Lisätäänkö vapaaehtoistoiminnassa hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustaminen koulutuksessa?
Tervetuloa mukaan!
Leo Stranius
Kansalaisareenan toiminnanjohtaja
Kirjoitus on julkaistu alunperin 25.2.2019 Kansalaisareenan VerkkoAreenassa.
Suomen nykyinen suunta on hyvin vaarallinen nimenomaan demokratian ja ihmisoikeuksien kannalta katsottuna. Suomen ultraliberaalia yhteiskuntaa uhkaa eniten nykyään selvä palaaminen kauas ajassa taaksepäin : huutolais-ja orjayhteiskuntaan. Tällä menolla itse demokratia ( ts.kansanvalta ) on vaarassa heiketä entisestään ja kadota kokonaan.
Nimittäin tänä päivänä siellä niin ”avoimessa demokraattisessa yhteiskunnassa ” teetetään valtava määrä palkattoman ” vapaaehtoistyön ”-verukenimellä kulkevaa ihan oikeata työtä. Palkatonta työtä eivät teetä vain kansalaisjärjestöt, vaan sitä teettävät paljon jo varsinkin työttömiä koskettavat valtiolliset instituutiot. Näin tästä suuntauksesta on tullut valtion kunnollista toimintaa estävä rasite. Tällainen ( piiloteltu) ihmisten hyväksikäyttö ei ole nykyaikaisen oikeustajun mukaista, eikä siltä pohjalta voida mitenkään luoda oikeudenmukaista ja tasa-arvoista yhteiskuntaa. Kaikin puolin hyvin toimiva demokraattinen yhteiskunta ei voi perustua lisääntyvästi tapahtuvalle vapaaehtois-yms.ilmaistyön teettämiselle.
Oletkohan Leo valinnut ihan väärän poliittisen tien nostaessasi vapaaehtois-ja ilmaistyön noin korkealle kunniaestraadille ? Katselet näitä asioita niiden vierestä
tonkimatta esiin niitä perussyitä, joiden takia kansalaisjärjestöt ovat olemassa ja miksi nekin teettävät ilmaistyötä !Ja tietenkin syihin puuttumatta. Kansalaisjärjestöjen luonne on muuttunut sekin yhä ultraliberaalimmaksi käyneessä Suomessa. Sinun kannattaisi tonkia syvemmältä niitä syitä, jotka johtavat ilmaistyön teettämiseen Suomessa. Kuitenkin ilmeisesti hyväosaisuutesi peittää selvänäköisyyden tässäkin asiassa.
Vapaaehtoistyöllä ja hyväntekeväisyydellä ei maailmaa muuteta paremmaksi. Siihen tarvitaan jämerämpiä ongelmien perussyihin puuttuvia tekoja.
Hyvä Leo Stranius, olet on eräs arvostetuimmista kansalaisaktivisteista ja ajattelijoista tässä maassa, ketä voin ajatella. Kaikkea hyvää toimiisi ja tehtäviisi! Esimerkkiäsi yrittäen seurata kohti onnellisempaa, kohtuullisempaa ja kaikin tavoin kestävämpää tulevaisuutta!
Vai että oikein ajattelija …? ” Suurelle ajattelijalle ” ( ? ) vielä blogin aiheeseen liittyvä kommentti :
Nyt on Suomessa kovasti muotia ( muualta sinne rantautunut ) vapaaehtoistyön välttämättömyyden korostaminen ja hyväntekeväisyyden ihannoiminen kaikessa kirjavuudessaan. Niistäkin on tehty markkinatavaraa Näihin aiheisiin suhtaudutaan kovin pinnallisesti..Vapaaehtoistyön ja hyväntekeväisyyden tarpeisiin johtaneita varsinaisia perusyitä ei paljonkaan etsitä, eikä niiden poistamista edes ajatella. Siihen miksi hyvin pintapuolista asioiden käsittelyä jatketaan on olemassa omat syynsä, jotka nekin juontuvat Suomen tämänhetkisistä yhteiskunnallis-poliittisista olosuhteista..
Hyvänä esimerkkinä siitä, miten ilmaistyötä ja muuta hyväntekeväisyyden peitekaavun alla tapahtuvaa talous-poliittisten vaikuttajien ” aktivismia ” käytetään vaikutuskeinona valtioiden asioiden hoitamisen suuntaamiseen näiden epäaitojen aktivistien haluamalla tavalla, on Microsoft- yhtiön amerikkalaisen rikkaan omistajan ja vaimonsa toiminta perustamansa säätiön nimissä.
Ranskassa on ilmestynyt mm. ”Panama papers ”-paljastuksen tehneen tutkimustoimittajakonsortiumin erään ranskalaisen jäsenen kirjoittama reaaliteetteihin perustuva kirja nimeltä ” L’art de la fausse générosité – La Fondation de Bill et Melinda Gates ” eli ” Epäaidon anteliaisuuden taito – Bill ja Melinda Gatesin Säätiö ”
Kirjan kirjoittaja selitti tänään radiossa ( France Inter ) miten tämä säätiö ruokkii, hyväntekeväisyyden ideologian nimissä, todellisuudessa ympäristötuhoja ja ilmastonmuutosta tuottavia tahoja, joita vastaan se on taistelevinaan !
Tutkimuksen kirjoittaneen toimittajan mukaan tämän kansainvälisesti operoivan säätiön toiminta on selkeästi yksityisen edun edistämistä yleisen edun vastaisesti .
Samankaltaiset suomalaiset ” anteliaisuutta ” harjoittavat säätiöt yms. järjestöt eivät taida poiketa Microsoftin omistajan käsityksestä ” parantaa maailmaa ” ? Onhan Suomi nykyään tunnetusti Euroopan amerikkalaistunein maa.
Leo, mitähän palkkatyönä tekemäsi vapaaehtois/ ilmaistyön lobbaaminen pitää lopulta julkisuudelta näkymättömissä uumenissaan …? Mitä tämän ( muualta lainatun ) ” ajattelun ” taustalla piilee ? Sitä ei ole vaikeata arvata.
Vaalit todellakin lähestyvät. Varmaa on, että en äänestä ainakaan vihreitä.
Yleiset vaalit ovat poliittinen tapahtuma.Niin ovat nämäkin eduskuntavaalit. AJATELKAAMME siis asiaa hieman syvemmin poliittisesta näkökulmasta katsoen :
Ultraliberaalissa suomalaisessa yhteiskunnassa vapaaehtoistyön laajamittainen teettäminen tarkoittaa ensisijaisesti sitä, että normaalisti valtiolle kuuluvien sosiaali-ja talouspoliittisten tehtävien kollektiivinen hoito siirretään vähitellen pois valtion vastuupiiristä erillisten yksityisten henkilöiden vastuulle. Tämä tapahtuu siitä huolimatta, että kuuliaiset kansalaiset maksavat veroja ja muita sosiaaliturvamaksuja hyvin toimivien julkisten palvelujen ja toimeentulon saamiseksi. Tällä keinoin erillisten ihmisten vastuutaakka kaksinkertaistuu niin taloudellisesti ( palkattoman työn muodossa ) kuin moraalisesti ( syyllistämisen ja lisävastuun kantamisen muodossa ).
Onko tällainen epäoikeudenmukainen ja epätasa-arvoinen poliittinen menettely ja suuntaus sitten kaikkien suomalaisten kestävän yleisen hyvinvoinnin, sen paljon saarnatun ” onnellisuuden ” tae ? Ei tietenkään. Sillä jaetaan kansalaiset eriarvoisiin ryhmiin esimerkiksi jo yhteiskunnallisen vastuun kantamisen osalta. Sillä erotellaan ihmiset autettavien ja auttajien kasteihin. Tällaisella toiminnalla ei edistetä todellisuudessa mitenkään väestön yhteenkuuluvuutta, yhteiskuntakoheesiota. Sillä hajoitetaan eikä yhdistetä. Kuitenkin koheesiota tarvitaan demokratian ja yleisen hyvinvoinnin kehittämiseen.
Moniko tällaista erottelua ajavista poliitikoista tekee jatkuvasti vastikkeetonta vapaaehtoistyötä ? Moniko heistä tekee kansalaisjärjestöjen palveluksessa toimien ilmaistyönä tällaisen politiikan kehittämistyötä ? Tuskin yksikään. Ilmais/vapaaehtoistyön teettämisen yleistymistä kannattavat vain oman etunsa edistämistä ajattelevat poliitikot.
Aktiivimallista puheenollen, edesmennyt hallitus oli laillisuusperusteisiin vedoten hylännyt ajatuksen vapaaehtoistyön sisällyttämisestä aktiivimalliin. Aktiivimallin tarkoitus on lähinnä työttömien työllistäminen palkkatyöhön oikean toimeentulon hankkimiseksi. Ilmaistyön teettämistä ja tekemistä ei lueta tähän toimeentulokategoriaan.
Paljon haittaa aiheuttanut aktiivimalli tulee kumota heti kokonaisuudessaan näiden vaalien tuloksena valitttavan Eduskunnan toimesta, eikä suinkaan räätälöidä siihen mitään turhia ongelmia peittäviä paikkauksia !
Luettavaksi hyvä vaalikirja :
Teppo ESKELINEN , ” Demokratia utopiana & sen vastavoimat , Vastapaino 2019, 172 s.
Leo, luet itsesi ympäristöasiantuntijaksi. Poliittisena vaikuttajana, aktivistina ja ” henkilökohtaisena valmentajana ” sinulla on ilmeisesti jonkinlaista vaikutusvaltaa. Tämä ilmenee tuosta edellä olevasta nimettömän henkilön ihailevasta kommentistakin…
Filosofi Teppo Eskelinen sanoo tässä teoksessaan , että ” asiantuntijoiden ” valta on yksi demokratian kehittymisen esteistä.
Hei,
Itse koen kolmannen sektorin ja vapaaehtoistyön kansalaisyhteiskunnassa erittäin merkittäväksi. Sehän kaikin tavoin on voittoa tavoittelematonta toimintaa ja mielestäni tästä lähtökohdasta eettistä. Kai on lähdettävä siitä,, että julkisen vallan piirissä on myös voitontavoittelua muodossa tai toisessa, joten siinäkin mielessä vapaaehtoistyö on moraalisesti kestävällä pohjalla, ja siten myös osa tukevia perusrakenteita kestävän kehityksen yhteiskunnassa.
Demokratiassa kansalaisvaikuttaminen on keskiössä Suomessa ja sen tulee olla mielestäni näin jatkossakin.. Ihmisillä on erilaisia mielipiteitä tästäkin asiasta, ja on mielekästä pohtia niitä eri näkökulmista.. Ymmärrän,huolta siitä, että valtiovallan toimiin kuuluvia tehtäviä yritetään delegoida liiaksi kolmannelle sektorille tai yksityiselle sektorille – jälkimmäinen on oma huoleni. En kuitenkaan näe vapaahtoistyön roolia sitä heikentävänä vaan sitä täydentävänä esim vanhustyössä..
Itse olen tutustunut ympäristöasioihin teoriassa ja myös omilla käytännön valinnoillani sen verran, että luen Leo Straniuksen ympäristövaikuttajana merkittäväksi toimijaksi tällä alalla.. Ja kyllä, hänen toimintansa on mielestäni sekä esimerkillistä, että ihailtavaakin! Itselläni kaurapuuro vielä valmistuu siellä mikrossa, mutta hieman raa’aksi jätän sen,vellin, säästäähän siinä edes sen puoli minuuttia vihreää sänköä. Tulevaisuudessa taidan keskittyä sitten raakapuuroihin. Tavoitteita täytyy olla! 🙂
Pieni Ihminen,
Kunhan eivät menisi raaka puurot ja kypsät vellit sekaisin…Et sentään taida ottaa kylmää suihkua ennen talvipakkaseen lähtöä ajamaan polkupyörällä töïhin ? Kohtuus ja suhteelisuudentaju kaikessa ei ole pahitteeksi !
Tuollainen ajattelu vain korostaa jokaisen yksilökeskeistä vastuuta. Leo on siis esimerkillään saanut sinutkin tuntemaan yksilökohtaista vastuuta ja syyllisyyttä ? Energiankulutuksen kannalta katsoen sillä ei lopulta ole suurta merkitystä keittääkö puuron kypsäksi vai syökö sen raakana. Tärkeämpää on tietää missä ja millä ehdoilla puuron ainekset on tuotettu, vaikka energian kulutuksen vähentämin onkin sinänsä hyvä asia. Tietysti tavoitteita tulee olla, mutta niistä ei saa tulla pahaatekevää pakkomiellettä.Eikä perusasoita peittävää ”viherpesua”.
Riippuu kansalaisvaikuttamisen päämäärästä ja sisällöstä sekä toimintamenetelmistä onko se yleisesti hyväksyttävää ja kannatettavaa. Demokratiassa on tärkeää yleisen edun asettaminen yksityisen edun edelle, kollektiivisen vastuun ottamisen ja siihen perustuvan toiminnan asettaminen etusijalle.
Pieni Ihminen ,
Tässäkin kohtaa tulee esille se seikka, että Suomen yhteiskunnallis-poliittinen elämä kaipaa todellakin erittelevää kriittistä ajattelua. Asiat tulisi käsitellä analyyttisesti ja oikeissa suhteissa. Poliitikkojen olisi hyvä opetella syvempää kriittisyyttä asioiden tutkiskelussa. Ennenkaikkea ilmastosaivartelusta tulisi ymmärtää siirtyä tositoimiin, vaikka keinot ovatkin poliitikoille karvasta nieltävää.
Vapaaehtoisvoimat eivät riitä alkuunkaan ilmasto-ongelman ratkaisemiseksi. Kuluttajia on hankala ohjata valistuksella , opastuksella treenaamisella tai kielloilla.Trendit eli muotivirtaukset ohjailevat kulutusta. Ja mitkä kulutusta ohjaavat tahot tuottavat ja käyttävät hyväkseen trendejä vaikutusvaltansa kasvattamiseksi ?
Suomen ympäristöministeriön edustaja ympäristöneuvos Outi Honkatukia on ihan oikein ymmärtänyt, että on epäreilua sälyttää vastuu .ilmastonmuutoksen torjumisesta kuluttajien harteille. Hänenkin mielestään ” kuluttaja päättää ” -ajattelu on vastuun pakoilua. ¨Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa Suomea edustava Outi Honkatukia painottaa, että hallituksen tehtävä on päättää ilmastopolitiikasta ja sen instrumenteista.
Painotat kommentissasi sitä, että Suomessa kansalaisvaikuttaminen on demokratian keskiössä. Suomi ei ole yksin tässäkään. Ranskassa, kyllästyneinä poliitikkojen saamattomuuteen ja vaaralliseen monikansallisten yritysten keplotteluun , reilusti yli kaksi miljoonaa allekirjoitusta keränneeseen kansalaisaloitteeseen tukeutuen useat kansalaisjärjestöt ovat vieneet kollektiivisesti valtion oikeuteen syyttäen sitä toimettomuudesta ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Yksi näistä järjestöistä on tehtävästään eronneen ympäristöministerin Nicolas Hulot’in perustama kansalaisjärjestö ( Fondation Nicolas Hulot pour la Nature et l’Homme ), ja yksi on Greenpeace.
Toisaalla esimerkiksi: Ranskan naapurimaa EU:n jäsen Luxembourgin Ruhtinaskunta on lähettänyt virallisen valituskirjeen Ranskan ympäristöministerille vaatien parempaa turvallisuutta rajojensa läheisyydessä sijaitsevan ydinvoimalan osalta. Luxembourgin pääkaupunki on ainoa eurooppalainen pääkaupunki, joka sijaitsee vain 10 km:n päässä ydinvoimalasta. Luxembourg vaatii Ranskan hallitusta peruuttamaan päätöksensä pyrkiä vähentämään ydinvoimaa 50%:iin vuoteen 2035 mennessä ja palaamaan aikaisemman hallituksen päätökseen toteuttaa tämä ydinvoiman osuuden vähennys sähkön tuotannossa kymmenen vuotta aikaisemmin. Naapuri vaatii vanhojen ydinvoimaloiden toiminnan purkamista , sillä se pitää yli 40 v. vanhojen ydinvoimaloiden toimintaa vaarallisena. Luxembourg katsoo maan turvallisuuden olevan vaarassa ranskalaisen vanhan ydinvoimalan läheisyyden takia. Ranskan ympäristöministerin ei tiedetä vastanneen Luxembourgin vaatimukseen muutoin, kuin ratifioimalla päätöksen siirtää ydinvoiman vähentäminen vuoteen 2035 ..ja lopulta hamaan tulevaisuuteen.! Sveitsissä Geneven kaupunki on jo aiemmin syyttänyt Ranskan vanhoja ydinvoimaloita turvallisuutensa vaarantamisesta. Sekin miten sähköä tuotetaan on siis tärkeä kysymys, eikä se syötkö puurosi keitettynä tai raakana.
Leo ja Pieni Ihminen,
Mitä tarkoittaa käyttämänne termi ” kansalaisyhteiskunta ” ? Kuulostaa sanahelinältä. Suomen valtiossahan yhteiskunta koostuu kansalaisista, joilla normaalisti on demokraattiset oikeudet ja vaikuttamismahdollisuudet.
Hyvä E. Stranius-Herrewyn,
Ensimmäiseen kirjoitukseesi totean. että puhut nyt asioista hyvin yleisellä tasolla sanomatta mitään konkreettista. Ihan muuten omasta päätöksestäni tässä valmistan puurot ja vellit jatkossakin mahdollisimman matalalla energiankulutuksella ja kuten totesit itsekin edellä, tämähän on oikein hyvä asia Tästä olemme sitten samaa mieltä. Se on minusta hienoa!
Mitä tulee toiseen kirjotukseesi, olen ihan samaa mieltä siitä, että poliitikoilta tarvitaan saivartelun sijaan ilmastotekoja, näin se nyt vaan menee eikä siinä muu auta markkinoilla. Trendinkin käsitettä täytyy uudistaa, perinteiset trendit eivät olekaan vieläkään klassikoita vaan tarvitaan uusia trendejä ja ilmastotreenaus on siinä oiva suunnannäyttäjä tällä areenalla. Kukapa siinä olisi parempi valmentaja kuin Leo Stranius joka ymmärtääkseni on tunnustettu henkilö siinä, että hän itse elää kuten opettaa? Matalanenergian mies hän on ymmärtääkseni ja kuten olemmekin todenneet jo tässä yhdessä, se on hienoa!
Vakavasti puhuen isossa mittakaavassa yhteiskunnissa on kyse siitä, että näköjään asian suuruus on sitä luokkaa että yksilöiden eli kansan on otettava tilannetta haltuun ja näytettävä esim ilmastolakoilla päättäjille se, että välittömiä muutoksia tarvitaan heti poliittisessa päätöksenteossa. Tätä asiaa ei voi veivata valiokunnissa kuten Sotea 15 vuotta ja tuloksena puhdas nolla ja mittavat hallintokulut. Ilmastonmuutoksen on oltava prioriteetti kaikessa tulevaisuuden yhteiskunnan päätöksenteossa, niin infran asumisen liikkumisen ravinnon teollisuuden ym suhteen. Se kuka ottaa ohjat ensin tai riitely siitä kenen aloitteesta todelliset muutokset saadaan aikaan on semantiikkaa ja suoranaista saivartelua mielestäni. Parhaiten ja reippaiten minusta kansainvälisesti esiintyy Greta Thunberg, hän onkin ehdolla Nobelin Rauhanpalkinnon saajaksi 2019, jonka viesti on ” Pulinat pois ja tekoja. ”
Kiitokset vielä ansiokkaasta ja mielenkiintoisesta kirjoittelustasi ja miellyttävää kevään jatkoa Sinulle!
Lämpöisiä tuulahduksia, keltaisia narsisseja ja meren tuoksua päiviisi!
” Kansalaisyhteiskunta tarkoittaa yleisimmän määritelmän mukaan kaikkea vapaaehtoisesti järjestäytynyttä inhimillistä toimintaa ja instituutioita, jotka eivät kuulu julkiseen sektoriin eli lähinnä valtioon ja kuntiin. ” Wikipedia
Nyt näyttää siltä, että ilmastonmuutoksen torjunnan suhteen aloitteen oli ja on lopulta tultava tältä suunnalta. Eli kansan on ohjattava poliitikkoja oikeasti.
Se, onko tästä tulokulmasta tuleva muutos jotenkin ”yksilön syyllistämistä ” ja ” poliitikkojen vastuuttomuutta ” ei ole minusta tässä vaiheessa itse asiassa enää edes relevanttia. Minusta tärkeintä on se, että muutosten avulla tilanne etenee kohti ilmastoystävällisempää yhteiskuntaa ja maailmaa.
Mukavaa päivänjatkoa!
.
Helpostihan se Nobbelin rauhanpalkinto lohkeaisi ..! Mutta sehän on sekin nykyään riippuvainen juuri ..kansainvälisistä taloudellis-poliittisista trendeistä
Käytät selvää populistien kieltä, jolla vastustajien toiminta leimataan ” ei. relevantiksi ” ja heidät uskotaan kykenevmättömiksi päättämään kansallisen ja kansainvälsien politiikan suunnasta .” Kansa ”, ” kansa päättää ” ja ” kansalaisyhteiskunta ” ovat nykyaikana selvästi nk.populistista sanahelinää, jolla ei ole oikeastaan mitään poliittista pohjaa. Samoin retoriikka puolueiden ja poliitikkojen tarpeettomuudesta on yhtä tyhjän kanssa.
Suomen väestö, jota kutsutaan tässä nimellä ” kansa ” ei ole mikään etnisesti tai poliittisesti yhtenäinen ( homogeeni ) ihmisryhmä. Vaaleista huolimatta ”kansa ” ei finanssipääoman valtakaudella päätä oikeasti paljostakaan. Ja ” kansalaisyhteiskunta ”- termin voi lukea populistis-kansallismieliseen ajatteluun, joka uskoo, että ” kansan” hajanainen oma-aloitteinen toiminta kykenisi ohjata tipoliitikkojen toimintaa ja korvaisi valtiolliset instituutiot. ja niille kuuluvien tehtävien suorittamisen..
Ranskassa on nähty taas kerran, että kansalaisvaikuttamisella ( esim.” keltaliivien” mielenosoitukset, joiden varjoon Greta Thungerg- tyyliset ilmastomarssit ovat jääneet täysin vaikkapa Pariisissa ! ) ei ole päästy katukiveystä edemmäksi demokratian kehittämisessä tai ilmastonmuutoksen jarruttamisessa siksi, että vallankahvaa käsissään pitävät hallitsevat tahot eivät mielellään luovuta vaikutus-ja päätösvaltaa aktiivisille kansalaisille lupauksistaan huolimatta. Muutos ei siis ole paljonkaan lähtenyt alkuun katutasolta. Marine Le Penin ( RN ) äärioikeistolainen ideologia ja uskomus ” kansan ” kaikkivoipaisuudesta ei ota sekään tarttuakseen edistyksellisesti ajattelevaan väestöön, maassa, joka on aina ollut edelläkävijänä vapaus,veljeys ja tasa-arvo saralla.
Olen toiminut konkreettisesti ekologian puolesta metsässä syntymisestäni asti, ja maalaiskäytännössä nykyinen toimintani ei vaikuta ollenkaan relevantilta, siis vanhanaikaiselta ja edesmenneeltä. Päinvastoin, se on ympäristö-ja ilmastoystävällistä. Hiljaa hyvää tulee pätee tässäkin. sillä kiireellä ja hutinoimisella tai tamburiinia hakkaamalla ei saavuteta päämäärää.
Narssissit ja tulppaanit ja monet muut kevätkukkaset kukkivat puutarhassani ja nyt on aika lähteä valmistelemaan kasvi-ja perunamaata kylvöä varten pääasiassa permakulttuurimenetelmällä, siis luonnon ehdoilla ja luontoa apuna käyttäen sekä huolehtia marjapensaista ja hedelmäpuista hyvän sadon saamiseksi. Vähitellen edetään ihan omaan kasvissyöjien ravinnon tuottamiseen. kotitanhualla.Tämä on oikeasti yhdenlainen ekologinen teko
Iloista eko-kevättä!
Hyvä E. Stranius-Herrewyn,
Kiitos vastauksestasi.
Ihan samaa mieltä olen itsekin Nobelin Rauhanpalkinnon saamisen helppoudesta. Sillä tietäähän sen jo vanha suomalainen sananlaskukin ” Laita lapsi asialle ja mene itse perässä. ”
Kasvun ihmeitä ja kevättä odotellen kaikkiin pihoihin ja puutarhoihin! Itse yritän saada parvekeviljelmät jotenkin kuntoon ja kiitän sinua inspiraatiosta siinä!
Siispä, Iloista eko-kevättä! 🙂
Hyvä Pieni Ihminen,
yksi sinulle osoittamani edellä oleva kommenttini on sensuroitu, siis sitä ei ole tässä jostain kummasta syystä julkaistu. Ilmeisesti leo haluaa pitâä sen sisällön omana tietonaan.Siis yritän vastata uudestaan lyhyesti, saa nähdä meneekö tämäkään ¨sensuurin läpi.
Mainitsit Leo Straniuksen ” suurena ajattelijana ”.
Mielestäni poliitikon ei pidä olla mikään ihmisten ajatusten johdattelija , jonkinlainen ihanteellinen guru. Ihmisten on opeteltava, iä heitä on opetettava ajattelemaan omilla aivoillaan sen sijaan, että he vain viittaisivat ja vetoasivat johonkin ajattelijaan / ideologiseen oppi-isään..
Hei vaan E. Stranius-Herrewyn,
Miten kasvamaasi hoito sujuu? Toivottavasti se sujuu oikein hyvin!.
Mitä tulee tuohon ”suuri ajattelija” titteliin,josta Leo Straniuksen kohdalla puhut, niin itsehän sellaisina pidän ihmisiä, joiden periaatteellisuuden arjen teoissa ja valinnoissa lukemani perusteella voin allekirjoittaa ja mitä pidän oikeana suuntana yleisesti mitä kohti kannattaa suunnata. Nykyajassa on joskus vaikea hahmottaa millaisia valintoja kannattaisi tehdä ilmaston hyväksi ja jaan Leon ajatuksia siitä millainen elämänfilosofia hänellä näyttää olevan.. Pidän häntä siis erinomaisena ajattelijana, joka myös elää valintojensa mukaan. Arjen teothan ovat elämänfilosofisen ajattelun lapsia. Tuo oli ihan ex tempore keksimäni mietelause, hah! Ja kuulostaa varmasti tooodella naiivilta, eikä se mitään haittaa, saa ihan kuulostaakin siltä. Toki häntä voi joku pitää ihan oppi-isänäänkin, jos niin haluaa ajatella. Kun on etsinyt itse vastauksia ekologisempaan elämään ja pohtinut näitä asioita,, on todella kiva huomata kuinka toisetkin pohtivat samoja asioita ja yrittävät parhaansa paremman huomisen puolesta., ja löytävät hienoja ratkaisuja ja innovaatioita. Uskon, että se on meistä jokaisen toive huomiselle.
Erinomaista pernakulttuurista kevätkesän jatkoa Sinulle ja kasvun ihmeitä kasvimaallesi toivottaen!