Leo Stranius – Yhdessä puolustamme lapsia ja lähiluontoa

Olen helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ja ympäristöjärjestöjohtaja sekä kahden pienen lapsen isä. Koulutukseltani olen Hallintotieteiden maisteri.

Olen saanut puolustaa helsinkiläistä lähiluontoa ja varhaiskasvatusta, tehdä ilmastoystävällistä ja sosiaalisesti kestävää kaupunkipolitiikkaa Helsingin kaupunginvaltuustossa Vihreiden valtuustoryhmässä viimeisen neljän vuoden ajan.

Kiitos tästä mahdollisuudesta!

Nyt toivon, että voin jatkaa tätä työtä. Olen ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon Helsingin Vihreiden listalla numerolla 718. Päätös on sinun!

Alla lyhyesti tietoa siitä, mitä olen saanut aikaiseksi ja mitkä ovat tavoitteeni tulevalle valtuustokaudelle.

Ota yhteyttä etunimi.sukunimi [ät] vihreat.fi Kampanjaa voit tukea täältä.

Lisätietoja:

– Vaalivideo: ”Metsä on paras leikkipaikka! Anna ääni luonnolle!”
– Henkilöesittelyni: Kuka Leo Stranius
– Elämäntarinani kirjassa: Elämäni vegaanina – 14 ihmistä huipulla ja 10 asiaa taustastani
– Mielipiteitä ja ajatuksiani noin 150 politiikan eri aihealueeseen sekä vaalikonevastaukseni: Leo Stranius – Politiikka A,B,C ja Ö
– Ennakkoilmoitukseni vaalirahoituksesta ja sidonnaisuudet

***

Helsingin Vihreä valtuustoryhmä on saanut paljon aikaan.

Luonnonsuojelualueiden määrä on kaksinkertaistumassa, päästöt ovat vähentyneet vauhdilla, ja Hanasaaren kivihiilivoimala tullaan sulkemaan. Joukkoliikenteeseen on investoitu huimia summia, ja pyöräilyä priorisoidaan ennennäkemättömän paljon. Kaupunkipyöräkokeilu onnistui paremmin kuin uskallettiin toivoa. Hämeentiestä tehdään pian joukkoliikennekatu. Myös koko kaupungin johtamisjärjestelmä laitettiin uusiksi niin, että kaupunkiin saadaan vaalien jälkeen pormestari.

Itse olen ollut osa tätä muutosta muun muassa puolustamalla kaupungin viheralueita ja lähimetsiä sekä keskuspuistoa ylimitoitetulta rakentamiselta. Kaupunki tukee työni ansiosta työntekijöiden polkupyörien hankintaa. Helsingissä on lisäksi edistetty aloitteideni pohjalta kierrätystä, hävikkiruuan hyödyntämistä, bioenergian kestävyyskriteerejä. Olen ollut ajamassa kivihiilestä luopumista sekä tarvetta valmistella päästövähennystavoitetta vuodelle 2030.

Kaupungin talous on hyvällä pohjalla. Varhaiskasvatukseen ja opetukseen on panostettu. Eriarvoistumista ehkäistään, ja iltapäiväkerhopaikat on onnistuttu takaamaan kaikille ykkös- ja kakkosluokkalaisille. Päivähoito-oikeus ja ryhmäkoot turvattiin, päiväkotilasten laskentatapa uudistetaan ja varhaiskasvatuksen budjetointia selkiytetään. Elävä kaupunkikulttuuri on viety uudelle tasolle. Keskustakirjastoa ja Tanssin taloa rakennetaan kovaa vauhtia.

Aloitteideni myötä kaupungin päiväkodeissa kokeillaan vegaaniruokaa sekä edistetään kouluissa tasa-arvoa tyttöjen ja poikien liikuntatunteja yhdistämällä. Viittomakieli huomioidaan järjestämällä viittomakielen päivänä kaupungintalolla juhlaliputus.

Paljon on kuitenkin vielä tehtävää. Vaikka yleiskaavassa saatiin merkittäviä vihreitä voittoja, uhkaa rakentaminen kaupunkilaisille rakkaita lähiluontokohteita. Näistä ei onneksi ole vielä lopullisesti päätetty. Rakentamisesta päätetään tulevina vuosina osayleiskaavoissa ja asemakaavoissa. Ympäristötoimi tarvitsee lisää voimavaroja luonnonsuojelun edistämiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kivihiilen käytöstä pitäisi luopua kokonaan.

Opetukseen ja varhaiskasvatukseen tarvittaisiin merkittävästi nykyistä enemmän resursseja. Päivähoidosta tulisi tehdä maksutonta. Maksuttomuus parantaisi heikommassa asemassa olevien perheiden lasten mahdollisuuksia saada laadukasta varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatus helpottaa koulun aloitusta, parantaa lapsen oppimismahdollisuuksia ja vähentää syrjäytymisriskiä.

Tästä syystä haluan olla jatkossakin varmistamassa, että hyvät vihreät tavoitteet toteutuvat.

Unelmani on Helsinki, jossa lähiluonto kukoistaa, ilmastotalkoissa ollaan eturintamassa ja lapsille taataan hyvät elämän eväät taustasta riippumatta.

Minulle kaikkein tärkeimpiä arvoja ovat ympäristö- ja luonnonsuojelu, eläinten oikeudet, heikko-osaisten puolustaminen, kansalaisvaikuttaminen ja suora demokratia. Pienten lasten vanhempana tiedän miten tärkeää on lapsiperheiden jaksaminen, turvalliset päiväkodit ja koulut. Toimin lannistumatta ekologisesti kestävän ja hiilineutraalin Helsingin puolesta. Arvokkaat luonto- ja viheralueet täytyy suojella. Joukkoliikennettä ja pyöräilyä on tuettava kaikin keinoin.

Yhdistetään voimamme puhtaamman ja tasa-arvoisemman tulevaisuuden puolesta!

3 kommenttia artikkeliin ”Leo Stranius – Yhdessä puolustamme lapsia ja lähiluontoa”

  1. Tuosta ”suorasta demokratiasta ” vielä:

    Pidät Sveitsiä hyvänä esimerkkinä ”suoran demokratian” toteutumisesta, ja uskot sen mallin parantavan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja sopivan Suomeenkin.
    Aikaisemmissa kommenteissani olen arvostellut tätä käsitystäsi, sillä ” Sveitsin demokratiamallia ” ei voida suoraan viedä muihin Euroopan maihin johtuen jo näiden maiden yhteiskunnallisesta erilaisuudesta verrattuna Sveitsin Federaatioon. Ja Sveitsin harjoittama osittainen ”suora demokratia” ei välttämättä vie maata edistykselliseen suuntaan , eikä se johda edes kaikkien Sveitsissä asuvien ihmisten demokraattisten oikeuksien parantamiseen. Tästä esimerkkinä olkoon vaikka erään kanttoonin äskettäin järjestämä kansanäänestys, jonka tuloksena äänestettiin maahanmuuttovastaiset uudet lait. Nämä kansanäänestyksen tuloksena voimaan saatetut lait ovat kuitenkin Sveitsin ja EU:n välillä solmitun sopimuksen vastaisia. Ne eivät näin ollen voi todellisuudessa olla koko Sveitsin valtiota koskevia, jos tämä haluaa pitää EU:n kanssa tehdyt sopimukset voimassa ja suhteet hyvinä..

    Ranskan juuri pidetyn presidentinvaalin johdosta maassa on keskusteltu paljon demokratian laajentamisesta ja kehittämisestä. Niin oikeisto-kuin vasemmistopopulistitkin ovat nostaneet esille kysymyksen kansanäänestyksistä demokratian ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi.

    Mutta : kansanäänestyksellä pyritään ongelmien nopeaan ratkaisemiseen. Kuitenkin kunnollista kestävää politiikkaa tehdään ajassa, eikä hätäisillä ja nopeilla päätöksillä. Tämä usein unohtuu nykyajan poliitikoilta.
    Toisaalta ongelmana on se, että ( kansanäänestyksellä ) on päätettävä rajoitetusti useimmiten yhdestä asiasta yhteen tai toiseen suuntaan. Se on siis hyvin rajoittuvaa vaikuttamista.
    Kansanäänestysten kaikkivoipaisuudesta fantasmoiminen ja luulo, että sillä ratkaistaan demokratian ongelmat,on illuusio.
    Kansanäänestyksen käyttämistä yhteiskunnallis-poliittisten ongelmien ratkaisukeinona pitäisi ennemminkin rajoittaa vain valtiota koskevien erittäin tärkeiden kysymysten ratkaisutavaksi ( kuten Ranskassa on tehty ) , ja sen tulisi olla hyvin harkittua,ja valmisteltua… ja harvinaista. Demokratiaa tulee ja voi kehittää muulla tavoin.

  2. Jatketaanpa tästä mihin jäätiin nyt kun on tapahtumassa uutta ja konkreettista tämän asian osalta.
    Eikö olisi parempi olla hiljaa kuin ehdottaa Suomeenkin Sveitsissä vallitsevaa ” suoraa demokratiaa ”, jota ei mitenkään voida sellaisenaan
    siirtää Suomeen ?

    Tämä päivä näyttää ihan konkreettisesti, että todellakaan ihailemasi Sveitsin ” suora demokratia ” ei välttämättä vie varmuudella maata edistyksellisempään suuntaan, eikä johda kaikkien Sveitsissä asuvien ihmisten demokraattisten oikeuksien parantamiseen. Eikä se välttämättä aina johda edes kansalaisten vaikutusmahdollisuuksienkaan parantamiseen.
    Sveitsin ” suorassa demokratiassa” on omat riskinsä, kuten on demokratiassakin. Se voi eräissä tapauksissa kuitenkin olla itse demokratian uhkana.
    Demokratia onkin vaarassa Sveitsissä juuri nyt. Hyvä esimerkki tämän sveitsiläismallisen ” suoran demokratin ” nurinkurisuudesta on kansanäänestys, jolla nyt päätetään Sveitsin Yleisradioyhtiön kohtalosta. Kansalaiset eivät äänestä suoranaisesti Sveitsin Yleisradion lopettamisesta, mutta äänestyksen tuloksella voi olla sen lopettava vaikutus johtuen toimintaan tarvittavien varojen jyrkästä hupenemisesta. Kansalaiset äänestävät siitä, lakkautetaanko yleisradioyhtiön lupamaksut vai säilytetäänkö ne. Siis lakialoitteen puolesta tai sitä vastaan. Muuta vaihtoehtoa ei ole.

    Kysymys on lakialoitteesta, joka on saanut alkunsa muutaman nuoren baarikeskusteluissa. Aloite ottaa huomioon ensisijaisesti kyseisten yksittäisten nuorten ihmisten ja heidän tukijoidensa individualistiset mieltymykset ja vaatimukset. Siinä ei ole perehdytty lainkaan kaikkia sveitsiläisiä koskevan yleisen edun vaatimuksiin, eikä ole otettu huomioon Yleisradioyhtiön tärkeää asemaa.Kysymys on vain suhteellisen pienestä rahasummasta. Siis raha ratkaisee ! .
    Kuitenkin kansanäänestyksen päätös tulee koskettamaan kaikkia sveitsiläisiä tavalla tai toisella. Ja jos sen puolesta äänestäneet saavat enemmistön, niin tämä johtaa Sveitsin Yleisradioyhtiön lopettamiseen.
    Sveitsissä on näin ollen vaarassa ei vain väestön informoiminen, sivistäminen ja sananvapaus, vaan ennenkaikkea juuri se demokratia ! Ja tuhannet työpaikat.
    Toivottavaa on, että sveitsiläiset ymmärtävät säilyttää julkisin varoin maksamansa oman Yleisradionsa ja parantaa sen toimintaa. Vain oikeistopopulistit ovat käyneet kampanjaa lupamaksujen poistamiseksi ja Sveitsin Yleisradion …ja sitä myötä demokratian tuhoamiseksi. ” Suoran demokratian ” sallimia keinoja käyttävät myös demokratian vastaiset voimat hyväkseen….

  3. Kuuntelin tänä aamuna yleisradio France Interin lähetystä, jonka aiheena oli Sveitsin Yleisradioyhtiön ( RTS -SSR ) lopun ohjelmoiminen. Keskustelussa ja haastatteluissa asiaa katsottiin monesta näkökulmasta.

    Kysymys Sveitsin Yleisradioyhtiön julkisen rahoituksen lopettamisesta on sveitsiläisille ennenkaikkea arvokysymys. Sveitsin Federaatio on monien kansanryhmien ja kielten yhdistelmä, joka pysyy koossa vain solidaarisuudella, jota kukin osoittaa toista kohtaan. Julkinen palvelu, Sveitsin Yleisradioyhtiö palvelee tätä solidaarisuustarkoitusta ( 37 radiokanavaa, 6 tv-kanavaa + julkista rahoitusta saavat monet yksityiset paikallisradiot ).
    Tämä kansanäänestyksen kohteena tänään oleva aloite puolestaan särkee tätä kansakunnan yhteiseloa, joka perustuu erilaisten väestöryhmien keskinäiseen solidaarisuuteen. Tällä julkisen palvelun hävittämiseen pyrkivällä aloitteella halutaan katkaista tämä solidaarisuusside . Sen perimmäinen tarkoitus on julkisen palvelun yksityistäminen.. Ja tästä alkaisi kaiken julkisen palvelun yksityistäminen Sveitsissä, jos aloite saisi enemmistökannatuksen.
    .
    Eräs ko. radioyhtiön toimittaja sanoikin, että nyt lapset leikkivät pommin kanssa, jonka räjähtäminen on vaarallista koko maalle. Hänen mukaansa Sveitsissä ei ole koskaan ennen ollut tämän kaltaista hyökkäystä julkista palvelua vastaan. Kysymys on arvoista. Aloite nostaa rahan tärkeimmäksi arvoksi sveitsiläisessä yhteiskunnassa, eikä suinkaan valinnan vapautta.
    UDC- äärioikeistolainen puolue tukee voimakkaasti tätä individualistista äärilaidan aloitetta. Sen pyrkimyksenä onkin yksityistää julkinen media, jotta se saisi äänensä entistä enemmän kuuluville. Kysymyksessä on poliittinen manööveri. Huomattavaa on kuitenkin se, että aloitteen tekijät ja poliittiset tukijat eivät ole esittäneet mitään aloitetta tukevaa pätevää tulevaisuuden sijaissuunnitelmaa. Aloitteella vain pyritään hetkellisesti sensuroimaan ja kokonaan lopettamaan kaikille sveitsiläisille suunnattu ko. julkinen monikielinen radio- ja tv-palvelu, siis tavallaan kaappaamaan julkinen media loukkuun ja vaientamaan se yksityisen median hyödyksi.

    Keskustelussa sveitsiläiset toivat ilmi sen, että kyseessä on etenkin nuorison keskuudessa vallitseva yleinen ultraliberaali suuntaus ” vähemmän valtiota- enemmän vapautta ! ” Näin , vaikka vähemmän valtiota eli julkista sektoria ja enemmän yksityistä sektoria ei välttämättä tuo enempää vapautta !
    Katsotaanpa tänä iltana, ovatko sveitsiläiset äänestäjät ymmärtäneet tämän, ja että ko. aloite on sveitsiläisten demokraattisten oikeuksien vastainen.

    Katso aiheesta : Yle.uutiset 3.3.2018

Kommentointi on suljettu.

Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!