Leo Stranius – Yhdessä puolustamme lapsia ja lähiluontoa

Olen helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ja ympäristöjärjestöjohtaja sekä kahden pienen lapsen isä. Koulutukseltani olen Hallintotieteiden maisteri.

Olen saanut puolustaa helsinkiläistä lähiluontoa ja varhaiskasvatusta, tehdä ilmastoystävällistä ja sosiaalisesti kestävää kaupunkipolitiikkaa Helsingin kaupunginvaltuustossa Vihreiden valtuustoryhmässä viimeisen neljän vuoden ajan.

Kiitos tästä mahdollisuudesta!

Nyt toivon, että voin jatkaa tätä työtä. Olen ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon Helsingin Vihreiden listalla numerolla 718. Päätös on sinun!

Alla lyhyesti tietoa siitä, mitä olen saanut aikaiseksi ja mitkä ovat tavoitteeni tulevalle valtuustokaudelle.

Ota yhteyttä etunimi.sukunimi [ät] vihreat.fi Kampanjaa voit tukea täältä.

Lisätietoja:

– Vaalivideo: ”Metsä on paras leikkipaikka! Anna ääni luonnolle!”
– Henkilöesittelyni: Kuka Leo Stranius
– Elämäntarinani kirjassa: Elämäni vegaanina – 14 ihmistä huipulla ja 10 asiaa taustastani
– Mielipiteitä ja ajatuksiani noin 150 politiikan eri aihealueeseen sekä vaalikonevastaukseni: Leo Stranius – Politiikka A,B,C ja Ö
– Ennakkoilmoitukseni vaalirahoituksesta ja sidonnaisuudet

***

Helsingin Vihreä valtuustoryhmä on saanut paljon aikaan.

Luonnonsuojelualueiden määrä on kaksinkertaistumassa, päästöt ovat vähentyneet vauhdilla, ja Hanasaaren kivihiilivoimala tullaan sulkemaan. Joukkoliikenteeseen on investoitu huimia summia, ja pyöräilyä priorisoidaan ennennäkemättömän paljon. Kaupunkipyöräkokeilu onnistui paremmin kuin uskallettiin toivoa. Hämeentiestä tehdään pian joukkoliikennekatu. Myös koko kaupungin johtamisjärjestelmä laitettiin uusiksi niin, että kaupunkiin saadaan vaalien jälkeen pormestari.

Itse olen ollut osa tätä muutosta muun muassa puolustamalla kaupungin viheralueita ja lähimetsiä sekä keskuspuistoa ylimitoitetulta rakentamiselta. Kaupunki tukee työni ansiosta työntekijöiden polkupyörien hankintaa. Helsingissä on lisäksi edistetty aloitteideni pohjalta kierrätystä, hävikkiruuan hyödyntämistä, bioenergian kestävyyskriteerejä. Olen ollut ajamassa kivihiilestä luopumista sekä tarvetta valmistella päästövähennystavoitetta vuodelle 2030.

Kaupungin talous on hyvällä pohjalla. Varhaiskasvatukseen ja opetukseen on panostettu. Eriarvoistumista ehkäistään, ja iltapäiväkerhopaikat on onnistuttu takaamaan kaikille ykkös- ja kakkosluokkalaisille. Päivähoito-oikeus ja ryhmäkoot turvattiin, päiväkotilasten laskentatapa uudistetaan ja varhaiskasvatuksen budjetointia selkiytetään. Elävä kaupunkikulttuuri on viety uudelle tasolle. Keskustakirjastoa ja Tanssin taloa rakennetaan kovaa vauhtia.

Aloitteideni myötä kaupungin päiväkodeissa kokeillaan vegaaniruokaa sekä edistetään kouluissa tasa-arvoa tyttöjen ja poikien liikuntatunteja yhdistämällä. Viittomakieli huomioidaan järjestämällä viittomakielen päivänä kaupungintalolla juhlaliputus.

Paljon on kuitenkin vielä tehtävää. Vaikka yleiskaavassa saatiin merkittäviä vihreitä voittoja, uhkaa rakentaminen kaupunkilaisille rakkaita lähiluontokohteita. Näistä ei onneksi ole vielä lopullisesti päätetty. Rakentamisesta päätetään tulevina vuosina osayleiskaavoissa ja asemakaavoissa. Ympäristötoimi tarvitsee lisää voimavaroja luonnonsuojelun edistämiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kivihiilen käytöstä pitäisi luopua kokonaan.

Opetukseen ja varhaiskasvatukseen tarvittaisiin merkittävästi nykyistä enemmän resursseja. Päivähoidosta tulisi tehdä maksutonta. Maksuttomuus parantaisi heikommassa asemassa olevien perheiden lasten mahdollisuuksia saada laadukasta varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatus helpottaa koulun aloitusta, parantaa lapsen oppimismahdollisuuksia ja vähentää syrjäytymisriskiä.

Tästä syystä haluan olla jatkossakin varmistamassa, että hyvät vihreät tavoitteet toteutuvat.

Unelmani on Helsinki, jossa lähiluonto kukoistaa, ilmastotalkoissa ollaan eturintamassa ja lapsille taataan hyvät elämän eväät taustasta riippumatta.

Minulle kaikkein tärkeimpiä arvoja ovat ympäristö- ja luonnonsuojelu, eläinten oikeudet, heikko-osaisten puolustaminen, kansalaisvaikuttaminen ja suora demokratia. Pienten lasten vanhempana tiedän miten tärkeää on lapsiperheiden jaksaminen, turvalliset päiväkodit ja koulut. Toimin lannistumatta ekologisesti kestävän ja hiilineutraalin Helsingin puolesta. Arvokkaat luonto- ja viheralueet täytyy suojella. Joukkoliikennettä ja pyöräilyä on tuettava kaikin keinoin.

Yhdistetään voimamme puhtaamman ja tasa-arvoisemman tulevaisuuden puolesta!

3 kommenttia artikkeliin ”Leo Stranius – Yhdessä puolustamme lapsia ja lähiluontoa”

  1. Tuosta ”suorasta demokratiasta ” vielä:

    Pidät Sveitsiä hyvänä esimerkkinä ”suoran demokratian” toteutumisesta, ja uskot sen mallin parantavan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja sopivan Suomeenkin.
    Aikaisemmissa kommenteissani olen arvostellut tätä käsitystäsi, sillä ” Sveitsin demokratiamallia ” ei voida suoraan viedä muihin Euroopan maihin johtuen jo näiden maiden yhteiskunnallisesta erilaisuudesta verrattuna Sveitsin Federaatioon. Ja Sveitsin harjoittama osittainen ”suora demokratia” ei välttämättä vie maata edistykselliseen suuntaan , eikä se johda edes kaikkien Sveitsissä asuvien ihmisten demokraattisten oikeuksien parantamiseen. Tästä esimerkkinä olkoon vaikka erään kanttoonin äskettäin järjestämä kansanäänestys, jonka tuloksena äänestettiin maahanmuuttovastaiset uudet lait. Nämä kansanäänestyksen tuloksena voimaan saatetut lait ovat kuitenkin Sveitsin ja EU:n välillä solmitun sopimuksen vastaisia. Ne eivät näin ollen voi todellisuudessa olla koko Sveitsin valtiota koskevia, jos tämä haluaa pitää EU:n kanssa tehdyt sopimukset voimassa ja suhteet hyvinä..

    Ranskan juuri pidetyn presidentinvaalin johdosta maassa on keskusteltu paljon demokratian laajentamisesta ja kehittämisestä. Niin oikeisto-kuin vasemmistopopulistitkin ovat nostaneet esille kysymyksen kansanäänestyksistä demokratian ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi.

    Mutta : kansanäänestyksellä pyritään ongelmien nopeaan ratkaisemiseen. Kuitenkin kunnollista kestävää politiikkaa tehdään ajassa, eikä hätäisillä ja nopeilla päätöksillä. Tämä usein unohtuu nykyajan poliitikoilta.
    Toisaalta ongelmana on se, että ( kansanäänestyksellä ) on päätettävä rajoitetusti useimmiten yhdestä asiasta yhteen tai toiseen suuntaan. Se on siis hyvin rajoittuvaa vaikuttamista.
    Kansanäänestysten kaikkivoipaisuudesta fantasmoiminen ja luulo, että sillä ratkaistaan demokratian ongelmat,on illuusio.
    Kansanäänestyksen käyttämistä yhteiskunnallis-poliittisten ongelmien ratkaisukeinona pitäisi ennemminkin rajoittaa vain valtiota koskevien erittäin tärkeiden kysymysten ratkaisutavaksi ( kuten Ranskassa on tehty ) , ja sen tulisi olla hyvin harkittua,ja valmisteltua… ja harvinaista. Demokratiaa tulee ja voi kehittää muulla tavoin.

  2. Jatketaanpa tästä mihin jäätiin nyt kun on tapahtumassa uutta ja konkreettista tämän asian osalta.
    Eikö olisi parempi olla hiljaa kuin ehdottaa Suomeenkin Sveitsissä vallitsevaa ” suoraa demokratiaa ”, jota ei mitenkään voida sellaisenaan
    siirtää Suomeen ?

    Tämä päivä näyttää ihan konkreettisesti, että todellakaan ihailemasi Sveitsin ” suora demokratia ” ei välttämättä vie varmuudella maata edistyksellisempään suuntaan, eikä johda kaikkien Sveitsissä asuvien ihmisten demokraattisten oikeuksien parantamiseen. Eikä se välttämättä aina johda edes kansalaisten vaikutusmahdollisuuksienkaan parantamiseen.
    Sveitsin ” suorassa demokratiassa” on omat riskinsä, kuten on demokratiassakin. Se voi eräissä tapauksissa kuitenkin olla itse demokratian uhkana.
    Demokratia onkin vaarassa Sveitsissä juuri nyt. Hyvä esimerkki tämän sveitsiläismallisen ” suoran demokratin ” nurinkurisuudesta on kansanäänestys, jolla nyt päätetään Sveitsin Yleisradioyhtiön kohtalosta. Kansalaiset eivät äänestä suoranaisesti Sveitsin Yleisradion lopettamisesta, mutta äänestyksen tuloksella voi olla sen lopettava vaikutus johtuen toimintaan tarvittavien varojen jyrkästä hupenemisesta. Kansalaiset äänestävät siitä, lakkautetaanko yleisradioyhtiön lupamaksut vai säilytetäänkö ne. Siis lakialoitteen puolesta tai sitä vastaan. Muuta vaihtoehtoa ei ole.

    Kysymys on lakialoitteesta, joka on saanut alkunsa muutaman nuoren baarikeskusteluissa. Aloite ottaa huomioon ensisijaisesti kyseisten yksittäisten nuorten ihmisten ja heidän tukijoidensa individualistiset mieltymykset ja vaatimukset. Siinä ei ole perehdytty lainkaan kaikkia sveitsiläisiä koskevan yleisen edun vaatimuksiin, eikä ole otettu huomioon Yleisradioyhtiön tärkeää asemaa.Kysymys on vain suhteellisen pienestä rahasummasta. Siis raha ratkaisee ! .
    Kuitenkin kansanäänestyksen päätös tulee koskettamaan kaikkia sveitsiläisiä tavalla tai toisella. Ja jos sen puolesta äänestäneet saavat enemmistön, niin tämä johtaa Sveitsin Yleisradioyhtiön lopettamiseen.
    Sveitsissä on näin ollen vaarassa ei vain väestön informoiminen, sivistäminen ja sananvapaus, vaan ennenkaikkea juuri se demokratia ! Ja tuhannet työpaikat.
    Toivottavaa on, että sveitsiläiset ymmärtävät säilyttää julkisin varoin maksamansa oman Yleisradionsa ja parantaa sen toimintaa. Vain oikeistopopulistit ovat käyneet kampanjaa lupamaksujen poistamiseksi ja Sveitsin Yleisradion …ja sitä myötä demokratian tuhoamiseksi. ” Suoran demokratian ” sallimia keinoja käyttävät myös demokratian vastaiset voimat hyväkseen….

  3. Kuuntelin tänä aamuna yleisradio France Interin lähetystä, jonka aiheena oli Sveitsin Yleisradioyhtiön ( RTS -SSR ) lopun ohjelmoiminen. Keskustelussa ja haastatteluissa asiaa katsottiin monesta näkökulmasta.

    Kysymys Sveitsin Yleisradioyhtiön julkisen rahoituksen lopettamisesta on sveitsiläisille ennenkaikkea arvokysymys. Sveitsin Federaatio on monien kansanryhmien ja kielten yhdistelmä, joka pysyy koossa vain solidaarisuudella, jota kukin osoittaa toista kohtaan. Julkinen palvelu, Sveitsin Yleisradioyhtiö palvelee tätä solidaarisuustarkoitusta ( 37 radiokanavaa, 6 tv-kanavaa + julkista rahoitusta saavat monet yksityiset paikallisradiot ).
    Tämä kansanäänestyksen kohteena tänään oleva aloite puolestaan särkee tätä kansakunnan yhteiseloa, joka perustuu erilaisten väestöryhmien keskinäiseen solidaarisuuteen. Tällä julkisen palvelun hävittämiseen pyrkivällä aloitteella halutaan katkaista tämä solidaarisuusside . Sen perimmäinen tarkoitus on julkisen palvelun yksityistäminen.. Ja tästä alkaisi kaiken julkisen palvelun yksityistäminen Sveitsissä, jos aloite saisi enemmistökannatuksen.
    .
    Eräs ko. radioyhtiön toimittaja sanoikin, että nyt lapset leikkivät pommin kanssa, jonka räjähtäminen on vaarallista koko maalle. Hänen mukaansa Sveitsissä ei ole koskaan ennen ollut tämän kaltaista hyökkäystä julkista palvelua vastaan. Kysymys on arvoista. Aloite nostaa rahan tärkeimmäksi arvoksi sveitsiläisessä yhteiskunnassa, eikä suinkaan valinnan vapautta.
    UDC- äärioikeistolainen puolue tukee voimakkaasti tätä individualistista äärilaidan aloitetta. Sen pyrkimyksenä onkin yksityistää julkinen media, jotta se saisi äänensä entistä enemmän kuuluville. Kysymyksessä on poliittinen manööveri. Huomattavaa on kuitenkin se, että aloitteen tekijät ja poliittiset tukijat eivät ole esittäneet mitään aloitetta tukevaa pätevää tulevaisuuden sijaissuunnitelmaa. Aloitteella vain pyritään hetkellisesti sensuroimaan ja kokonaan lopettamaan kaikille sveitsiläisille suunnattu ko. julkinen monikielinen radio- ja tv-palvelu, siis tavallaan kaappaamaan julkinen media loukkuun ja vaientamaan se yksityisen median hyödyksi.

    Keskustelussa sveitsiläiset toivat ilmi sen, että kyseessä on etenkin nuorison keskuudessa vallitseva yleinen ultraliberaali suuntaus ” vähemmän valtiota- enemmän vapautta ! ” Näin , vaikka vähemmän valtiota eli julkista sektoria ja enemmän yksityistä sektoria ei välttämättä tuo enempää vapautta !
    Katsotaanpa tänä iltana, ovatko sveitsiläiset äänestäjät ymmärtäneet tämän, ja että ko. aloite on sveitsiläisten demokraattisten oikeuksien vastainen.

    Katso aiheesta : Yle.uutiset 3.3.2018

Kommentointi on suljettu.

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa