Nyt on aika lahjoittaa

Ajat ovat kovat.

Suomen hallitus on karsinut luonnonsuojelurahat minimiin. Eläinsuojelulakia ei edistetä ja turvapaikan hakijoita kohdellaan kaltoin. Puhumattakaan mitä maailmalla tapahtuu.

Tästä syystä on erityisen tärkeä tukea järjestöjä, jotka toimivat kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden puolesta.

Tämä on mielestäni parasta eläkesäästämistä ja vakuutusten ottamista, mitä voi kuvitella.

Tänään nostin Amnestylle, Animalialle, Greenpeacelle, Oikeutta Eläimille ja WWF Suomelle lahjoittamiani kuukausittaisia tukisummia. Lisäksi aloitin kuukausilahjoittamisen Suomen Punaiselle Ristille.

Tällä hetkellä toimin seuraavien järjestöjen kuukausitukijana:

– Amnesty 15 e/kk
– Animalia 30 e/kk
– Greenpeace 30 e/kk
– Maan ystävät 30 e/kk
– Oikeutta Eläimille 35e/kk
– Punainen Risti 10 e/kk
– Suomen luonnonsuojeluliitto 15 e/kk
– Unicef 10e/kk
– WWF 15 e/kk

Yhteensä 190 e/kk eli lähes 10 prosenttia käteen jäävästä kuukausipalkastani. Olen yrittänyt painottaa lahjoituksiani niin, että ensisijaisesti tuen niitä kaikkein hiljaisimpia ääniä, jotka eivät ilman etujärjestöjä kykene muuten omasta puolestaan puhumaan. Yhteiskunnan mitta kun on se, miten kohtelemme kaikkein heikko-osaisimpia.

Yllä oleva lista jakaantuu seuraavasti:

– Luonnon- ja ympäristönsuojelu: 90 e/kk
– Eläinten oikeudet ja hyvinvointi 65 e/kk
– Ihmisoikeudet 35 e/kk.

Samalla kuulin Greenpeacen lahjoittajapalvelusta, että olen tukenut järjestöä vuodesta 1996 lähtien. Greenpeace taitaakin olla ensimmäinen ympäristötoimija jota aikanaan aloin tukea rahallisesti.

Näiden lisäksi maksan lukemattomien muiden kansalaisjärjestöjen jäsenmaksuja sekä teen satunnaisia lahjoituksia eri toimijoille.

Kiitos kaikille upeille järjestöille hienosta työstä!

Yksi kommentti artikkeliin ”Nyt on aika lahjoittaa”

  1. Ihmiset hukkaavat järjestöissä aikaansa, kun eduskunnassa kukaan ei edusta heidän asiaansa puheista huolimatta. Kaikki Suomessa tehtävä ilmastotyö menee hukkaan, kun Kaidi saa ilman kritiikkiä rakentaa osin veronmaksajien tukemana valtavan tehtaansa. Saa aika moni syödä puuronsa kylmänä, että se kompensoi 1,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Mistä ihmeestä on tullut tällainen käsitys hyvästä vihreästä hiilidioksidista ja pahasta mustasta – ihan kuin ilmakehä osaisi ne erotella?

    Miksi äänestää, kun nekin jotka edes myöntävät ilmastonmuutoksen olemassa olon taipuvat ajattelemaan noin? Tai miksi äänestää, kun patoasiassakaan ei ollut poliiittsta tahtoa vaikka moni, kuten sinä, menit sillä vahvasti vaaleissa. Asiasta ei haluttu vihreidenkään taholta sitten edes keskustella kaupunginhallituksessa. Lasse Miettinen jossain sanoi ettei politiikassa saa kusettaa – minusta te kusetatte nyt aika rankasti, eikä vihreiden johdossa ole edes halua kommentoida asioita.

Kommentointi on suljettu.

Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.